Kotiäiti- loinen- vai onko sittenkään. Lue ja hämmästy!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "yks vaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Entäs ne kaikki yhteiskunnan varoilla pyöritetyt kerhot, ja sun muut virikkeet kotiäitejä ja niiden lapsia varten?
Entäs se, että työntekijä on työvoimana isolle yritykselle, joka sitten maksaa isoja veroja Suomen valtiolle voitoistaan ym. En ole mikään nero, mutta pitäisihän sillä työllä olla tärkeämpikin merkitys yhteiskunnan kannalta kuin pelkkä palkan verotusarvo.
 
[QUOTE="vieras";27444373]Päivähoidon kustannukset ei ole vain hoitajien palkat. Se on myös kiinteistökulut, ruokailukulut, laskutuskulut jne. Luulitteko, että päiväkotirakennukset ilmiintyvät tyhjästä? Niiden sähköt, vedet, vakuutukset, puhtaanapito, huollot yms. ovat ilmaisia? Hoitajat huolehtivat laskutuksesta, laskujen postituksesta ja maksujen valvonnasta OTO?

Hyvin on saatu pyöritettyä pikkunaisten päät pyörälle kun on hoettu tätä 'kotona loisimista'.

Ihan me veronmaksajat maksamme noiden päiväkotien pyörityksen. Ja ajatteles mikä homma, jos joku onneton äiti (siis äidithän ovat niitä kaiken pahan alkuja ja juuria) vie lapsen yksityiseen hoitoon! Siis mieti, sittenhän saa yksityisen hoidon tukea ja ehkä vielä kuntalisääkin siihen. Jestas, ajattele vähän mitä tukimaksujen pyöritystä, siihen tarvitaan lähes keskikokoisen kaupungin asukasmäärä, että saadaan tukimaksut maksettua...[/QUOTE]

Mainitsin vain palkat ainoastaan siitä syytä että vicy väitti apn laskelman sisältävän vain hoitajien palkat.

Ajattele kuinka paljon lasten päivähoito välillisesti työllistää ja tuottaa yhteiskunnalle! Siivojat, keittäjät, rakennusala, kuljetusala :)
 
Mitäs ap sitten kun ne lapset kasvaa isokisi ja sinä vuosikausia kotona ollut oletkin syrjäytynyt työelämästä? Kuka ne kulut maksaa kun olet työttömänä?Tai kuka maksaa sinun uudeleen kouluttamisen? Tuskin miehesi yksin vai meinasitko?

Entä kuka maksaa sen minimi eläkeen sinulle? Sinä et itse ole sitä kerryttänyt - silti saat jotain.
 
Tää meidän yhteiskunta on tietääkseni rakennettu niin, että välillä ollaan saamapuolella ja välillä annetaan enemmän omastamme. Joidenkin rahallinen panos tämän yhteiskunnan pyörittämiseen kokonaisuudessaan on suurempi kuin toisten. Se ei vaan ole koko totuus, koska pienempipalkkainen saattaa tehdä yhteiskunnallisesti arvokkaampaa hommaa. Lapsista ja vanhuksista on vaan kuluja, opiskelukin maksaa. Syrjäytyneet ja sairaat ne vasta kalliiksi tulevatkin, kun eivät välttämättä tuota ikinä latin latia valtion kassaan. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen, että saan asua sellaisessa maassa, jossa asioita hoidetaan edes jollain tavalla inhimillisesti.

Pitäiskö nyt sitten kalkuloida kunkin perheen kohdalla saako lapset jäädä kotiin vai saako ne viedä päivähoitoon? Omko sitten jotenkin parempi ihminen, kun oma järjestely olisi yhteiskunnalle tuottavampi?

Se, että lastenhoitoasioissa löytyy joustoa, voi olla ainakin osalle ihmisistä kynnyskysymys lapsia hankkiessa. Itseltäni ainakin jäisi lapset hankkimatta, jos kohtuuhintaista päivähoitoa ei tarjottaisi. Ilmeisesti en ole ainut, kun yhä useampi pariskunta jää vapaaehtoisesti lapsettomasti. Tämäkään ei ole hyvä, jos ajatellaan yhteiskunnan tulevaisuutta.

Hienosti sanottu. Jos oikeasti elettäisiin maassa jossa jokaisen olisi pakko elättää itse itsensä ja lapsensa niin nämäkin laskelmat olisivat täysin turhia.
 
