Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Kristinusko on fiktiota muiden uskontojen tavoin
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 31710932"]</p><p>Todennäköisesti onkin, mutta kun etäisyydet avaruudessa on käsittämättömän suuria, niin ihmisen nykytekniikalla ei sinne pääse katsomaan</p><p></p><p><span style="font-size: 22px"><strong>Suomalaistutkija uskoo: Ulkoavaruudessa on varmasti elämää</strong></span></p><p>Tutkijat ovat havainneet jo lähes tuhat aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Eksoplaneettojen löytyminen kiihtyy - onko elämän löytyminen ulkoavaruudesta lähempänä?</p><p></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/18-212923">Tiede</a></p><p>14.10.2013 klo 11:03päivitetty 15.10.2013 klo 07:44</p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>ESO</p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>Sari Toivonen</p><p></p><p><a href="https://twitter.com/@sariitoivonen">@sariitoivonen</a></p><p><a href="http://users.utu.fi/miptuom/">Tutkija Mikko Tuomi(siirryt toiseen palveluun)</a> kuittaa kyselyt mahdollisesta ulkoavaruuden elämästä tutkijan tyyneydellä ja varovaisuudella. Tuomi on tutkinut avaruutta miltei 15 vuotta ja tehnyt useita omia supermaapallolöytöjä.</p><p></p><p>- Mehän tiedämme jo, että avaruudessa voi olla elämää, sillä maapallon ilmakehän ulkopuolelle on lähetetty luotaimia, joissa on ollut mukana maasta lähteneitä bakteereja. Mutta onko elämää muilla planeetoilla, jotka kiertävät omia tähtiään - siihen on mahdotonta antaa vastausta.</p><p></p><p>Tuomen oma mielipide on, että toisissa aurinkokunnissa on väistämättä olemassa planeettoja, joiden pinnalla on elämää. Minkälaista elämää, se on pelkkää spekulaatiota.</p><p></p><p>- Kun elämää ensimmäistä kertaa löydetään, se on mitä luultavimmin bakteerin muodossa, vaikka tämäkin on hyvin maapallonäkökulmaisesti värittynyt odotus. Kyseessä ei kuitenkaan tarvitse olla bakteeri siinä mielessä, miten me bakteerin tunnemme. Ne voivat olla muussa muodossa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin hyvin alkeellisesta elämästä, tähtitieteilijä pohtii</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Elinkelpoisella planeetalla vesi on nestemäisessä muodossa</strong></span></p><p>Ensimmäiset planeetat löytyivät 90-luvulla ja ensimmäiset supermaapallot vasta 2000-luvulla. Supermaapallo on siis käsitteenä hyvin nuori.</p><p></p><p>- Supermaapallon käsite ei ole vielä ihan täysin vakiintunut. Sillä tarkoitetaan planeettaa, joka on Maapallon kaltainen siinä mielessä, että sillä saattaa olla kiinteä pinta kuten Maapallollakin. Supermaapallo on kuitenkin massiivisempi ja saattaa poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti Maapallosta.</p><p></p><p><img src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg" data-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg" class="bbImage " style="" alt="" title="" /></p><p>Rekonstruktiot Gliese 667C-järjestelmän seitsemästä planeetasta tutkimusryhmä jäsenen René Hellerin mukaan. Planeettojen koot eivät ole suhteessa niiden välisiin etäisyyksiin.René Heller</p><p>Avaruudesta on löydetty tähän mennessä 12 planeettaa, jotka tutkimusten mukaan voidaan luokitella mahdollisesti elinkelpoisiksi supermaapalloiksi. Kaikki löydetyt supermaapallot kelluvat aurinkokunnassaan niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä.</p><p></p><p>- Elinkelpoisuusvyöhykkeeksi kutsutaan sitä etäisyyttä tähdestä, jolla tähdestä tuleva säteily mahdollistaa sen, että planeetan pinnalla oleva vesi on nestemäisessä muodossa. Eli vesi ei pääse kiehumaan kuumuuden takia pois, eikä toisaalta jäädy liian kylmässä, kertoo Tuomi.</p><p></p><p>Tuomen mukaan planeetan elinkelpoisuus on kuitenkin lähinnä laskennallinen käsite.</p><p></p><p>- Elinkelpoisessa vyöhykkeessä olosuhteet saattavat olla otolliset elämälle. Kun löydämme planeetan, joka on elinkelpoisella vyöhykkeellä, se ei tarkoita, että planeetta olisi välttämättä ensinnäkään elinkelpoinen.