Köyhä elämä varakkaan miehen kanssa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja köyhäilijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

köyhäilijä

Vieras
Kas siinä ongelmani, joka varmaan naurettavalta kuulostaa. Mieheni on aika varakas, peri ison kasan rahaa, kun vanhempansa kuolivat. Hän on myös eronnut, nuoruudenliitosta täysi-ikäinen lapsi. Ikäeroa meillä on 10v.

Nyt ongelmana se, että minä olen pienipalkkaisessa työssä, enkä pysty pitämään sellaista elintasoa kuin mieheni. Mies on matkustellut Kiinat, USA:t yms. lapsensa kanssa kahdestaan. Hyväksyin sen, koska nämä matkan tehtiin "isä-lapsi-suhteen-kehittämisen-nimissä". Mutta nyt olisi taas matka kaukomaahan edessä. Haluaisin mukaan, ja olen sen sanonut. Mies olisi valmis ottamaan mut tällä kertaa mukaan, mutta jotenkin tuntuu siltä, että ei hän mua ehkä mukaan haluaisi. En pystyisi maksamaan matkaa kokonaan itse, joten tämä on nöyryyttävä tilanne.

Muutenkin rahattomuuteni on ongelma ja hiertää välejämme. Mies on sanonut että voisi kyllä lainata minulle rahaa, mutta ei antaa, koska saattaisin jättää hänet :(. Ja sitten se olisi poissa lapsen perinnöstä. Onkin neuvonut kääntymään vanhempieni puoleen ja pyytämään heiltä. En ikinä kehtaisi!

Miltä kuulostaa? Pienet on ongelmat, joo. Mutta suhteellisuudentaju alkaa itsellä heittää. Mikä on normaalia, mikä ei? Onko tämä normaalia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kysymys:
Oletteko avioliitossa? AVIOliiton aikana on elatusvelvollisuus, ja laissa lukee että osapuolten elintason on oltava samanlainen.

Ollaan avioliitossa, mutta yhteisiä lapsia ei ole. En kyllä ole kuullut mistään elatusvelvollisuudesta... Ostaahan mies ruokaa + maksaa talouden laskuja suhteessa enemmän kuin minä...
 
Sanoisin, että tuollainen suhde ei ihan terveeltä vaikuta. Aviopuolisoilla on velatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, eli toinen ei voi olla rikas ja toinen köyhä. Pyydä miestäsi antamaan perintö lapselle nyt ennakkoon, niin se on sitten pois mielestä.

Mä kyllä loukkaantuisin, jos mieheni parempituloisuuteen vedoten lähtis matkoille.
ja teillä varmaan on avioehto?
Kysyppä mieheltäsi minä hän pitää sinun rooliasi suhteessanne? Omituiselta kuulostaa..
 
En henkilökohtaisesti pidä tuollaisesta. Aina jos ollaan asuttu yhdessä, on varat yhteiset. huolimatta siitä kuka on tienannut enemmän, välillä se on ollut minä ja välillä puoliso. Yhteiselämä on merkinnyt että kaikki on yhteistä.....
 
Mä varmaan eroaisin jos sun täytyisi omasta palkasta kyetä maksamaan kaikki samat asiat kuin miehen, vaikka on isot tuloerot. Ymmärrän toisaalta miehen kannankin, vaikka en sitä hyväksy. Hänestä voi tuntua kuin siipeilisit tai yrittäisit pumpata häneltä rahaa.

Mutta ei ole normaalia että suhteen sisällä täytyy lainata rahaa jotain matkaa varten. Jos kyseessä olisi vaikka sun jokin harrastus, vaikka kamera mihin tarttet raha aniin silloin vois tulla kyseeseen laina. Mutta ei mun mielestä jos kyseessä on yhteinen matka. Kannattaa miettiä onko suhteella tulevaisuutta, jos nyt jo täytyy sun lainata mieheltä rahaa.
 


Avioliittolain mukaan puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Lain perusperiaatteen mukaan puolisoiden tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta ja yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella.

Avioliittolaissa säädetään ainoastaan puolisoiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista toisiaan kohtaan. Vanhempien velvollisuuksista lapsiaan kohtaan säädetään lapsen asemaa koskevassa lainsäädännössä. Näistä laeista tärkeimmät ovat isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä laki lapsen elatuksesta.

Puolisoiden elatusvelvollisuus avioliiton aikana

Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Tarvittaessa voidaan myös avioliiton aikana vahvistaa, että toisen puolisoista on maksettava toiselle elatusapua. Elatusavun määrä ja sen maksutapa voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
 
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten

sekä kummankin henkilökohtaisten

tarpeiden tyydyttämisen.
 
Huh, minusta tuo ei kuulosta lainkaan normaalilta. Jos totta puhutaan, niin en ikinä haluaisi olla tuollaisessa suhteessa, en ikinä! Eikö miehesi oikeasti halua viettää aikaa kanssasi? Miksei hän voisi kustantaa avopuolisolleen/tyttöystävälleen kaukomatkaa tai mitä tahansa matkaa? Julmaa tuollainen "pyydä rahaa vanhemmiltasi" -ajattelu! Minä ainakin rakastan miestäni niin paljon, että voisin vaikka viimeisillä rahoillani ostaa meille jotain kivaa yhteistä (esim. matkan). Miten joku matka ja sen kustannukset voivat olla lapsen perinnöstä pois? Ei kai mies nyt heti ole kuolemassa? Pitäähän miehenkin elää ja nauttia elämästä (myös puolison kanssa!!) eikä vain ajatella perintöä.

Tekisi mieli sanoa jätä se sika, ansaitsee parempaa. No, kukin tavallaan!

p.s Kuinka kauan oletta ap olleet yhdessä parina?
 
Kumma ettei maksa sun matkaa kun kerran olette naimisissakin, pikkujuttuhan tuo mun mielestä on.. Muuten kyllä ymmärrän (ja kannatankin!) avioehdon, mutten tuollaista että toinen vaan lähtee lomalle..!
 
Kyllä mäkin laittaisin mietintään suhteen tulevaisuuden, jos miehen asenne raha-asioihin on tuollainen. Kyllä varat on yhteisiä, varsinkin avioliitossa. En nyt tarkoita, että miehen tulisi syytää sinulle käteistä, mutta miksi mies ei voi muka maksaa matkaasi. Teettekö yhteisiä matkoja muuten?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sanoisin, että tuollainen suhde ei ihan terveeltä vaikuta. Aviopuolisoilla on velatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, eli toinen ei voi olla rikas ja toinen köyhä. Pyydä miestäsi antamaan perintö lapselle nyt ennakkoon, niin se on sitten pois mielestä.

Mä kyllä loukkaantuisin, jos mieheni parempituloisuuteen vedoten lähtis matkoille.
ja teillä varmaan on avioehto?
Kysyppä mieheltäsi minä hän pitää sinun rooliasi suhteessanne? Omituiselta kuulostaa..

No, näin se nyt vaan on. Ihan pikkuasioissahan tämä rikas-köyhä-ero tulee esiin. Mies saattaa yhtäkkiä ostaa ex-tempore kalliin takin, tai kirjan kirjakaupasta tuosta vaan. Minä saan tyytyä katselemaan yleensä. Joskus ostaa toki mullekin sitten jotain lohdutukseksi. Mitään remontteja meillä ei tehdä, vaikka tarpeen olisi, koska sekin olisi poissa siitä perinnöstä :o. Vanhempani kustansivat jo yhden pikkuremontin, itse olen maalannut yhden huoneen... Joo, ja avioehto meillä on.

Roolikysymys on hyvä. Siinä onkin miettimistä, kun en itsekään enää tiedä mitä olen! Perinnöstään mies ei halua varmaankaan vielä luopua, koska ei sitten itsekään pystyisi elämään leveästi...Vaikka onkin siis hyvätuloinen.

Näin arvelinkin, ettei tämä enää ihan normaalia ole. Omalle tilanteelle sokeutuu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä mäkin laittaisin mietintään suhteen tulevaisuuden, jos miehen asenne raha-asioihin on tuollainen. Kyllä varat on yhteisiä, varsinkin avioliitossa. En nyt tarkoita, että miehen tulisi syytää sinulle käteistä, mutta miksi mies ei voi muka maksaa matkaasi. Teettekö yhteisiä matkoja muuten?

Varat ovat yhteisiä kun miehellä on enemmn rahaa :D

Miten lie jos tilanne on toisinpäin?
 
meillä uusperhe ja mies tienaa tuplaten muhun verrattuna. matka maksetaan silleen että lupasin maksaa 10 % ainakin koko hinnasta. Matkalle lähtijöihin kuuluu yhteinen ja minun omia lapsia meidän lisäksemme. Ollaan naimisissa.Mies toivoi 30 % että ehkä yritän järjestää 20% jotenkin(kompromissi).
 
Epäterveeltä ja nöyryyttävältä kuulostaa. Jäisin miettimään, että mitä rakkaus on ja onko halua viettää lomia ja elämää yhdessä. Tuli paha mieli puolestasi.
 