Omien lasten hoito on jokaisen velvollisuus jota yhteiskunta tukee pienellä summalla tiettyyn pisteeseen asti. Se ei ole mitenkään rinnastettavissa työhön.

Omien lasten PÄIVÄHOITO ei kylläkään ole vanhempien velvollisuus, vaan kunnan.
Minäkin, kotiäiti, voisin päättää olla työtön. Veisin lapset päiväkotiin ja viettäisin työnhaun ohessa lomaa ihan laillisesti.
Saisin tukieuroja enemmän kuin nyt ja kunta kärsisi melkoisia kustanniksia minun lasteni hoidosta.
Tai voisin jäädä 'kotirouvaksi' illman työttömyyskorvausta ja silti kunnan olisi pakko osoittaa minun lapsilleni hoitopaikka.
Kukaan ei voi siis VELVOITTAA äitiä hoitamaan lapsiaan.

Lasten päivähoito on siis yhteiskunnan vastuulla. Kun lastenhoidon tuottaa lapsen vanhempi, yhteiskunta tukee sitä pienellä summalla ja kun sen hoidon tuottaa vieras hoitaja yhteiskunta tukee sitä suurella summalla. Tästä tuskin on kenelläkään epäselvyytt
 
Ääh ei kannattaisi puhua asiasta, josta ei tiedä mitään. Toisaalta täältä tulee hyviä kommentteja, joista asian näkökanta laajenee. Nyt kun vielä joku oikeasti fiksu tekisi vähän kattavamman laskelman.
 
Mistähän AP sitten otti arvion päivähoidon kuluista? Yleensä niihin sisällytetään kaikki kustannukset

Päivähoitopaikka maksaa oikeasti n. 700-1200 euroa kuukaudessa, esim. työpaikallani yli 3-vuotiaalle 850 e/kk. ja alle 3-vuotiaalle 1200 e/kk. Vanhempien osuus päivähoitomaksusta on vain pieni murto osa, ja lopun maksaa kunta (esimerkiksi yksityisen hoidon tuki/palveluseteli yms.). Ei noita laskelmia voi noilla vanhempien maksamilla päivähoitomaksuilla laskea. Tuossa on siis todellinen päivähoitopaikan kustannus /kuukausi.

En jaksa nyt paneutua enempää ap:esimerkkeihin, mutta äkkiseltään vilkaistuna myös työssäkäynnin hyödyt oli laskettu aika kapealla tasolla. Esimerkiksi työssäkäynnin yleistä hyödyllistä vaikutusta markkinoihin ei oltu huomioitu mitenkään, ja esimerkkejä sekoittaa tuo palkkaero.
 
Mitäs ap sitten kun ne lapset kasvaa isokisi ja sinä vuosikausia kotona ollut oletkin syrjäytynyt työelämästä? Kuka ne kulut maksaa kun olet työttömänä?Tai kuka maksaa sinun uudeleen kouluttamisen? Tuskin miehesi yksin vai meinasitko?

Entä kuka maksaa sen minimi eläkeen sinulle? Sinä et itse ole sitä kerryttänyt - silti saat jotain.

No minulla on suunnitelmia itseni työllistämiseksi joko lyhyen koulutuksen jälkeen ( joka käsittääkseni ei ole rikos) tai sitten ilman lisäkoulutusta. Ikää on vasta 35v joten työvuosiakin lienee vielä jäljellä.

Minä itse ole tuon aloitusviestin esimerkkiäiti, minulla on 9 lasta. Kun he kasvavat veronmaksajiksi, niin he aivan varmasti tuottavat sen mitä minun eläkkeeseeni kuluu.

Työeläkkeestä vain murto-osa kustannetaan niillä rahoilla joita kerätään tyntekijältä työuran aikana. Suurimman osan eläkkeistä maksaa sen hetkiset veronmaksajat.
 