</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Planeettojen löytäminen vaatii pidemmälle edennyttä matematiikkaa</strong></span></p><p>Useita eksoplaneettoja löytänyt Mikko Tuomi listaa merkittävimmäksi löydökseen yhdeksän planeetan järjestelmän kiertämässä tähteä HD10180.</p><p></p><p>- Se on sen takia mielenkiintoinen, että tässä kyseisessä järjestelmässä on mitä todennäköisimmin enemmän planeettoja kuin meidän omassa aurinkokunnassamme.</p><p></p><p>Peräti neljä Tuomen löytämää supermaapalloa esiintyvät kahdentoista mahdollisesti elinkelpoisen, ja maan kaltaisen planeetan listalla: Tau Ceti e, Gliese 667C f, HD40307g sekä Gliese 667C e. Tutkija on lisäksi osoittanut vääräksi amerikkalaisen tutkimusryhmän 2010-vuoden lopulla raportoimien uusien Gliese 581 -kiertolaisten löydön.</p><p></p><p>Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta.</p><p></p><p>MIKKO TUOMI</p><p>- Osoitin vuoden 2011 alussa, että kyseessä olikin mittausten virhetulkinta. Myöhemmin keväällä sveitsiläis-ranskalainen tutkimusryhmä vahvisti oman havaintoni ja lopputuloksena Gliese 581:n ympärillä on siis vain neljä tunnettua planeettaa, kertoo Tuomi.</p><p></p><p>Tähtitieteilijän tärkeimpiä työkaluja ovat matematiikka ja tietokoneet.</p><p></p><p>- Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. Planeettojen laskeminen ei kuitenkaan oikeasti ole kovinkaan helppoa, vaikka voisi kuvitella, että kyseessä on yksinkertainen yhteenlasku, tietää Mikko Tuomi.</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong>Kohta ylitetään tuhannen eksoplaneetan raja</strong></span></p><p>Eksoplaneetta-havainnot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on 998. Tutkija haluaa kuitenkin korostaa, että nyt havaitut planeetat ovat vasta kandidaatteja.</p><p></p><p>- Hyvin harva on saatu varmistettua vähintään kahdella eri menetelmällä.</p><p></p><p>Planeettojen lisääntyneeseen havainnointiin vaikuttaa Tuomen mukaan moni asia.</p><p></p><p>- Ensinnäkin tekniikka kehittyy koko ajan, eli havaintoinstrumentit ovat parempia. Saamme myös käyttöömme kaiken aikaa parempia teleskooppeja, kuten Kepler-avaruusteleskooppi.</p><p></p><p>- Myös laskennalliset menetelmät kehittyvät, eli saamme enemmän irti samoista mittauksista kuin mitä on saatu aiemmin. Meillä on myös nykyään mittauksia yhä suuremmalta aikaväliltä ja niiden avulla pystymme havaitsemaan planeettoja, joiden kiertoradat ovat entistä kauempana tähdistä.</p><p></p><p>Koska eksoplaneettojen havaitseminen kiihtyy, läheneekö myös elämän löytyminen jossakin muussa aurinkokunnassa?</p><p></p><p>- On se varmasti lähempänä, mutta en tiedä kuinka lähellä. En tiedä, onnistuuko se meidän elinaikanamme, summaa Tuomi.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 31710932"] Todennäköisesti onkin, mutta kun etäisyydet avaruudessa on käsittämättömän suuria, niin ihmisen nykytekniikalla ei sinne pääse katsomaan [SIZE=6][B]Suomalaistutkija uskoo: Ulkoavaruudessa on varmasti elämää[/B][/SIZE] Tutkijat ovat havainneet jo lähes tuhat aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Eksoplaneettojen löytyminen kiihtyy - onko elämän löytyminen ulkoavaruudesta lähempänä? [URL='https://yle.fi/uutiset/18-212923']Tiede[/URL] 14.10.2013 klo 11:03päivitetty 15.10.2013 klo 07:44 [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877685.jpg[/IMG] ESO [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_60,h_60,c_thumb,r_max/13-3-8576144.jpg[/IMG] Sari Toivonen [URL='https://twitter.com/@sariitoivonen']@sariitoivonen[/URL] [URL='http://users.utu.fi/miptuom/']Tutkija Mikko Tuomi(siirryt toiseen palveluun)[/URL] kuittaa kyselyt mahdollisesta ulkoavaruuden elämästä tutkijan tyyneydellä ja varovaisuudella. Tuomi on tutkinut avaruutta miltei 15 vuotta ja tehnyt useita omia supermaapallolöytöjä. - Mehän tiedämme jo, että avaruudessa voi olla elämää, sillä maapallon ilmakehän ulkopuolelle on lähetetty luotaimia, joissa on ollut mukana maasta lähteneitä bakteereja. Mutta onko elämää muilla