kuinka kauan yritystä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusi aloittelija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Uusi aloittelija

Vieras
Meillä on jätetty nyt pillerit pois ja toiveissa olis tärppi. Olisi tietysti ihanaa jos tärppäisi heti ekasta kierrosta, mutta se taitaa olla aika epätodennäköistä..haluisinkin nyt kuullaa kuinka kauan te olette yrittäneet ennen tärppiä? Kuinka pitkään odotteluun tässä kannaataa varautua...Kiitos!
 
Ensimmäistä seitsemän vuotta (ikää 27 alkamisaikana ja vauva syntyi, kun olin 34). Nyt toista yritetään ja neljäs kierto alkoi ilman plussausta. Saa nähdä kuinka kauan tässä menee. Nyt tosin seksiä on enemmän, ehkä jopa liiankin kanssa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä pitkä taival:
Ensimmäistä seitsemän vuotta (ikää 27 alkamisaikana ja vauva syntyi, kun olin 34). Nyt toista yritetään ja neljäs kierto alkoi ilman plussausta. Saa nähdä kuinka kauan tässä menee. Nyt tosin seksiä on enemmän, ehkä jopa liiankin kanssa :)

No huh kun pitkä aika. Onko tuohon todettu mitään syytä miksi raskautuminen kesti niin kauan?
 
Minulla ikää yrityksen alkaessa 28 vuotta. Yritystä 2 vuotta ennen lapsettomuushoitojen aloitusta. Lapsettomuuden syy selittämätön. Ensimmäinen koeputkihedelmöitys onnistui. Toinen tärppäsikin imetysaikana esikoisen ollessa 7 kk. Ennen esikoisen yritystä söin pillereitä kymmenisen vuotta. Ilmeisesti oma hormonitoiminta meni niin nollaan, että raskaus ei luomusti vaan alkanut. Menkat kyllä tulivat pillerien lopettamisen jälkeen säännöllisesti, mutta niitä edelsi useita päiviä kestävä tuhruttelu.
 
No meillä taas aivan päinvastainen tilanne kuin ekalla vastaajalla, eli molemmat lapset tärppäsivät heti ekasta ehkäisyttömästä kiekasta :). Esikoisen sain 27-vuotiaana ja kuopuksen 29-vuotiaana, nyt ovat jo kohta 5v ja 3v. Onnea ap yritykseen!!
 
Emme käyneet missään tutkimuksissa, koska meillä biologisen lapsen saaminen ei ollut mikään "se" juttu. Olimme jo hyväksyneet kaikin puolin sen, että adoptioon mennään kun molemmat sitä haluavat. Aika jännä juttu olikin se, että kun ensimmäisen kerran tutkimme adoptioasiaa olin jo tietämättäni raskaana :). Yllätys oli kyllä aika suuri. Itse ajattelin näin, että tuona seitsemän vuoden ajanjaksona teimme molemmat todella hektistä ja vaativaa työtä, joten stressiä oli molemmilla vaikka muille jakaa. Kun tulin raskaaksi, meidän molempien työ oli muuttunut muutamaa kuukautta aiemmin omasta aloitteesta helpommaksi. Samaan aikaan meille tuli muutto ja avioiduimme. Eli suuria asioita, mitkä muuttivat elämän laatua positiiviseksi, tapahtui muutamaa kuukautta ennen raskautumista.
 
Meilläkin meni yli 2 vuotta ja välissä 1 keskenmeno. Nyt ollaan yritetty toista 4kk ja esikoinen on nyt 10kk vanha. Ei aina tärppää heti kun sormiaan napsauttaa... Onnea alkuperäiselle yritykseen.
 
Niin ja piti tuohon edelliseen viestiin vielä lisätä, että olin 25v kun aloitimme esikoisen yrityksen, joten iällisesti aloitimme yrittämisen suhteellisen aikaisin.
 
Meillä tärppäsi neljännestä kierrosta, eli ei nyt ihan heti mut ei kovin kauaakan mennyt. Olin itse asiassa aika yllättynyt että noinkin äkkiä tärppäsi, koska mulla on todella epäsäännölliset kierrot. Nyt haaveissa toinen, mut menkat ei ole vielä imetyksen takia alkaneet...
 
aika korkea keskiarvo tulee näistä vastauksista. Onneksi mukana on nopeitakin tärppejä! :) Olen aina ajatellut että sitten joskus jätän pillerit pois ja lapsi saa tulla jos on tullakseen, että ei heti aloitettaisi sitä varsinaista yrittämistä. Nyt kun päätös on tehty, täytyisi se tärppi sitten kuitenkin saada heti... :) ....Mutta olen realisti ja asennoidun odottamaan, oma kiertoni on kanssa joskus aikoinaan ennen pillereitä ollut epäsäännöllinen joten ehkäpä otan ovistikut käyttöön jossain vaiheessa....
 
Meillä eka tärppäsi samantien. Ikää minulla silloin 29 v ja takana hormoniton ehkäisy. Toinen on nyt ollu toiveissa, minulla ikää 30 v. Kaksi kiertoa on mennyt "tulee jos on tullakseen" periaatteella, mutta tärppiä ei ole tullut. Kolmas kierto lähtee käyntiin ja aiomme nyt pistää enemmän yritystä ja tarkempaa ajoitusta peliin.
 
ja tuosta pcosta huolimatta kaksi lasta luomusti, molemmat toisesta kierrosta. Eli meillä on ollut tooodella hyvää tuuria. Kolmatta en uskalla edes toivoa, että noin helposti tulisi, mutta onkin vielä haaveen asteella..
 
Mun mielestä yrittäminen voidaan katsoa alkaneeksi siitä kun kalenterista katsotaan milloin olisi tärppi mahdollinen - eli se että jätetään vaan ehkäisy pois ei tarkoita että täysillä yrittäisi. En usko että kukaan vuosikausia täysillä yrittää...kuulostaa ainakin hurjalta. Voihan sitä tietty olla elänyt vuosia "saa tulla jos on tullakseen"-menetelmällä. Mutta ei sillä ajalla kannata toisia pelotella.

Lääkärit suosittelee että tutkimukset aloitetaan jos ei ole vuoteen mitään tapahtunut. Yli 35 vuotiailla tutkimukset kannattaa aloittaa jo aiemmin, ja jos jokin selkeä syy, esim kiertojen epäsäännöllisyys on havaittavissa.

Itse en ole koskaan käyttänyt hormonaalista ehkäisyä - kortsua aina välillä. Katson yrityksen alkaneeksi siitä kun seksiä harrastetaan tarkoituksella juuri ovispäivänä. Esikoinen sai alkunsa 5. yrityskierrosta (olin 31v)...toista yritetty nyt jo kauemmin.
 
Meillä meni 4 vuotta ennenkuin tärppäsi kolmannesta IVF-hoidosta. Ekastakin hoidosta raskauduin mutta meni kesken. Toinen epäonnistui. Mitään syytä ei löytynyt kummastakaan, selittämätön lapsettomuus. Olin 29 kun yritys alkoi ja 33 kun vauva syntyi. En uskonut ikinä, että oltaisiin jouduttu niin vaikean tien kulkemaan vaikken koskaan kuvitellutkaan että lapsia tehdään.
 
No sitten meillä ei ole ollut yritystä lainkaa, koska meillä mennään aina "tulee jos on tullakseen" periaatteella. Tosin ollaan ajateltu, että kun seksiä on 3-4 kertaa viikossa aina, niin eiköhän se joskus tärppää. En osaisi kuvitellakaan alkavani kalenterin ja kellon kanssa lasta tekemään. Tämä kommentti siis kalenteri kädessä
 
Etpä uskoisi niin, mutta todella moni yrittää vuosikausia oikeasti. Tikuttaa kalenteri kädessä, popsii hormoneja ja ties mitä luonnonlääkkeitä, ihme greippimehua, käy akupunktiossa, vyöhyketerapiassa, hedelmöityshoidoissa, piikittää itseään, tekee kaikkensa ja silti menee todellakin vuosia ennen tärppiä jos se edes hoitojenkaan lopputuloksena tulee, sekään ei ole mikään varma juttu. Missäköhän todellisuudessa sinä elät?
 
Lisäystä vielä... Kyllä meillä sillti lasta haluttiin vaikkei kalenteria katsotukaan. Tätä siis jatkui seitsemän vuotta, koska me ei haluttu mennä tutkimuksiin. Biologinen lapsi ei siis ollut meille ainut vaihtoehto. Ja tästä päätellen kyllä sanoisin, että kun ehkäisy jätettiin pois, niin silloin tarkoitus olisi saada lapsi aluille. Onko sitten väärin sanoa, että tästä alkaa yritys?
 
No kuule puhuin vain omista kokemuksista ja siitä kuinka meillä toimittiin. Onko se sitten tuomittavaa, ettei kalenteria katso? Tottakai tiedän, että toiset yrittävät konstilla millä hyvänsä, enkä heitä tuominnut missään viestissäni. Kerroin vain miten meillä edettiin. Mistä päättelit, että en tiedä monen näin tekevän? Ja mitä tarkoitat tuolla että missä todellisuudessa elän?
 
meillä pitkä taival: juu, en minäkään aikoinaan osannut kuvitella alkavani kalenterin ja kellon kanssa lasta tekemään mutta niin siinä siis kävi. Ja paaaljon paljon pidemmällekin siis mentiin kuin sen kalenterin katselemiseen. Voihan sitä harrastaa seksiä vaikka loppuelämänsä 3-4 kertaa viikossa ilman että sen seurauksena lasta syntyy. Oikeesti hienoa jos on tyytyväinen siihen elämään.
 
No se olikin meidän päätäs silloin. Ja lapsi oli todellinen yllärivauva! Nyt kun toista yritetään tai siis halutaan, edelleen samalla periaatteella mennään. Jos meillä nykyinen jää ainokaiseksi niin sitten jää. Nostan kyllä hattua teille, jotka jaksatte käydä läpi kaikki hoidot. Luulen, ettei oma pääni olisi sitä kestänyt. Onneksi olkoon onnistuneista hoidoista :).
 
Mielestäni meillä on ainakin nyt "yritys" aloitettu kun pillerit on jätetty pois siinä tarkoituksessa että tulisin raskaaksi. Luin jostain että raskautumisen mahdollisuus on 20%, joten ovistikut ja oikea ajoitus ovat aivan luonnollista....Ja ihmisissä on myös paljon eroja, toiset tulevat raskaaksi vaikka käyttäisivät ehkäisyä ja toiset saavat tahkoa vuosia...on se epäreilua....Voi kun se olisikin niin helppoa että pillerit pois ja AINA tärppäisi heti ekasta kierrosta! :)
 
Muutama kierto ilman ehkäisyä, mutta seksiä kaikkea muuta kuin kierron puolivälissä. Sitten eka kerta ovulaation kohdalla (ei testattu, mutta siis kierron puolivälissä) ja tärppäsi.

Niin että mites ton nyt laskisi - ehkäisyn olemattomuuden puolesta muutaman kk:n yritys, mutta käytännössä ei hedelmöittymiseen kuitenkaan ollut mahdollisuutta, eli periaatteessa tärppi tuli ekan tilaisuuden tullen.
 
Tarkoitus oli kertoa alkuperäiselle, että ei sitä pidä säikähtää jos joku on "yrittänyt" seitsemän vuotta. jos siinä on ollut kyseessä "tulee jos on tullakseen"- ajattelutapa. Jos todelle lapsen haluaa kannattaa siirtyä hoitoihin jo vuoden päästä, eikä jäädä ihmettelemään. Kyse voi olla vaikka jostain pienestä korjattavasta jutusta....tai sitten voi joutua rankempiinkin hoitoihin, jotka voivat kestää....ilman lopputulostakin.
 

Yhteistyössä