[QUOTE="yks vaan";27444577]Omien lasten PÄIVÄHOITO ei kylläkään ole vanhempien velvollisuus, vaan kunnan.
Minäkin, kotiäiti, voisin päättää olla työtön. Veisin lapset päiväkotiin ja viettäisin työnhaun ohessa lomaa ihan laillisesti.
Saisin tukieuroja enemmän kuin nyt ja kunta kärsisi melkoisia kustanniksia minun lasteni hoidosta.
Tai voisin jäädä 'kotirouvaksi' illman työttömyyskorvausta ja silti kunnan olisi pakko osoittaa minun lapsilleni hoitopaikka.
Kukaan ei voi siis VELVOITTAA äitiä hoitamaan lapsiaan.

Lasten päivähoito on siis yhteiskunnan vastuulla. Kun lastenhoidon tuottaa lapsen vanhempi, yhteiskunta tukee sitä pienellä summalla ja kun sen hoidon tuottaa vieras hoitaja yhteiskunta tukee sitä suurella summalla. Tästä tuskin on kenelläkään epäselvyytt[/QUOTE]

Omien lasten hoidon järjestäminen on VANHEMPIEN vastuulla. Jos itse ei päivällä tai muulloin siihen kykene, niin sitten voi ostaa palvelun yksityiseltä tai kunnalta tai vaikkapa pyytää isovanhempia avuksi.

Kyllä menee aloittajalla pilkun viilaamiseksi.. Luovuta jo, olet väärässä, sinä et ole työssä päivisin etkä tuota yhtään mitään siinä, että olet lasten kanssa kotona.
 
Mun on aina vaan vaikea niellä tätä asiaa että joku syrjäyttää itseään totaalisesti työelämästä. Luotto tuntuu olevan että kyllä toinen puoliso maksaa tai jos ei niin valtio jeesaa.

Kun joku vaan ajaisi enemmä osa-aikaisia työratkaisuja pienten lasten vanhemmille. Mä kun en todellakaan nää järjellisenä että kotiäitiyttä kannustetaan enää yhtään enempää. Mitä ihmettä me teemme sille 40-50 vuotiaalle naisväelle joka on 10-20 vuottakin pois työelämästä?Mahdollisesti kouluttautumattomiakin. EI ole helppoa palata 10-15 vuodenkin jälkeen työelämää, tämähän on tyypillisisin naisen syrjäytymis"tapa" yhteiskunnasta.

Kannustus pitäisi olla siihen suuntaan että kotihoitoa toki tuetaan, mutta siten että isät osallistuvat osaltaan tähän hommaan. Ja toisaalta äidit eivät syrjäydy täysin työelämästä vaan voivat tehdä jatkuvasti työtä tosin osa-aikaisesti. Näin perheen talouskaan ei ole yhden kortin varassa. Jos vanehmmista jompi kumpi jää työttömäksi tms. toisella ON jos se jalka työelämässä ja voi mahdollisesti lisätä työtuntejaan.
 
[QUOTE="yks vaan";27444624]No minulla on suunnitelmia itseni työllistämiseksi joko lyhyen koulutuksen jälkeen ( joka käsittääkseni ei ole rikos) tai sitten ilman lisäkoulutusta. Ikää on vasta 35v joten työvuosiakin lienee vielä jäljellä.

Minä itse ole tuon aloitusviestin esimerkkiäiti, minulla on 9 lasta. Kun he kasvavat veronmaksajiksi, niin he aivan varmasti tuottavat sen mitä minun eläkkeeseeni kuluu.

Työeläkkeestä vain murto-osa kustannetaan niillä rahoilla joita kerätään tyntekijältä työuran aikana. Suurimman osan eläkkeistä maksaa sen hetkiset veronmaksajat.[/QUOTE]

Käypäs katsomassa vähän, kuinka paljon me työssäkäyvät oikeasti tuotamme valtiolle ja vertaa sitten siihen, mitä sinä "tuotat":

Veroja kerättiin yli 30 miljardia | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi
 
[QUOTE="nojooo";27444637]Mun on aina vaan vaikea niellä tätä asiaa että joku syrjäyttää itseään totaalisesti työelämästä. Luotto tuntuu olevan että kyllä toinen puoliso maksaa tai jos ei niin valtio jeesaa.

Kun joku vaan ajaisi enemmä osa-aikaisia työratkaisuja pienten lasten vanhemmille. Mä kun en todellakaan nää järjellisenä että kotiäitiyttä kannustetaan enää yhtään enempää. Mitä ihmettä me teemme sille 40-50 vuotiaalle naisväelle joka on 10-20 vuottakin pois työelämästä?Mahdollisesti kouluttautumattomiakin. EI ole helppoa palata 10-15 vuodenkin jälkeen työelämää, tämähän on tyypillisisin naisen syrjäytymis"tapa" yhteiskunnasta.