planeetoilla, jotka kiertävät omia tähtiään - siihen on mahdotonta antaa vastausta. Tuomen oma mielipide on, että toisissa aurinkokunnissa on väistämättä olemassa planeettoja, joiden pinnalla on elämää. Minkälaista elämää, se on pelkkää spekulaatiota. - Kun elämää ensimmäistä kertaa löydetään, se on mitä luultavimmin bakteerin muodossa, vaikka tämäkin on hyvin maapallonäkökulmaisesti värittynyt odotus. Kyseessä ei kuitenkaan tarvitse olla bakteeri siinä mielessä, miten me bakteerin tunnemme. Ne voivat olla muussa muodossa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin hyvin alkeellisesta elämästä, tähtitieteilijä pohtii [SIZE=4][B]Elinkelpoisella planeetalla vesi on nestemäisessä muodossa[/B][/SIZE] Ensimmäiset planeetat löytyivät 90-luvulla ja ensimmäiset supermaapallot vasta 2000-luvulla. Supermaapallo on siis käsitteenä hyvin nuori. - Supermaapallon käsite ei ole vielä ihan täysin vakiintunut. Sillä tarkoitetaan planeettaa, joka on Maapallon kaltainen siinä mielessä, että sillä saattaa olla kiinteä pinta kuten Maapallollakin. Supermaapallo on kuitenkin massiivisempi ja saattaa poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti Maapallosta. [IMG]https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_399,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6877815.jpg[/IMG] Rekonstruktiot Gliese 667C-järjestelmän seitsemästä planeetasta tutkimusryhmä jäsenen René Hellerin mukaan. Planeettojen koot eivät ole suhteessa niiden välisiin etäisyyksiin.René Heller Avaruudesta on löydetty tähän mennessä 12 planeettaa, jotka tutkimusten mukaan voidaan luokitella mahdollisesti elinkelpoisiksi supermaapalloiksi. Kaikki löydetyt supermaapallot kelluvat aurinkokunnassaan niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä. - Elinkelpoisuusvyöhykkeeksi kutsutaan sitä etäisyyttä tähdestä, jolla tähdestä tuleva säteily mahdollistaa sen, että planeetan pinnalla oleva vesi on nestemäisessä muodossa. Eli vesi ei pääse kiehumaan kuumuuden takia pois, eikä toisaalta jäädy liian kylmässä, kertoo Tuomi. Tuomen mukaan planeetan elinkelpoisuus on kuitenkin lähinnä laskennallinen käsite. - Elinkelpoisessa vyöhykkeessä olosuhteet saattavat olla otolliset elämälle. Kun löydämme planeetan, joka on elinkelpoisella vyöhykkeellä, se ei tarkoita, että planeetta olisi välttämättä ensinnäkään elinkelpoinen. [SIZE=4][B]Planeettojen löytäminen vaatii pidemmälle edennyttä matematiikkaa[/B][/SIZE] Useita eksoplaneettoja löytänyt Mikko Tuomi listaa merkittävimmäksi löydökseen yhdeksän planeetan järjestelmän kiertämässä tähteä HD10180. - Se on sen takia mielenkiintoinen, että tässä kyseisessä järjestelmässä on mitä todennäköisimmin enemmän planeettoja kuin meidän omassa aurinkokunnassamme. Peräti neljä Tuomen löytämää supermaapalloa esiintyvät kahdentoista mahdollisesti elinkelpoisen, ja maan kaltaisen planeetan listalla: Tau Ceti e, Gliese 667C f, HD40307g sekä Gliese 667C e. Tutkija on lisäksi osoittanut vääräksi amerikkalaisen tutkimusryhmän 2010-vuoden lopulla raportoimien uusien Gliese 581 -kiertolaisten löydön. Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. MIKKO TUOMI - Osoitin vuoden 2011 alussa, että kyseessä olikin mittausten virhetulkinta. Myöhemmin keväällä sveitsiläis-ranskalainen tutkimusryhmä vahvisti oman havaintoni ja lopputuloksena Gliese 581:n ympärillä on siis vain neljä tunnettua planeettaa, kertoo Tuomi. Tähtitieteilijän tärkeimpiä työkaluja ovat matematiikka ja tietokoneet. - Ilman matematiikkaa tähtitieteilijät olisivat kuin putkimiehiä ilman jakoavainta. Planeettojen laskeminen ei kuitenkaan oikeasti ole kovinkaan helppoa, vaikka voisi kuvitella, että kyseessä on yksinkertainen yhteenlasku, tietää Mikko Tuomi. [SIZE=4][B]Kohta ylitetään tuhannen eksoplaneetan raja[/B][/SIZE] Eksoplaneetta-havainnot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on 998. Tutkija haluaa kuitenkin korostaa, että nyt havaitut planeetat ovat vasta kandidaatteja. - Hyvin harva on saatu varmistettua vähintään