Montako lasta on ja minkä ikäisiä? Kauanko olette olleet kotona lasten kanssa? Miten hyvin olette viihtyneet kotona? Teettekö kaikki kotityöt vai tekeekö mies jotain? Antakaa vinkkejä miten viihtyä paremmin kotona ettei tule täysin mökkihöperöksi?
Kotiäidit
- Viestiketjun aloittaja taustalla
- Ensimmäinen viesti
T
Tiitu35
Vieras
Mä en osaa antaa muuta vinkkiä, kuin että HANKI paljon seuraa itsellesi ja lapsillesi. 
Mä löysin kotiäitiaikoina ystäviä, kavereita ja tuttuja avoimista päiväkodeista, puistoista ja omalta pihalta. Ilman niitä en olisi jaksanut olla kotona, vaikka halusin toki myös omien lasteni kanssa olla kotona mahd. kauan.
Minulla on 3 ja 4 vuotiaat lapset, jotka aloittivat tarhan vasta viime syksynä. Ja jos hyvin käy ja saamme uuden vauvan, niin otan lapset tarhasta pois ja vietän taas aikani puistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Ihanaa!
Mulla mies ei kotitöitä juuri ole tehnyt lasten syntymän jälkeen. Lasten kanssa on paljon ja niistä asioista ei ole riitaa ikinä tullut, mutta siivoukset on kyllä mun heiniä. Eikä se mua haittaa. (mikä on kyllä järkyttävää, miten niin ei haittaa )
Mä löysin kotiäitiaikoina ystäviä, kavereita ja tuttuja avoimista päiväkodeista, puistoista ja omalta pihalta. Ilman niitä en olisi jaksanut olla kotona, vaikka halusin toki myös omien lasteni kanssa olla kotona mahd. kauan.
Minulla on 3 ja 4 vuotiaat lapset, jotka aloittivat tarhan vasta viime syksynä. Ja jos hyvin käy ja saamme uuden vauvan, niin otan lapset tarhasta pois ja vietän taas aikani puistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Ihanaa!
Mulla mies ei kotitöitä juuri ole tehnyt lasten syntymän jälkeen. Lasten kanssa on paljon ja niistä asioista ei ole riitaa ikinä tullut, mutta siivoukset on kyllä mun heiniä. Eikä se mua haittaa. (mikä on kyllä järkyttävää, miten niin ei haittaa
)Iät ja lasten lukumäärät ja kotonaolot on linkitetty aiemmpiin viesteihin, joissa onkin jo paljon vastauksia; löydät varmaan sieltä.
Mutta tuo viihtyminen... Silloin kun oli kolme pientä minulla kotona, kuljin puistot ja perhepiirit ja ne olivat hyviä henkireikiä. Nyt kun on koululaisia ja vauva, nautin ihan kotona kun koululaiset tulevat jo kahdentoista jälkeen niin aamupäivän tunnit onkin ihana saada itselle ja vauvalle vain. En tunne tarvitsevani varsinaisia vauvapiirejä. Myös isompien harrastoimien vanhempainryhmiin kuulun ja koulujen vastaaviin.
Suosittelen samaa kuin edellinen...kulje pikkulapsi paikoissa ja kerhoissa. Myös vauva-uinnista/muskarista voi tavata kivoja tuttavuuksia. Samanhenkiset hakeutuu samankaltaisiin puuhiin, joten mieti mikä itseäsi kiinnostaa vauvasi kanssa ja mene mukaan! Jotkut pyörittävät myös myynti-kotiesittely puuhia esim Tupperware tms.
Hyvää tekee myös seurata ammattikirjallisuuttaan tai opiskella huvikseen vaikka vierasta kieltä lisää. Nämä sopii silloin, jos vauva rauhallinen ja tuntuu oikeasti ettei saa aikaansa kulumaan.
Voisi myös puuhata kansiota lapselle, johon laittaa kuvia, kehityksen vaiheita , kortteja tms, jotkut ovat tehneet omat nettisivut myös lapselleen.