Kannustus pitäisi olla siihen suuntaan että kotihoitoa toki tuetaan, mutta siten että isät osallistuvat osaltaan tähän hommaan. Ja toisaalta äidit eivät syrjäydy täysin työelämästä vaan voivat tehdä jatkuvasti työtä tosin osa-aikaisesti. Näin perheen talouskaan ei ole yhden kortin varassa. Jos vanehmmista jompi kumpi jää työttömäksi tms. toisella ON jos se jalka työelämässä ja voi mahdollisesti lisätä työtuntejaan.[/QUOTE]

Kotihoitoon tottuneita äitejä tarvitaan esim. sijaisäideiksi lastensuojelulapsille. Omien vanhempien omaishoitajiksi (edelleen ilman kunnon palkkaa) jne jne.

Kaikki työelämän ulkopuolella olevat eivät ole varsinaisesti syrjätyneitä, vaan he voivat tuottaa yhteiskuntaan hyvinvoitia muuta kautta.
 
[QUOTE="yks vaan";27444667]Kotihoitoon tottuneita äitejä tarvitaan esim. sijaisäideiksi lastensuojelulapsille. Omien vanhempien omaishoitajiksi (edelleen ilman kunnon palkkaa) jne jne.

Kaikki työelämän ulkopuolella olevat eivät ole varsinaisesti syrjätyneitä, vaan he voivat tuottaa yhteiskuntaan hyvinvoitia muuta kautta.[/QUOTE]

Ei ne kaikki sijaisäidit ja omaishoitajat ole työttömiä kotiäitejä, onkohan nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin? Itsekin aion tehdä kaikkeni, että vanhempani pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään, ei sitä varten tarvitse olla kotona koko työikäänsä. Että aika huono yritys, taas.

Ja jos iso osa kotiäideistä ei jaksa edes omia lapsia joka päivä hoitaa, niin mitenpä luulet jaksaako ne hoitaa vieraita lapsia tai vanhuksia?
 
[QUOTE="työssäkäyvä äiti";27444628]Omien lasten hoidon järjestäminen on VANHEMPIEN vastuulla. Jos itse ei päivällä tai muulloin siihen kykene, niin sitten voi ostaa palvelun yksityiseltä tai kunnalta tai vaikkapa pyytää isovanhempia avuksi.

Kyllä menee aloittajalla pilkun viilaamiseksi.. Luovuta jo, olet väärässä, sinä et ole työssä päivisin etkä tuota yhtään mitään siinä, että olet lasten kanssa kotona.[/QUOTE]



Tässä oli sellainen virhe että kunnalta palvelua ei varsinaisesti osteta, vaan hoidosta maksetaan korkeintaan noin neljäsosa itse ja loppusumma jää kunnan vastuulle.
Eli perhe saa melkoisesti tukieuroja valtiolta lapsen hoitoon.
Yksityiseltä ostettuun päivähoitoonkin yhteiskunta antaa melkoisen pinon tukieuroja. Et sinä siis mitään OSTA vaan käytät yhteiskunnan PALVELUITA kun hoidatat lapsesi päiväkodissa.

Jos lasten päivähoito olisi vanhempien vastuulla, niin esim. kunnallisia päiväkoteja ei olisi, mitään päivähoito-oikeutta ei olisi, kotihoidontukea ei olisi jne jne.
 
[QUOTE="työssäkäyvä äiti";27444690]Ei ne kaikki sijaisäidit ja omaishoitajat ole työttömiä kotiäitejä, onkohan nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin? Itsekin aion tehdä kaikkeni, että vanhempani pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään, ei sitä varten tarvitse olla kotona koko työikäänsä. Että aika huono yritys, taas.

Ja jos iso osa kotiäideistä ei jaksa edes omia lapsia joka päivä hoitaa, niin mitenpä luulet jaksaako ne hoitaa vieraita lapsia tai vanhuksia?[/QUOTE]


No minä tiedän kyllä ison määrän kotiäitejä jotka ovat hoitaneet omia lapsiaan lähes joka päivä eskarin alkuun asti, aivan pieniä lomia lukuunottamatta ja silloin lapsia on hoitanut isä/ mummi/ kummi tms.

Ja niitä sijaisvanhempiakin tiedän, jotka jaksavat sitä raskasta työtä tehdä ihan joka päivä.
 
[QUOTE="yks vaan";27444726]No minä tiedän kyllä ison määrän kotiäitejä jotka ovat hoitaneet omia lapsiaan lähes joka päivä eskarin alkuun asti, aivan pieniä lomia lukuunottamatta ja silloin lapsia on hoitanut isä/ mummi/ kummi tms.

Ja niitä sijaisvanhempiakin tiedän, jotka jaksavat sitä raskasta työtä tehdä ihan joka päivä.[/QUOTE]

No minä en tunne yhtään. Kaikki pelkästään kotiäiteinä olevat laittavat mussukkansa vähintään kerhoihin tai virikehoitoon päiväkoteihin kun lapsi täyttää 3.
 
[QUOTE="yks vaan";27443420]Laskinpa tuossa huvikseni karkean arvion siitä, miten kalliiksi kotiäiti meille veronmaksajille tulee... järkytyin hieman.

Otin esimerkkiini 2 nelilapsista perhettä. Lapset ovat 1v, 2v, 4v, ja 8v, molemmissa perheissä.
Laskelmassa on otettu huomioon vain perheiden erot, ei esim lapsilisiä ja välillisiä veroja jotka oletetaan samanlaisiksi.

Ensimmäisessä perheessä isä on työssä (palkka 4300€ - verot 1180€ ) ja äiti on kotona kotihoidontuella 488€- 65€ verot. Kukaan lapsista ei tarvitse virikehoitoa.

Toisessa perheessä molemmat vanhemmat käyvät työssä, palkka yhteensä sama kuin edellisen perheen isällä eli 2150€/ vanhempi. Verot ovat 320€/vanhempi.
Lasten päivähoito maksaa kunnalle n. 3000€ ja vanhemmat maksavat itse tuosta summasta yhteensä 380€

Perhe 1. verot valtiolle/ kunnalle 1180€+63€ ja yhteiskunnan tuki lastenhoitoon 488€
Valtio jää 760€ plussalle.

Perhe 2. verot valtiolle/ kunnalle 322+322 ja yhteiskunnan tuki lastenhoitoon (3000-381) 2619€
Valtio jää miinukselle 1975€

Kukas se olikaan se loinen????[/QUOTE]


Mielenkiintoista. Huvikseni laskin ap:n kaavalla meidän tilanteen.

Kaksi lasta 1v ja vähän alle 3v.

Miehen palkka 4000e, josta maksaa veroja 1400e.
Kotihoidontuki 425,50, josta maksan veroja 85,10e.
Verot yht. 1485,10e ja tuki lastenhoitoon 425,50e.
Valtio jää plussalle 1059,60e.

Jos mä menisin töihin, saisin palkkaa 2900e, josta maksaisin veroa 638e.
Päivähoitomaksuja maksettaisiin 502e.
Verot yht. 2038e, yhteiskunnan tuki lastenhoitoon 3000-502e=2498e.
Valtio jää tappiolle 460e.
 
[QUOTE="yks vaan";27444702]Tässä oli sellainen virhe että kunnalta palvelua ei varsinaisesti osteta, vaan hoidosta maksetaan korkeintaan noin neljäsosa itse ja loppusumma jää kunnan vastuulle.
Eli perhe saa melkoisesti tukieuroja valtiolta lapsen hoitoon.
Yksityiseltä ostettuun päivähoitoonkin yhteiskunta antaa melkoisen pinon tukieuroja. Et sinä siis mitään OSTA vaan käytät yhteiskunnan PALVELUITA kun hoidatat lapsesi päiväkodissa.

Jos lasten päivähoito olisi vanhempien vastuulla, niin esim. kunnallisia päiväkoteja ei olisi, mitään päivähoito-oikeutta ei olisi, kotihoidontukea ei olisi jne jne.[/QUOTE]

Minä olen rahoittanut sen palvelun maksamalla palkastani veroa. Eli en minä kunnalta saa siihen mitään tukea, mieheni ja minun yhteenlaskettu verotuottoni kunnalle kyllä kattaa lapsemme hoidon ja reilusti muutakin.
 
[QUOTE="yks vaan";27444667]
Kaikki työelämän ulkopuolella olevat eivät ole varsinaisesti syrjätyneitä, vaan he voivat tuottaa yhteiskuntaan hyvinvoitia muuta kautta.[/QUOTE]

Tämä :) Palkkatyö on vain yksi tapa tuottaa yhteiskunnalle jotakin arvokasta. Omia lapsiaan kotona hoitava vanhempi on tuottava yhteiskunnan jäsen, vaikka hänelle ei varsinaista palkkaa omien lastensa hoidosta maksetakaan.
 
Mielenkiintoista. Huvikseni laskin ap:n kaavalla meidän tilanteen.

Kaksi lasta 1v ja vähän alle 3v.

Miehen palkka 4000e, josta maksaa veroja 1400e.
Kotihoidontuki 425,50, josta maksan veroja 85,10e.
Verot yht. 1485,10e ja tuki lastenhoitoon 425,50e.
Valtio jää plussalle 1059,60e.

Jos mä menisin töihin, saisin palkkaa 2900e, josta maksaisin veroa 638e.
Päivähoitomaksuja maksettaisiin 502e.
Verot yht. 2038e, yhteiskunnan tuki lastenhoitoon 3000-502e=2498e.
Valtio jää tappiolle 460e.

Miksi käytät tuollaista tyhjäpäistä kaavaa, jossa ei oteta huomioon esim. yrityksen tuottoja valtiolle?
 
Semmoinenkin seikka noissa laskelmissa unohtuu, että pitkällä tähtäimellä voi kotiäidin ura- ja palkkakehitys olla heikko kotivuosiensa jälkeen. Esim. minä it-ammattilaisena olen ollut kotona vai vähän pidempään kuin äitiyslomani oli. Lapseni ovat syntyneet isoilla ikäeroilla, joten, jos olisin hoitanut kaikkia 3-vuotiaaksi asti, olisin ollut kotona 9 vuotta, nyt olin n. 3 vuotta. Tällä alalla osaamisella on melkoinen ero, jos vähennetään 6 kokemusvuotta.

Palkkani on koko ajan ollut isompi kuin suomalaisten keskitulo. Ja perheemme verotulot ovat kattaneet kyllä koko ajan päivähoitokulut. Lapseni ovat ohittaneet päivähoitovuodet.

Ei todellakaan voida laskea myöskään yksioikoisesti pelkästään verotulojen ja päivähoidon kustannusten ja kotihoidon tuen kustannusten eroja, kun mietitään mikä on yhteiskunnalle edullisempaa. Kotihoidon plussaksi voidaan esim. laskea terveemmät lapset (vähemmän kustannuksia terveyskeskuksissa, ja työn antajille sairaanlapsen hoitovapaana). Toisaalta työssäkäyvät vanhemmat lisäävät toimeliaisuutta ja hyvät työntekijät yritysten tuottavuutta.

Mielestäni on todella typerääkin kiistellä näistä asioista. Sen sijaan pitäisi etsiä vaihtoehtoja, joilla työtä ja kotielämää voitaisiin yhdistellä nykyistä joustavammin. Mahdollistaa esim. työskentely etänä nykyistä useammalle, löytää kevyempiä vaihtoehtoja päivähoidolle, lyhempiä työpäiviä jne. jne. Esim. työantajat tarjoavat osittaisen hoitovapaan vaihtoehdoksi yleensä 6 tuntia päivässä tai yhtä päivää vapaata. Monelle tuo 6 tunnin lyhennys ei kuitenkaan tuo todellista helpotusta esim. ruuhkien vuoksi. Itse olisin mieluusti lyhentänyt työpäiväni 5:een tuntiin. Vaikka siten, että olisin tehnyt 4 lyhempää työpäivää viikossa.
 
[QUOTE="vieras";27444756]Miksi käytät tuollaista tyhjäpäistä kaavaa, jossa ei oteta huomioon esim. yrityksen tuottoja valtiolle?[/QUOTE]

Siksi koska sitä ei lasketa...kun ei haluta/kyetä ymmärtämään.

Haluaisin huvikseni tietää kuinka paljon tuonkin esimerkin äiti kuluttaisi enemmän jos olisi töissä? osaako yhtää laskea sen merkitystä yhteiskunnalle... Ai niin ei sillä oo välii.
 