kahdella eri menetelmällä. Planeettojen lisääntyneeseen havainnointiin vaikuttaa Tuomen mukaan moni asia. - Ensinnäkin tekniikka kehittyy koko ajan, eli havaintoinstrumentit ovat parempia. Saamme myös käyttöömme kaiken aikaa parempia teleskooppeja, kuten Kepler-avaruusteleskooppi. - Myös laskennalliset menetelmät kehittyvät, eli saamme enemmän irti samoista mittauksista kuin mitä on saatu aiemmin. Meillä on myös nykyään mittauksia yhä suuremmalta aikaväliltä ja niiden avulla pystymme havaitsemaan planeettoja, joiden kiertoradat ovat entistä kauempana tähdistä. Koska eksoplaneettojen havaitseminen kiihtyy, läheneekö myös elämän löytyminen jossakin muussa aurinkokunnassa? - On se varmasti lähempänä, mutta en tiedä kuinka lähellä. En tiedä, onnistuuko se meidän elinaikanamme, summaa Tuomi. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Vihervasemmisto näyttää todellakin olevan yhtä
Tänään 00:47
Johnny Appleseed
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
"Nuoret eurooppalaiset vastustavat maahanmuuttoa – Myös Suomi erottuu joukossa"
Tänään 00:35
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ministeri Riikka Purra voitti MTV:n vaalitentin
Tänään 00:30
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Palstavassari panikoi oikeiston koko Europaan laajuisen EU-vaalivoiton takia ja siksi se vaIehteIee häpeämättömästi
Eilen 23:59
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Nyt on ainakin naamiot riisuttu
Eilen 23:13
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Valmistujaislahja
Eilen 22:23
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Europarlamentin laitaoikeisto äänestää usein Ukrainan tukea vastaan!
Eilen 20:56
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Miksi Ukrainan auttamiseen muka tarvitaan EU:n yhteisvelkaa, jokainen maa auttakoon maksuosuutensa mukaisesti itse
Eilen 20:51
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Haaveena nuori nainen? Miehet haluavat aina nuoren naisen. Vai haluavatko? IL selvitti
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:58
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Sukulainen lupasi jouluna että saan tulla heidän mökille en kesäksi viikonlopuksi, no nyt on kesä mutta enpä olekkaan enään tervetullut!
Started by vierailija
Maanantai klo 00:34
Luettu: 547
Aihe vapaa
3.
Not nyt sitten vastuullisessa mediassa syyllistetään kaikkia miehiä Valkeakosken tragediasta
Started by vierailija
Eilen 12:31
Luettu: 540
Aihe vapaa
4.
Sydän särkyy
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:03
Luettu: 466
Aihe vapaa
5.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Started by vierailija
Maanantai klo 09:15
Luettu: 453
Aihe vapaa
6.
Suomi sai kyllä Stupista todella hyvän pressan
Started by vierailija
Maanantai klo 20:52
Luettu: 451
Aihe vapaa
7.
Mamut ei osaa kakkia sivistysmaissa 😱
Started by vierailija
Maanantai klo 12:25
Luettu: 435
Aihe vapaa
8.
Voiko tällainen mies olla terve?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:14
Luettu: 404
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
2.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
26 min sitten
Aihe vapaa
3.
"Nuoret eurooppalaiset vastustavat maahanmuuttoa – Myös Suomi erottuu joukossa"
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
4.
Vihreä liikenne on yhtä höImöIäisten hommaa
Latest: vierailija
35 min sitten
Aihe vapaa
5.
Britanniassa HAMASin julkisesta tukemisesta voi saada jopa 14 vuoden vankeusrangaistuksen
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
6.
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila: ”Sosialistien sorkat etäällä autoista, metsistä ja pelloista”
Latest: vierailija
Tänään 01:41
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 01:21
Aihe vapaa
8.
Ministeri Riikka Purra voitti MTV:n vaalitentin
Latest: vierailija
Tänään 01:19
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Kristinusko on fiktiota muiden uskontojen tavoin
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu