Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mä keskittyisin just sen kiusaajan olon parantamiseksi vain ja ainoastaan siitä syystä, et kun silloin 1-3 lk ei kukaan niitä kiusaajia pistänyt ojenukseen (siis opettajat kyllä koulussa, mut ei vanhemmat eikä psykologit jne ) niin alakoulusta kun lähtivät, eikä samat opettajat olleetkaan enää valvomassa, ne saivat taas uutta virtaa ja pilasivat useamman luokkatoverinsa koulunkäynnin ja tulevaisuuden.
jos silloin alkuunsa olis vanhemmat tehneet siitä stopin, olis meidän monen muun lasten elämä ollut paljon helpompaa.
sen takia mun mielestä yleinen asenne pitäis muuttaa siihen et sen kiusaajan tekemisiin puututaan muutenkin kuin rankaisemalla.Ja vaikka kiusaajaa "ymmärtäisikin" ja haluaisi hänelle apua, ei se poista sitä et kiusattuakin kohtaan tuntee empatiaa ja toivoo et sen ei ikinä tarvitsis enää kestää kiusaamista.
Minä äitinä en keskittyisi muuhun, kuin oman lapseni olon parantamiseen, ja siihen että kiusaaminen loppuu keinolla millä hyvänsä.
Kiusaajan vanhemmat, kouluterkkari, koulupsykologi, opettajat jne keskittykööt miettimään, miten siitä hakkaavasta ja räävittömyyksiä huutelevasta Erkkipetteristä saataisiin yhteiskuntakelpoinen - se asia EI ole uhrin vanhempien ongelma.
Minkä viestin hakattu, pelokas pieni ekaluokkalainen saa, jos oma äitikin alkaa selittämään että Erkkipetterillä on kurja olo, sitä pitää auttaa ja ymmärtää?
Integroitukoot Erkkipetterit jossain muualla, ei mun lapseni kustannuksella, prkl.