Pidä ystäviisi ja sukulaisiin kovasti yhteyttä, vaikkei se aina olisi vastavuoroistakaan. Joskus tulee aika, ettei itse jaksa tai pysty oleen niin aktiivinen, niin ehkä silloin he puolestaan ovat. :flower:
Mutta tuo viihtyminen... Silloin kun oli kolme pientä minulla kotona, kuljin puistot ja perhepiirit ja ne olivat hyviä henkireikiä. Nyt kun on koululaisia ja vauva, nautin ihan kotona kun koululaiset tulevat jo kahdentoista jälkeen niin aamupäivän tunnit onkin ihana saada itselle ja vauvalle vain. En tunne tarvitsevani varsinaisia vauvapiirejä. Myös isompien harrastoimien vanhempainryhmiin kuulun ja koulujen vastaaviin.
Suosittelen samaa kuin edellinen...kulje pikkulapsi paikoissa ja kerhoissa. Myös vauva-uinnista/muskarista voi tavata kivoja tuttavuuksia. Samanhenkiset hakeutuu samankaltaisiin puuhiin, joten mieti mikä itseäsi kiinnostaa vauvasi kanssa ja mene mukaan! Jotkut pyörittävät myös myynti-kotiesittely puuhia esim Tupperware tms.
Hyvää tekee myös seurata ammattikirjallisuuttaan tai opiskella huvikseen vaikka vierasta kieltä lisää. Nämä sopii silloin, jos vauva rauhallinen ja tuntuu oikeasti ettei saa aikaansa kulumaan.
Voisi myös puuhata kansiota lapselle, johon laittaa kuvia, kehityksen vaiheita , kortteja tms, jotkut ovat tehneet omat nettisivut myös lapselleen.
Pidä ystäviisi ja sukulaisiin kovasti yhteyttä, vaikkei se aina olisi vastavuoroistakaan. Joskus tulee aika, ettei itse jaksa tai pysty oleen niin aktiivinen, niin ehkä silloin he puolestaan ovat. :flower:
Moi,
Mulla on kolme lasta,6,5v 5v ja 11kk.Vaihtelevalla menestyksellä viihdyn kotona.En ole kotiäitityyppiä ja välillä tuntuu että elämässä on järkyttävän pienet kuviot! Pihalla on muitakin kotiäitejä,mutten aina jaksa kuunnella lapsiin liittyviä juttuja.Olen kuitenkin ilmoittanut töihin että olisin hoitovapaalla 2007 syksyyn asti.....saa nähdä?! Tuntuu että saman henkisiä ystäviä on vaikeaa löytää pelkästään lasten kautta.perhekerhot ja muskarit ei kiinnosta.Niissä olen aikoinaan käynyt kun olin kahden pienen kanssa kotona.Nyt ei jaksa enää kiinnostaa vauvajutut samalla tavalla kuin esikoisen kanssa.
Yritän ajatella positiivisesti että tämä on viimeinen mahdollisuus olla kotona,meillä on lapsiluku täynnä.Lapset on ihania,mutta yksinäisyys ja tylsistyminen iskee ajoittain.Olen sosiaalinen ja kaipaan ohjelmaa.Yritän keksiä lasten kanssa kaikkea kivaa tekemistä.Käymme asukaspuistossa jne.Kaiken a ja o on toiminta,yritä keksiä ohjelmaa
.Yhden lapsen kanssa liikkuminen on helppoa,kannattaa ottaa ilo irti
Mulla on kolme lasta,6,5v 5v ja 11kk.Vaihtelevalla menestyksellä viihdyn kotona.En ole kotiäitityyppiä ja välillä tuntuu että elämässä on järkyttävän pienet kuviot! Pihalla on muitakin kotiäitejä,mutten aina jaksa kuunnella lapsiin liittyviä juttuja.Olen kuitenkin ilmoittanut töihin että olisin hoitovapaalla 2007 syksyyn asti.....saa nähdä?! Tuntuu että saman henkisiä ystäviä on vaikeaa löytää pelkästään lasten kautta.perhekerhot ja muskarit ei kiinnosta.Niissä olen aikoinaan käynyt kun olin kahden pienen kanssa kotona.Nyt ei jaksa enää kiinnostaa vauvajutut samalla tavalla kuin esikoisen kanssa.