No nyt on pakko osallistua ihan sen verran, että ottamattaa kantaa siihen, kumpi täällä kiistelevistä "puolista" on oikeassa, niin itse olen sitä mieltä, että jos kaikki lasten äidit tässä maassa tekisivät valinnan jäädä "kotiäideiksi", olisi se tälle maalle ja mille tahansa muullekkin maalle melkoisen haitallista, entä miten sitten toimitaan, kun ne lapset ovat kouluikäisiä? onko tämä kotiäiti sitten siinä vaiheessa kotona edelleen, nyt ilman mitään rahaa, koska ap:n esimerkki perustuu kotihoidontukeen? eikö tämä äiti siis edelleenkään hae mitään korvauksia kotona olostaan, vaan elää pelkästään sen miehensä palkalla? Kun vastaavaa säästöä yhteiskunnalle hoitomaksujen muodossahan ei enää synny, koska päivähoto-oikeus loppuu koulu ikään? entä millaiset työmahdollisuudet vuosia kotona olleella äidillä on myöhemmin? Kouluttautuminen johonkin ammattiin on toki vaihtoehto, ja hyvä sellainen. Itse olen siis töissäkäyvä äiti, mutta en kyllä näitä kotiäitejäkään halveksi, tämä esimerkki vain sai vähän "kiukustumaan", miksi ap. haluaa hyökätä meidän töissäkäyvien äitien kimppuun moisella tavalla? onko hyväksynnän puutetta, vai katkeruutta?
 
AP:n laskuihin kantaa ottamatta niin silti AP on oikeassa. Pienten lasten kotihoito tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin hoito päiväkodissa.

Kotihoidontuki on suhteessa tosi pieni verrattuna muihin tukiin kuten työttömyystuet jne ja suurin osa kh-tukea saavista tuskin saa siihen lisäksi mitään asumistukiakaan kuten esim opiskelijat.

Selittäkää te eri mieltä olevat mitä ne piilokustannukset oikein ovat mitä ei kukaan näytä osaavan nimetä?

Normituloisen äidin verotulot vuodessa ei riitä kattamaan useamman lapsen todellisia päivähoitokustannuksia todellakaan... Eli kotihoito tulee huomattavasti halvemmaksi: 1000€/kk päiväkodissa vrt 330€ kotona yhden lapsen hoitamisesta. Ja käytännössä äidille on useimmiten palkattu sijainen eli on työllistetty yksi ihminen enemmän joka maksaa taas niitä verojakin sitten...

Näin juuri! Ja tuo lihavoitu kohta jää näissä usein jostain syystä mainitsematta. Puhutaan vain, miten mahdottomasti jää verotuloja saamatta, muttei oteta huomioon, että todennäköisesti joku siellä työpaikalla ainakin osan niistä menetetyistä verotuloista maksaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;27444170:
Miksi puhutaan kotiäitiydestä?!?
Lasten kotihoito onnistuu vaikka molemmat olisi töissä tai että isä olisi kotona.
Jos molemmat on palkkatyössä, ja lapset hoidetaan kotona on tilanne vin-vin.

Näinpä. Minä olen osa-aikaisessa työssä iltaisin ja viikonloppuisin, mutta samalla nostan kotihoidontukea. Tosin saan palkkaakin käteen suunnilleen saman verran kuin työtön ihminen. Kotihoidontukea saan 293e kuussa, koska hoitolisää työssä olessani en enää saa. Noeasti laskettuna minä maksan veroina saman verran kuin saan kotihoidontukea ja mieheni maksaa huomattavasti enemmän, jotka kattavat lapsilisän ja elatustuen. Näin ollen meidä perheen kohdalla valtio jää x-määrän rahaa "plussalle" jos ajattelee ainoastaan perheelle tulevaa rahaa valtiolta.

Pidemmällä kaavalla ajatellen kunta kuitenkin maksaa palkkani, eli jäisi aika plus-miinus nolla. Mies käyttää työpaikan tervespalveluita, mutta minä ja lapseni kunnallisia.Keväällä tyttöni aloittaa kerhossa toivon mukaan josta maksan n. 50e, sekin on kustannus kunnalle. Noiden laskemisessa todennäköisesti menisivät hermot aika nopeasti.
 

Yhteistyössä