Kotiäitinä oleminen tylsää...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen

Vieras
..onko muilla!? Aina samaa touhua. Kotona ei oo muuta tekemistä ku siivoamista ja lasten hoitoa. Loput ajasta vaa istun koneella. Lapset on 1v11kk ja 8kk.
Tuntuu ettei mitää järkeä missää ku elämä on nii tylsää... :(:(
 
Mä taas nautin! varsinkin näistä välipäivistä, olis ollu tosi kurja lähteä tänään töihin.

Tosin mulla alkaa työt ensiiviikolla (kahden vuoden tauon jälkeen) että ehkä siksikin nyt nautin ihan täpöllä..

Kyllä mullakin on ollu välillä tylsää. Ihan pirun tylsää. Mutta jotenkin ne päivät on aina kuitenkin menny. Oon aatellu sen niin, että ei se ois helppoo käydä töissäkään ja sen voimin sitten jaksanu.. nyt on työhön paluu edessä sitten oikeesti, saa nähdä, miten tästä selvitään.
 
Mä olen ollut kotona aika tarkkaan viisi vuotta, lapsia on kolme. Tylsää hetkeä ei kyllä ole ollut. Mä tosin kyllä tykkään häärätä lasten kanssa, kohta olisi taas ruuan laittoa ja kaksi vanhinta (4,5- ja 2,5-v) tekevät salaatin :D
Kavereita käy kylässä vaihtelevasti, välillä usein ja välillä voi olla usean viikon ettei käy ketään tai minä en käy missään. Ulkona olen lasten kanssa joka päivä paitsi tietenkin sateella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Kuka käskee lyödä kankkunsa koneelle, vähemmästäkin tulee tylsää. Luistelemaan, hiihtämään, pulkkamäkeen kun kerrankin on mahdollisuus!

Jaa, ei musta nuo tee päivästä yhtään sen hienompia jos ulkona käydään.

Se on vain niin että joistakin naisista ei ole kotiäideiksi. Ei tarkoita etteivätkö välistä nauttisi tai olisi hyviä äitejä. Mä ainakin kaipaan aikuista seuraa ja työelämän haasteita.

Mutta hyvähän se vain on että meitä on moneen eri junaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja worker:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Kuka käskee lyödä kankkunsa koneelle, vähemmästäkin tulee tylsää. Luistelemaan, hiihtämään, pulkkamäkeen kun kerrankin on mahdollisuus!

Jaa, ei musta nuo tee päivästä yhtään sen hienompia jos ulkona käydään.

Se on vain niin että joistakin naisista ei ole kotiäideiksi. Ei tarkoita etteivätkö välistä nauttisi tai olisi hyviä äitejä. Mä ainakin kaipaan aikuista seuraa ja työelämän haasteita.

Mutta hyvähän se vain on että meitä on moneen eri junaan.


Varmasti tekee jos kaikenpäivää vaan koneella istuu ja kotona olla möllöttää, kaverit mukaan ja menoksi. Siitä saa virtaa ja vaikka eväät mukaan niin ei ole kiire kotiin. Kun vaan muistaa sitten jättää sen stressinkin sinne kotiportinpieleen.

 
Välillä menee jopa viikko hyvin ja on tekemistä.. Sit taas vaivun epätoivoon. Lapset on nii pieniä et niistä ei oo oikee seuraa eikä niitte kans pysty tekee oikee mitää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Välillä menee jopa viikko hyvin ja on tekemistä.. Sit taas vaivun epätoivoon. Lapset on nii pieniä et niistä ei oo oikee seuraa eikä niitte kans pysty tekee oikee mitää..

Mihin sun vanhat ystävät on joutuneet, onko ne kaikki päivät töissä vai missä? Eikö ketään ole semmosta jota voisit tavata joskus. Sit pitää varmaan ihan alkaa vaan etsiä vaikka uusia tuttavia :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Alkuperäinen kirjoittaja worker:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Kuka käskee lyödä kankkunsa koneelle, vähemmästäkin tulee tylsää. Luistelemaan, hiihtämään, pulkkamäkeen kun kerrankin on mahdollisuus!

Jaa, ei musta nuo tee päivästä yhtään sen hienompia jos ulkona käydään.

Se on vain niin että joistakin naisista ei ole kotiäideiksi. Ei tarkoita etteivätkö välistä nauttisi tai olisi hyviä äitejä. Mä ainakin kaipaan aikuista seuraa ja työelämän haasteita.

Mutta hyvähän se vain on että meitä on moneen eri junaan.


Varmasti tekee jos kaikenpäivää vaan koneella istuu ja kotona olla möllöttää, kaverit mukaan ja menoksi. Siitä saa virtaa ja vaikka eväät mukaan niin ei ole kiire kotiin. Kun vaan muistaa sitten jättää sen stressinkin sinne kotiportinpieleen.

Joillekin sitten luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Vai oliko se sittenkin erilaisuuden hyväksyminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huokaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Alkuperäinen kirjoittaja worker:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Kuka käskee lyödä kankkunsa koneelle, vähemmästäkin tulee tylsää. Luistelemaan, hiihtämään, pulkkamäkeen kun kerrankin on mahdollisuus!

Jaa, ei musta nuo tee päivästä yhtään sen hienompia jos ulkona käydään.

Se on vain niin että joistakin naisista ei ole kotiäideiksi. Ei tarkoita etteivätkö välistä nauttisi tai olisi hyviä äitejä. Mä ainakin kaipaan aikuista seuraa ja työelämän haasteita.

Mutta hyvähän se vain on että meitä on moneen eri junaan.


Varmasti tekee jos kaikenpäivää vaan koneella istuu ja kotona olla möllöttää, kaverit mukaan ja menoksi. Siitä saa virtaa ja vaikka eväät mukaan niin ei ole kiire kotiin. Kun vaan muistaa sitten jättää sen stressinkin sinne kotiportinpieleen.

Joillekin sitten luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Vai oliko se sittenkin erilaisuuden hyväksyminen.

Ei tuota vaan tarkoitan tässä sitä että ap elää nyt tätä päivää ja tätä hetkeä ja jos ei työelämään pääse tai aikuista seuraa ei ole niin sitten on keksittävä muuta ja piste, elämä on. Mutta se on tosiasia että kotoa ei kukaan hae, ihmisten ilmoille on itse mentävä jos siitä haluaa nauttia.

Ja elämä on tasan niin tylsää kuin itse siitä tekee.
 
En käsitä miten jaksoin olla kotona sen 3 vuotta. Yksi lapsi ja samat touhut miltei joka päivä. Aamupala, ulkoilua 2-3 t puistossa tai pihassa ja välillä kävelyllä. Lounas, päikkärit. Sisällä leikkiä hetken aikaa ja taas ulos 2-3 t. Päivällinen, leikkiä. Iltapesut, sadut ja nukkumaan. Perjantaina peuhuun 2t. Silloin tällöin hoploppiin tököttämään. Välillä ystävien kanssa ulkoilua. Ja kaikessa välissä siivotaa ja tiskataan ja valmistetaan ruokaa ja pyykätään. Suoraan sanottuna vittu miten tylsää. Kyllä olen onnellinen että saa olla töissä. Töissä hoitovapaan jälkeen olen ollut kohta 3v ja mikään ei saa mua takasin kotiäidiksi.
Ei jaksa ymmärtää miksä siinä kotiäiteen roolissa on niin ihanaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Samaa mieltä:
En käsitä miten jaksoin olla kotona sen 3 vuotta. Yksi lapsi ja samat touhut miltei joka päivä. Aamupala, ulkoilua 2-3 t puistossa tai pihassa ja välillä kävelyllä. Lounas, päikkärit. Sisällä leikkiä hetken aikaa ja taas ulos 2-3 t. Päivällinen, leikkiä. Iltapesut, sadut ja nukkumaan. Perjantaina peuhuun 2t. Silloin tällöin hoploppiin tököttämään. Välillä ystävien kanssa ulkoilua. Ja kaikessa välissä siivotaa ja tiskataan ja valmistetaan ruokaa ja pyykätään. Suoraan sanottuna vittu miten tylsää. Kyllä olen onnellinen että saa olla töissä. Töissä hoitovapaan jälkeen olen ollut kohta 3v ja mikään ei saa mua takasin kotiäidiksi.
Ei jaksa ymmärtää miksä siinä kotiäiteen roolissa on niin ihanaa.

Peesi. Samat mietteet. Välillä oli ihania hetkiä kasvavan lapsen oivalluksia katsoessa mutta suurin osa ajasta oli kyllä tylsää.
 
Tylsiä hetkiä riittää, ja kyllä tosiaan kaipaa aikuista seuraa usein. Mutta kun ajatteleekaan että joku "vieras" hoitotäti olisi nähnyt lapsen ensimmäiset askeleet, ensimmäiset sanat ts. niin iloitsen todella paljon mahdollisuudesta olla kotona! Pienen hetken nämä kuitenkin ovat pieniä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ehkä mä tosissaa alan ettii töitä!!!!!

Jos se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. Niin hae ihmeessä. Nyt jos vielä sattuisin lapsen saamaan ( jota ei todellakaan tapahdu! ) olisin pakolliset ajat koton äikkärillä jne. Mutta en todellakaan sitä 3v kun esikosta olin. Ei se ole kaikkien homma, miksi pitäs pakottaa ittesä semmosen muottiin johon ei sovi. Minä en sopinut sen 3v aikana.
Mieti ja punnitse vaihtoehtoja ja tee ratkaisu. Tsemppiä ratkaisun tekoon =)
 

Yhteistyössä