Yritän ajatella positiivisesti että tämä on viimeinen mahdollisuus olla kotona,meillä on lapsiluku täynnä.Lapset on ihania,mutta yksinäisyys ja tylsistyminen iskee ajoittain.Olen sosiaalinen ja kaipaan ohjelmaa.Yritän keksiä lasten kanssa kaikkea kivaa tekemistä.Käymme asukaspuistossa jne.Kaiken a ja o on toiminta,yritä keksiä ohjelmaa
.Yhden lapsen kanssa liikkuminen on helppoa,kannattaa ottaa ilo irti Niin,mies osallistuu kotitöihin,ruoan laittoon ja touhuaa lasten kanssa.Olisi loistava koti-isä! Harmi,ettei voi jäädä hoitovapaalle rahan takia.miehellä on paljon parempi palkka kuin mulla :/.Täällä pk-seudulla kaikki raha tulee tarpeeseen.
t.edellinen
t.edellinen
\
Meilla on kolme lasta 9-, 5- ja 3-vuotiaat. Olen ollut kotiaitina kohta 10v. Alussa en viihtynyt ollenkaan, mutta nykyaan oikein hyvin. Kannattaa tosiaan tavata ystavia, harrastaa jotain kodin ulkopuolella ja vaikka opiskella harrastusmielessa. Mieskin tekee kotitoita, vaikkei hanen mielestani tarvitsisi.
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2006 klo 09:20 vieras kirjoitti:
Meilla on kolme lasta 9-, 5- ja 3-vuotiaat. Olen ollut kotiaitina kohta 10v. Alussa en viihtynyt ollenkaan, mutta nykyaan oikein hyvin. Kannattaa tosiaan tavata ystavia, harrastaa jotain kodin ulkopuolella ja vaikka opiskella harrastusmielessa. Mieskin tekee kotitoita, vaikkei hanen mielestani tarvitsisi.
E
eleonoosar
Vieras
Ihmiset ovat tarpeissaan niin erilaisia. Minä en jaska kovin paljon kulkea puistoissa ym. itseni takia, nautin enemmän aikuisaten aknssa olemisesta ilman lapsia. En oikein osaa keskittyä mihinkään juttuun kun muksut pyörii jaloissa. Mun henkireikäni on että saa nähdä silloin tällöin ystäviä ilman että tarvii ottaa lapsista vastuuta.
Ehkä stressaavinta arjessa on se jatkuva vastuu, varsinkin niinä päiväinä kun kaikki ei suju aivan mallikkaasti.
Ehkä stressaavinta arjessa on se jatkuva vastuu, varsinkin niinä päiväinä kun kaikki ei suju aivan mallikkaasti.
Hei
Mulla kolme lasta,9,4,2-vuotiaat.Kotona olen ollut 4,5 vuotta,ensi kuussa menen töihin ainakin joksikin aikaa.KOtona olen viihtynyt todella hyvin.Koko ajan olen nauttinut enemmän ja enemmän kotiarjesta lasten kanssa.Hiukan haikeana ajattelen tulevaa kesää.. :'(
Me olemme käyneet kerhossa 1-3 kertaa viikossa,yksi yhteinen kerhopv ja 2 päivää,joina vanhempi poika käy päiväkerhossa.Pihalla käydään ja tehdään erilaisia reissuja ympäristöön,kaupat,kirjastot,puistot yms.kaupassa meidät jo tunnetaan hyvin,joten kuulumiset vaihdetaan siellä.Netissä vietän myös aikaa päivittäin,etenkin kaksplussan sivuilla.
Aikuiskontaktit on olleet minun henkireikiä varsinkin viimeisen vuoden aikana.Ehkä niille ei aiemmin ollut edes tilaa,kun lapset olivat pienempä ja vaativampia ja itse olin väsynyt.Silloin nukuin pienten kanssa jopa päiväunet,mutta nyt luen tai teen mitä tykkään ja koitan välttää kotihommia.Ne on minun heiniä olleet enimmäkseen koko ajan.Mutta en valita.Tämä aika on ollut ihanaa ja antoisaa.Periaatteessa voisin olla kotona vielä vuosia,mutta toisaalta on mukava käydä välillä töissä,eihän sitä tiedä jos kotiäitinä vielä joskus saan jatkaa,toivottavasti.
=) :flower:
Mulla kolme lasta,9,4,2-vuotiaat.Kotona olen ollut 4,5 vuotta,ensi kuussa menen töihin ainakin joksikin aikaa.KOtona olen viihtynyt todella hyvin.Koko ajan olen nauttinut enemmän ja enemmän kotiarjesta lasten kanssa.Hiukan haikeana ajattelen tulevaa kesää.. :'(
Me olemme käyneet kerhossa 1-3 kertaa viikossa,yksi yhteinen kerhopv ja 2 päivää,joina vanhempi poika käy päiväkerhossa.Pihalla käydään ja tehdään erilaisia reissuja ympäristöön,kaupat,kirjastot,puistot yms.kaupassa meidät jo tunnetaan hyvin,joten kuulumiset vaihdetaan siellä.Netissä vietän myös aikaa päivittäin,etenkin kaksplussan sivuilla.
Aikuiskontaktit on olleet minun henkireikiä varsinkin viimeisen vuoden aikana.Ehkä niille ei aiemmin ollut edes tilaa,kun lapset olivat pienempä ja vaativampia ja itse olin väsynyt.Silloin nukuin pienten kanssa jopa päiväunet,mutta nyt luen tai teen mitä tykkään ja koitan välttää kotihommia.Ne on minun heiniä olleet enimmäkseen koko ajan.Mutta en valita.Tämä aika on ollut ihanaa ja antoisaa.Periaatteessa voisin olla kotona vielä vuosia,mutta toisaalta on mukava käydä välillä töissä,eihän sitä tiedä jos kotiäitinä vielä joskus saan jatkaa,toivottavasti.
=) :flower:
on taas kiva kuulla positiivisia kommentteja kotiäitiydestä. itselläni se tulee ajankohtaiseksi tänä vuonna (kiitos kaikille viestiini vastanneille aikasemmin tänä vuonna).
vieläkin ihmetyttää miksi kotiäitiys on niin ihanaa verrattuna työelämään suurimmasta osasta vastanneista. ne päivät joita olen viettänyt 3 ja 2 vuotiaiden lasteni kanssa ovat olleet aika raskaita.
kun töissä pystyn hyvin organisoimaan erilaisia kokonaisuuksia, ratkaisemaan ongelmia ja vetoamaan ihmisten älyyn, mieleen ja autoriteettiin, se tuntuu puuttuvan minulta kun olen lasteni kanssa. ihmettelen usein mihin hyvä organisaatiokykyni katoaa kotona lasten kanssa. vaikka pinnani on pitkä, kotona sen tarvitsee olla joko pidempi tai sitten vaikka töissä osaan olla jämäkkä, turhaudun kotona kun kaikki ei sujukaan. missä se ihanuus piilee? lapset ovat ihania mutta missä älyllinen haasteellisuus, pätemisen tunne kun on saanut ongelman toisensa jälkeen järjestykseen, kielitaidon ylläpitäminen jokapäiväisessä työssä jne. kun sen vaihtaa kokopäiväiseen pyykkäykseen, kakkapyllyjen pesemiseen, ruoanlaittoon ja kinaamiseen että nyt mennään ulos leikkimään tai ulkoa sisälle, niin missä kohtaa se on ihana arki kotona vilahtaa?
en osaa sanoa sillä olen ollut kotona vain lyhyiden äitiyslomien ajan, joten kaikki lasten- ja kodinhoito on täytynyt järjestää töiden lomassa. ehkä kokemuksen myötä opin olemaan yhtä positiivinen kotiäiti kun suurin osa näyttää olevan.
vieläkin ihmetyttää miksi kotiäitiys on niin ihanaa verrattuna työelämään suurimmasta osasta vastanneista. ne päivät joita olen viettänyt 3 ja 2 vuotiaiden lasteni kanssa ovat olleet aika raskaita.
kun töissä pystyn hyvin organisoimaan erilaisia kokonaisuuksia, ratkaisemaan ongelmia ja vetoamaan ihmisten älyyn, mieleen ja autoriteettiin, se tuntuu puuttuvan minulta kun olen lasteni kanssa. ihmettelen usein mihin hyvä organisaatiokykyni katoaa kotona lasten kanssa. vaikka pinnani on pitkä, kotona sen tarvitsee olla joko pidempi tai sitten vaikka töissä osaan olla jämäkkä, turhaudun kotona kun kaikki ei sujukaan. missä se ihanuus piilee? lapset ovat ihania mutta missä älyllinen haasteellisuus, pätemisen tunne kun on saanut ongelman toisensa jälkeen järjestykseen, kielitaidon ylläpitäminen jokapäiväisessä työssä jne. kun sen vaihtaa kokopäiväiseen pyykkäykseen, kakkapyllyjen pesemiseen, ruoanlaittoon ja kinaamiseen että nyt mennään ulos leikkimään tai ulkoa sisälle, niin missä kohtaa se on ihana arki kotona vilahtaa?
en osaa sanoa sillä olen ollut kotona vain lyhyiden äitiyslomien ajan, joten kaikki lasten- ja kodinhoito on täytynyt järjestää töiden lomassa. ehkä kokemuksen myötä opin olemaan yhtä positiivinen kotiäiti kun suurin osa näyttää olevan.
\
Hyvä kysymys,missä piilee kotiarjen ihanuus? =)
Minulle se on hieno tunne kokonaisuudesta, näistä kotona vietetyistä vuosista.Tunnen syvää tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta,että hoidin lapsia kotona ja että se ylipäätään on ollut mahdollista. :flower: =)
Ihanuus tulee minulle siitä,että olen saanut hoivata ja huolehtia itse lapsistani.Meidän välille on syntynyt suuri luottamus,olen oppinut tuntemaan jokaisen lapseni erityispiirteet ja olen saanut oppia itsestäni uusia asioita,positiivisia ja negatiivisiakin.Siis,olemme kasvaneet ja kehittyneet yhdessä.Sen huomaaminen on ollut minulle merkittävä asia :heart:
Kaikki päivät ei ole olleet ruusuilla tanssia,on kiukuttelua,kinaamista,kähinää,riitaa sisarusten välillä ym ym..
Tärkeää minulle kuitenkin on ollut todeta todellakin että huonot päivät unohtuvat,koska ilman niitä ei olisi huomattu hyviäkään päiviä! :heart: :saint:
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2006 klo 11:48 tuikku kirjoitti:
Hyvä kysymys,missä piilee kotiarjen ihanuus? =)
Minulle se on hieno tunne kokonaisuudesta, näistä kotona vietetyistä vuosista.Tunnen syvää tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta,että hoidin lapsia kotona ja että se ylipäätään on ollut mahdollista. :flower: =)
Ihanuus tulee minulle siitä,että olen saanut hoivata ja huolehtia itse lapsistani.Meidän välille on syntynyt suuri luottamus,olen oppinut tuntemaan jokaisen lapseni erityispiirteet ja olen saanut oppia itsestäni uusia asioita,positiivisia ja negatiivisiakin.Siis,olemme kasvaneet ja kehittyneet yhdessä.Sen huomaaminen on ollut minulle merkittävä asia :heart:
Kaikki päivät ei ole olleet ruusuilla tanssia,on kiukuttelua,kinaamista,kähinää,riitaa sisarusten välillä ym ym..
Tärkeää minulle kuitenkin on ollut todeta todellakin että huonot päivät unohtuvat,koska ilman niitä ei olisi huomattu hyviäkään päiviä! :heart: :saint:
Lapset pian 1v5kk ja 3v3kk ja kotona olen ollut reilu kolme vuotta. Sanotaan, että oma asenne ratkaisee paljon. Itse ajattelen, että ole etuoikeutetussa asemassa kun olen voinut nauttia olosta lapsien kanssa näin pitkään. Työelämässä ehtii kyllä olla vielä kauan. Kannattaa tavata paljon ystäviä (myös kauempana olevia), ulkoilla, nauttia eri vuodenajoista ja tietenkin lapsista. Ihanaa seurata heidän kasvua ja kehitystä. Kotitöistä on tullut stressattua liikaakin, vaikka mies auttaa. Sitten kannattaa ihmeessä järjestää omaa aikaa, joko harrastuksille tai ihan vaan kahvittelulle ja kaupungilla pyörimiselle tms. Jaksaa paljon paremmin kotona kun pääsee hetkeksi aina hengähtämään. Iloista kevättä! :flower:
V
Virveli
Vieras
Minulla 7v ja 3,5v lapset. Kotona olen ollut viimeiset 4v siten, että välillä käyn tekemässä parin kuukauden tuurauksia. Minusta kotona pärjää parhaiten siten, että arjessa on tietty rytmi. Pitkät viikonloput on ihan kivoja, mutta hermostun aina siihen, että rytmi menee sekaisin.
Nuoremman kanssa käydään kerhossa ja yritetään tapailla kaikkia tuttuja jotka vaan on kotona.
Nuoremman kanssa käydään kerhossa ja yritetään tapailla kaikkia tuttuja jotka vaan on kotona.
Yksi lapsi 1 v 5 kk ja kotona olen viihtynyt suurinpiirtein saman verran aikaa kuin pojalla on ikää. Ja todellakin viihdyn- olen aina ollut niin koti-ihminen (viihtynyt kotona mieluummin kuin iltariennoissa jne) ettei tämä hoitovapaalle jääminen ole tuottanut mitään vaikeuksia. Päivät kuluu mukavasti kun on tietyt rytmit, joiden mukaan mennään. Tuovat turvallisuutta lapselle ja äidin aika rytmittyy myös paremmin. Ulkoilemme paljon ja käymme kerta viikossa perhekerhossa tapaamassa muita lapsia ja äitejä. Päivät kuluu, viikot kuluu ja kuukaudet kuluu- tuosta noin vaan!
Periaatteessa hoidan tällä hetkellä melkein kaikki kotihommat, sillä mies tekee pitkää päivää töissä- viikonloppuisin kuitenkin ruoanlaitto on miehen harteilla ja hän tekeekin sen mielellään!
Periaatteessa hoidan tällä hetkellä melkein kaikki kotihommat, sillä mies tekee pitkää päivää töissä- viikonloppuisin kuitenkin ruoanlaitto on miehen harteilla ja hän tekeekin sen mielellään!
\
Lapset 2v ja 4v. Olen kotona niin kauan kunnes kuopus täyttää 3v. Kotona olen ollut reilut 4v, pienen pätkän olin töissä vuosi sitten. Esikon kanssa en viihtynyt kotona niin hyvin kuin nyt. Oli tylsää kun ei ollut äitikavereita ja yksin lykit rattaita ympäri kyliä. Mutta nyt kun on kaksi lasta ja asumme eri paikassa niin viihdyn kotona liiankin hyvin =) Meillä on niin paljon äiti-lapsiystäviä, teemme retkiä puistoihin, käydään muskarissa..jne.Olen huomannut, että kotona viihtymiseen vaikuttaa suuresti sosiaaliset kontaktit. Lisäksi opiskelen monimuotoisesti eli harrastuksena ei ole jumppa kuten ennne vaan opiskelu. Mies tekee illalla kotitöitä, lähinnä tiskaa. Päivällä pesen pyykkiä ja imuroin. Tuntuu aivan kamalalta lähteä töihin, vaikka joskus 4vuotta sitten luulin, että en ole mikään kotimammaAlkuperäinen kirjoittaja 02.05.2006 klo 09:20 vieras kirjoitti:
En lue itseäni vielä pidemmän linjan kotiäidiksi (menossa syksyllä töihin, lapsi silloin 1v9kk), mutta vastaanpa kuitenkin kun olen näitä asioita pohtinut.