Ymmärrän sun tilanteen täysin, koska itselläni ja miehelläni aika lailla samanlaista rahojen suhteen. Mieheni ei ole hirveän varakas, on vaan parempi palkkaisessa työssä ja hänellä sitä kautta enemmän rahaa. Silti maksamme lähes kaiken puoliksi: asumisen, ruuan, sähkö- ym. laskut. Jos matkustamme/lomailemme maksamme silloinkin kaiken aika tarkkaan puoliksi. Varsinkin mieheni on tarkka asiasta. Hän kirjaa ylös vihkoon kaikki "velat" minulta. Lainaa tarvittaessa siis mulle rahaa, mutta harvemmin antaa ihan hyvää hyvyyttään.

Toisaalta se on minusta ihan ok, mutta joskus joudun ihan reilusti sanomaan miehelle, ettei mulla ole varaa esim. lähteä jonnekin, jos joudun itse maksamaan. Joskus on matkustelut tyssänneet siihen, ei ole mieskään sitten lähtenyt. Tää on meidän elämämän tapa, tiedä sitten onko reilua...?
 
Herra jestas millainen mies! Eikö tuollaista käytöstä ollut seurusteluaikana? Me ollaan naimississa ja todellakin kaikki on yhteistä, vaikka periaatteessa kummallakin on omat tilit, se maksaa jolla sattuu olemaan rahaa. Ja kun minä perin isäni niin maksoin sillä yhteisen asuntolainamme pois. Asioita tehdään yhdessä ja esim matkoihin säästetään yhdessä. Ymmärrän kyllä, että mies joskus tekee lapsensa kanssa kahdestaan asioita. Mutta että pyytää esim sinua lainaamaan rahaa tai vanhempiesi rahoja on todella pöyristyttävää!

Voitko sinä ap sanoa käsi sydämmellä, ettei miehesi varat ole syy olla hänen kanssaan? (älä loukkaannu!) Jos hän aistii asian.

Tai sitten miehesi on todella itsekäs ja mietin, että jaksatko lopun elämääsi tuota epätasa-arvoaja ja puolison nolaamista?
 
Se pettää niillä matkoillaan siksi ei halua sua mukaan,
eikö ne miehet aina kysy toisiltaan et no 1. vai 2. luokan matka, jälkimmäinen siis tarkoittaa et oma muija on mukana..
 
Alkuperäinen kirjoittaja outoa on:
Mä varmaan eroaisin jos sun täytyisi omasta palkasta kyetä maksamaan kaikki samat asiat kuin miehen, vaikka on isot tuloerot. Ymmärrän toisaalta miehen kannankin, vaikka en sitä hyväksy. Hänestä voi tuntua kuin siipeilisit tai yrittäisit pumpata häneltä rahaa.

Mutta ei ole normaalia että suhteen sisällä täytyy lainata rahaa jotain matkaa varten. Jos kyseessä olisi vaikka sun jokin harrastus, vaikka kamera mihin tarttet raha aniin silloin vois tulla kyseeseen laina. Mutta ei mun mielestä jos kyseessä on yhteinen matka. Kannattaa miettiä onko suhteella tulevaisuutta, jos nyt jo täytyy sun lainata mieheltä rahaa.

On kyllä vaikeina hetkinä ero käynyt mielessä....:( En kumminkaan tiedä, olisiko musta lähtemään. Joo, maksetaan puoliksi talolainaa, ja maksan osuuttani kesämökistä, mies on jo maksanut oman puolensa. Joten nämäkin asiat vaikuttaa, ettei ole oikein varaa maksella enää matkoja... En tiedä tietävätkö miehen sukulaiset, että makselen omia osuuksiani, koskapa sieltä päin on jo tullut syytöksiä, että siipeilen mieheni kustannuksella ja verotan sitä lapsen perintöä.

Joo, olen jo joutunut lainailemaan pieniä summia, tyyliin 50-100 euroa, kun rahat ei ole riittäneet omiin henk.koht. menoihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä mäkin laittaisin mietintään suhteen tulevaisuuden, jos miehen asenne raha-asioihin on tuollainen. Kyllä varat on yhteisiä, varsinkin avioliitossa. En nyt tarkoita, että miehen tulisi syytää sinulle käteistä, mutta miksi mies ei voi muka maksaa matkaasi. Teettekö yhteisiä matkoja muuten?

Varat ovat yhteisiä kun miehellä on enemmn rahaa :D

Miten lie jos tilanne on toisinpäin?

En lähde tätä asiaa sukupuolittamaan, varat ovat yhteisiä huolimatta siitä kummalla sitä varallisuutta on. Itse tienaan 1/3 enemmän kuin mieheni, molempien palkat menee samalle tilille, johon on kummallakin käyttöoikeus. Olemme tasa-arvoisia kumppaneita niin taloudellisesti kuin muutenkin.

 

Similar threads

Yhteistyössä