Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Kristinusko on fiktiota muiden uskontojen tavoin
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 31710932"]</p><p>Todennäköisesti onkin, mutta kun etäisyydet avaruudessa on käsittämättömän suuria, niin ihmisen nykytekniikalla ei sinne pääse katsomaan</p><p></p><p><span style="font-size: 22px"><strong>Suomalaistutkija uskoo: Ulkoavaruudessa on varmasti elämää</strong></span></p><p>Tutkijat ovat havainneet jo lähes tuhat aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Eksoplaneettojen löytyminen kiihtyy - onko elämän löytyminen ulkoavaruudesta lähempänä?</p><p></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/18-212923">Tiede</a></p><p>14.10.2013 klo 11:03päivitetty 15.10.2013 klo 07:44</p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>ESO</p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>Sari Toivonen</p><p></p><p><a href="https://twitter.com/@sariitoivonen">@sariitoivonen</a></p><p><a href="http://users.utu.fi/miptuom/">Tutkija Mikko Tuomi(siirryt toiseen palveluun)</a> kuittaa kyselyt mahdollisesta ulkoavaruuden elämästä tutkijan tyyneydellä ja varovaisuudella. Tuomi on tutkinut avaruutta miltei 15 vuotta ja tehnyt useita omia supermaapallolöytöjä.</p><p></p><p>- Mehän tiedämme jo, että avaruudessa voi olla elämää, sillä maapallon ilmakehän ulkopuolelle on lähetetty luotaimia, joissa on ollut mukana maasta lähteneitä bakteereja. Mutta onko elämää muilla planeetoilla, jotka kiertävät omia tähtiään - siihen on mahdotonta antaa vastausta.</p><p></p><p>Tuomen oma mielipide on, että toisissa aurinkokunnissa on väistämättä olemassa planeettoja, joiden pinnalla on elämää. Minkälaista elämää, se on pelkkää spekulaatiota.</p><p></p><p>- Kun elämää ensimmäistä kertaa löydetään, se on mitä luultavimmin bakteerin muodossa, vaikka tämäkin on hyvin maapallonäkökulmaisesti värittynyt odotus. Kyseessä ei kuitenkaan tarvitse olla bakteeri siinä mielessä, miten me bakteerin tunnemme. Ne voivat olla muussa muodossa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin hyvin alkeellisesta elämästä, tähtitieteilijä pohtii</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Elinkelpoisella planeetalla vesi on nestemäisessä muodossa</strong></span></p><p>Ensimmäiset planeetat löytyivät 90-luvulla ja ensimmäiset supermaapallot vasta 2000-luvulla. Supermaapallo on siis käsitteenä hyvin nuori.</p><p></p><p>- Supermaapallon käsite ei ole vielä ihan täysin vakiintunut. Sillä tarkoitetaan planeettaa, joka on Maapallon kaltainen siinä mielessä, että sillä saattaa olla kiinteä pinta kuten Maapallollakin. Supermaapallo on kuitenkin massiivisempi ja saattaa poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti Maapallosta.</p><p></p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>Rekonstruktiot Gliese 667C-järjestelmän seitsemästä planeetasta tutkimusryhmä jäsenen René Hellerin mukaan. Planeettojen koot eivät ole suhteessa niiden välisiin etäisyyksiin.René Heller</p><p>Avaruudesta on löydetty tähän mennessä 12 planeettaa, jotka tutkimusten mukaan voidaan luokitella mahdollisesti elinkelpoisiksi supermaapalloiksi. Kaikki löydetyt supermaapallot kelluvat aurinkokunnassaan niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä.</p><p></p><p>- Elinkelpoisuusvyöhykkeeksi kutsutaan sitä etäisyyttä tähdestä, jolla tähdestä tuleva säteily mahdollistaa sen, että planeetan pinnalla oleva vesi on nestemäisessä muodossa. Eli vesi ei pääse kiehumaan kuumuuden takia pois, eikä toisaalta jäädy liian kylmässä, kertoo Tuomi.</p><p></p><p>Tuomen mukaan planeetan elinkelpoisuus on kuitenkin lähinnä laskennallinen käsite.</p><p></p><p>- Elinkelpoisessa vyöhykkeessä olosuhteet saattavat olla otolliset elämälle. Kun löydämme planeetan, joka on elinkelpoisella vyöhykkeellä, se ei tarkoita, että planeetta olisi välttämättä ensinnäkään elinkelpoinen.</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Planeettojen löytäminen vaatii pidemmälle edennyttä matematiikkaa</strong></span></p><p>Useita eksoplaneettoja löytänyt Mikko Tuomi listaa merkittävimmäksi löydökseen yhdeksän planeetan järjestelmän kiertämässä tähteä HD10180.</p><p></p><p>- Se on sen takia mielenkiintoinen, että tässä kyseisessä järjestelmässä on mitä todennäköisimmin enemmän planeettoja kuin meidän omassa aurinkokunnassamme.</p><p></p><p>Peräti neljä Tuomen löytämää supermaapalloa esiintyvät kahdentoista mahdollisesti elinkelpoisen, ja maan kaltaisen planeetan listalla: Tau Ceti e, Gliese 667C f, HD40307g sekä Gliese 667C e. Tutkija on lisäksi osoittanut vääräksi amerikkalaisen tutkimusryhmän 2010-vuoden lopulla raportoimien uusien Gliese 581 -kiertolaisten löydön.</p><p></p><p>Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta.</p><p></p><p>MIKKO TUOMI</p><p>- Osoitin vuoden 2011 alussa, että kyseessä olikin mittausten virhetulkinta. Myöhemmin keväällä sveitsiläis-ranskalainen tutkimusryhmä vahvisti oman havaintoni ja lopputuloksena Gliese 581:n ympärillä on siis vain neljä tunnettua planeettaa, kertoo Tuomi.</p><p></p><p>Tähtitieteilijän tärkeimpiä työkaluja ovat matematiikka ja tietokoneet.</p><p></p><p>- Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. Planeettojen laskeminen ei kuitenkaan oikeasti ole kovinkaan helppoa, vaikka voisi kuvitella, että kyseessä on yksinkertainen yhteenlasku, tietää Mikko Tuomi.</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Kohta ylitetään tuhannen eksoplaneetan raja</strong></span></p><p>Eksoplaneetta-havainnot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on 998. Tutkija haluaa kuitenkin korostaa, että nyt havaitut planeetat ovat vasta kandidaatteja.</p><p></p><p>- Hyvin harva on saatu varmistettua vähintään kahdella eri menetelmällä.</p><p></p><p>Planeettojen lisääntyneeseen havainnointiin vaikuttaa Tuomen mukaan moni asia.</p><p></p><p>- Ensinnäkin tekniikka kehittyy koko ajan, eli havaintoinstrumentit ovat parempia. Saamme myös käyttöömme kaiken aikaa parempia teleskooppeja, kuten Kepler-avaruusteleskooppi.</p><p></p><p>- Myös laskennalliset menetelmät kehittyvät, eli saamme enemmän irti samoista mittauksista kuin mitä on saatu aiemmin. Meillä on myös nykyään mittauksia yhä suuremmalta aikaväliltä ja niiden avulla pystymme havaitsemaan planeettoja, joiden kiertoradat ovat entistä kauempana tähdistä.</p><p></p><p>Koska eksoplaneettojen havaitseminen kiihtyy, läheneekö myös elämän löytyminen jossakin muussa aurinkokunnassa?</p><p></p><p>- On se varmasti lähempänä, mutta en tiedä kuinka lähellä. En tiedä, onnistuuko se meidän elinaikanamme, summaa Tuomi.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 31710932"] Todennäköisesti onkin, mutta kun etäisyydet avaruudessa on käsittämättömän suuria, niin ihmisen nykytekniikalla ei sinne pääse katsomaan [SIZE=6][B]Suomalaistutkija uskoo: Ulkoavaruudessa on varmasti elämää[/B][/SIZE] Tutkijat ovat havainneet jo lähes tuhat aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Eksoplaneettojen löytyminen kiihtyy - onko elämän löytyminen ulkoavaruudesta lähempänä? [URL='https://yle.fi/uutiset/18-212923']Tiede[/URL] 14.10.2013 klo 11:03päivitetty 15.10.2013 klo 07:44 [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg[/IMG] ESO [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg[/IMG] Sari Toivonen [URL='https://twitter.com/@sariitoivonen']@sariitoivonen[/URL] [URL='http://users.utu.fi/miptuom/']Tutkija Mikko Tuomi(siirryt toiseen palveluun)[/URL] kuittaa kyselyt mahdollisesta ulkoavaruuden elämästä tutkijan tyyneydellä ja varovaisuudella. Tuomi on tutkinut avaruutta miltei 15 vuotta ja tehnyt useita omia supermaapallolöytöjä. - Mehän tiedämme jo, että avaruudessa voi olla elämää, sillä maapallon ilmakehän ulkopuolelle on lähetetty luotaimia, joissa on ollut mukana maasta lähteneitä bakteereja. Mutta onko elämää muilla planeetoilla, jotka kiertävät omia tähtiään - siihen on mahdotonta antaa vastausta. Tuomen oma mielipide on, että toisissa aurinkokunnissa on väistämättä olemassa planeettoja, joiden pinnalla on elämää. Minkälaista elämää, se on pelkkää spekulaatiota. - Kun elämää ensimmäistä kertaa löydetään, se on mitä luultavimmin bakteerin muodossa, vaikka tämäkin on hyvin maapallonäkökulmaisesti värittynyt odotus. Kyseessä ei kuitenkaan tarvitse olla bakteeri siinä mielessä, miten me bakteerin tunnemme. Ne voivat olla muussa muodossa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin hyvin alkeellisesta elämästä, tähtitieteilijä pohtii [SIZE=4][B]Elinkelpoisella planeetalla vesi on nestemäisessä muodossa[/B][/SIZE] Ensimmäiset planeetat löytyivät 90-luvulla ja ensimmäiset supermaapallot vasta 2000-luvulla. Supermaapallo on siis käsitteenä hyvin nuori. - Supermaapallon käsite ei ole vielä ihan täysin vakiintunut. Sillä tarkoitetaan planeettaa, joka on Maapallon kaltainen siinä mielessä, että sillä saattaa olla kiinteä pinta kuten Maapallollakin. Supermaapallo on kuitenkin massiivisempi ja saattaa poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti Maapallosta. [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg[/IMG] Rekonstruktiot Gliese 667C-järjestelmän seitsemästä planeetasta tutkimusryhmä jäsenen René Hellerin mukaan. Planeettojen koot eivät ole suhteessa niiden välisiin etäisyyksiin.René Heller Avaruudesta on löydetty tähän mennessä 12 planeettaa, jotka tutkimusten mukaan voidaan luokitella mahdollisesti elinkelpoisiksi supermaapalloiksi. Kaikki löydetyt supermaapallot kelluvat aurinkokunnassaan niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä. - Elinkelpoisuusvyöhykkeeksi kutsutaan sitä etäisyyttä tähdestä, jolla tähdestä tuleva säteily mahdollistaa sen, että planeetan pinnalla oleva vesi on nestemäisessä muodossa. Eli vesi ei pääse kiehumaan kuumuuden takia pois, eikä toisaalta jäädy liian kylmässä, kertoo Tuomi. Tuomen mukaan planeetan elinkelpoisuus on kuitenkin lähinnä laskennallinen käsite. - Elinkelpoisessa vyöhykkeessä olosuhteet saattavat olla otolliset elämälle. Kun löydämme planeetan, joka on elinkelpoisella vyöhykkeellä, se ei tarkoita, että planeetta olisi välttämättä ensinnäkään elinkelpoinen. [SIZE=4][B]Planeettojen löytäminen vaatii pidemmälle edennyttä matematiikkaa[/B][/SIZE] Useita eksoplaneettoja löytänyt Mikko Tuomi listaa merkittävimmäksi löydökseen yhdeksän planeetan järjestelmän kiertämässä tähteä HD10180. - Se on sen takia mielenkiintoinen, että tässä kyseisessä järjestelmässä on mitä todennäköisimmin enemmän planeettoja kuin meidän omassa aurinkokunnassamme. Peräti neljä Tuomen löytämää supermaapalloa esiintyvät kahdentoista mahdollisesti elinkelpoisen, ja maan kaltaisen planeetan listalla: Tau Ceti e, Gliese 667C f, HD40307g sekä Gliese 667C e. Tutkija on lisäksi osoittanut vääräksi amerikkalaisen tutkimusryhmän 2010-vuoden lopulla raportoimien uusien Gliese 581 -kiertolaisten löydön. Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. MIKKO TUOMI - Osoitin vuoden 2011 alussa, että kyseessä olikin mittausten virhetulkinta. Myöhemmin keväällä sveitsiläis-ranskalainen tutkimusryhmä vahvisti oman havaintoni ja lopputuloksena Gliese 581:n ympärillä on siis vain neljä tunnettua planeettaa, kertoo Tuomi. Tähtitieteilijän tärkeimpiä työkaluja ovat matematiikka ja tietokoneet. - Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. Planeettojen laskeminen ei kuitenkaan oikeasti ole kovinkaan helppoa, vaikka voisi kuvitella, että kyseessä on yksinkertainen yhteenlasku, tietää Mikko Tuomi. [SIZE=4][B]Kohta ylitetään tuhannen eksoplaneetan raja[/B][/SIZE] Eksoplaneetta-havainnot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on 998. Tutkija haluaa kuitenkin korostaa, että nyt havaitut planeetat ovat vasta kandidaatteja. - Hyvin harva on saatu varmistettua vähintään kahdella eri menetelmällä. Planeettojen lisääntyneeseen havainnointiin vaikuttaa Tuomen mukaan moni asia. - Ensinnäkin tekniikka kehittyy koko ajan, eli havaintoinstrumentit ovat parempia. Saamme myös käyttöömme kaiken aikaa parempia teleskooppeja, kuten Kepler-avaruusteleskooppi. - Myös laskennalliset menetelmät kehittyvät, eli saamme enemmän irti samoista mittauksista kuin mitä on saatu aiemmin. Meillä on myös nykyään mittauksia yhä suuremmalta aikaväliltä ja niiden avulla pystymme havaitsemaan planeettoja, joiden kiertoradat ovat entistä kauempana tähdistä. Koska eksoplaneettojen havaitseminen kiihtyy, läheneekö myös elämän löytyminen jossakin muussa aurinkokunnassa? - On se varmasti lähempänä, mutta en tiedä kuinka lähellä. En tiedä, onnistuuko se meidän elinaikanamme, summaa Tuomi. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KIRAHVI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Moi! Mä olen paula, olen alkoholisti kysy vastaan
Tänään 04:44
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Luetteko koskaan seurakuntalaista?
Eilen 23:56
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
"Kyselyssä 52 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta."
Eilen 23:43
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"SDP:n kuntavaaliehdokas on Aleksanterinliiton perustajajäsen – vaatii rajoja auki ja kutsuu Suomea Yhdysvaltain osavaltioksi"
Eilen 23:38
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kuharyöstö
Eilen 23:30
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
PaIstavassari käy ylikierroksilla
Eilen 23:20
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Persurasismi on RKP-lahtaris rotusorrollis luoma aivopesu jolla kansa pidetään hajallaan
Eilen 23:00
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Viikonloppu! 🥳
Eilen 22:54
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 951
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 916
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 799
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 670
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 581
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 519
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 502
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
"Pääkaupunkiseudun nuoret ovat lyhyempiä kuin ennen. Syynä on paljolti maahanmuutto."
Latest: vierailija
29 min sitten
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1014
Latest: vierailija
39 min sitten
Aihe vapaa
4.
Haaveena vauva 2025
Latest: muropaketti
40 min sitten
Lapsen saaminen
5.
Miksi uskontoja ja kulttuureita EI SAISI pitää eriarvoisina?
Latest: vierailija
59 min sitten
Aihe vapaa
6.
Sulatin juuri pakasteesta 400gr punalaputettua makaroonia ja lisäsin siihen 170gr voisulaa
Latest: vierailija
Tänään 07:33
Aihe vapaa
7.
Onko onnellisuuden tavoittelu osittain harhaa?
Latest: vierailija
Tänään 07:32
Aihe vapaa
8.
Kalle Isokallio: Suomi on lähellä kommunismia
Latest: vierailija
Tänään 07:23
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Kristinusko on fiktiota muiden uskontojen tavoin
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