Olen viihtynyt kotona kolmesta syystä.
1. Olen saanut olla lapseni kanssa. Hän on tärkein ihminen maailmassa ja koen etuoikeutusta siitä, että olen saanut olla hänen kanssaan kahdestaan näinkin pitkään.
2. Minun ei ole tarvinnut tehdä töitä. Työskentelen markkinointiviestinnän parissa alalla, johon on kova tunku. Kaikki on kiinni hyvistä vuorovaikutustaidoista ja verkostoitumisesta. Se on välillä henkisesti rankkaa ja on ollut ihanaa pitää siitä taukoa.
3. Olen viettänyt kolme 1 - 2 kk jaksoa ulkomailla auringon alla isovanhempien huomassa lapsen kanssa. Se on ollut IHANAAAAAA. :heart:
Kotiäitiydestä sinänsä: EN nauti arjen pyörittämisestä. Inhoan kotitöitä, erityisesti siivousta. En pidä ruoanlaitosta. Minulle tosiaan sopisi palvelija, joka hoitaisi nämä homma. Valitettavasti vaan en aikoinani metsästänyt itselleni miljonäärimiestä.
Edellinen asia huomioiden elämää EI kylläkään helpota se, että palaan töihin. Ruoat pitää joka tapauksessa laittaa ja pyykit pestä - päivätyön lisäksi!!! Töihinpaluun teen kuitenkin sen takia, että koen olevani tasapainoisempi ihminen kun saan toteuttaa itseäni töissä: kirjoittaa, suunnitella, neuvotella, luoda.
Arjen pyöritys tulee olemaan raskasta ja ehkä myös kadun joskus että palasin töihin niin aikaisin. Mutta jos alkaa oikein kaduttaa, niin sitten vaan jään uudelleen hv:lle. Ja lähden sinne auringon alle taas!
Olen viihtynyt kotona kolmesta syystä.
1. Olen saanut olla lapseni kanssa. Hän on tärkein ihminen maailmassa ja koen etuoikeutusta siitä, että olen saanut olla hänen kanssaan kahdestaan näinkin pitkään.
2. Minun ei ole tarvinnut tehdä töitä. Työskentelen markkinointiviestinnän parissa alalla, johon on kova tunku. Kaikki on kiinni hyvistä vuorovaikutustaidoista ja verkostoitumisesta. Se on välillä henkisesti rankkaa ja on ollut ihanaa pitää siitä taukoa.
3. Olen viettänyt kolme 1 - 2 kk jaksoa ulkomailla auringon alla isovanhempien huomassa lapsen kanssa. Se on ollut IHANAAAAAA. :heart:
Kotiäitiydestä sinänsä: EN nauti arjen pyörittämisestä. Inhoan kotitöitä, erityisesti siivousta. En pidä ruoanlaitosta. Minulle tosiaan sopisi palvelija, joka hoitaisi nämä homma. Valitettavasti vaan en aikoinani metsästänyt itselleni miljonäärimiestä.
Edellinen asia huomioiden elämää EI kylläkään helpota se, että palaan töihin. Ruoat pitää joka tapauksessa laittaa ja pyykit pestä - päivätyön lisäksi!!! Töihinpaluun teen kuitenkin sen takia, että koen olevani tasapainoisempi ihminen kun saan toteuttaa itseäni töissä: kirjoittaa, suunnitella, neuvotella, luoda.
Arjen pyöritys tulee olemaan raskasta ja ehkä myös kadun joskus että palasin töihin niin aikaisin. Mutta jos alkaa oikein kaduttaa, niin sitten vaan jään uudelleen hv:lle. Ja lähden sinne auringon alle taas!
ihanaa tämä kotiäitiys!nautin tästä.17v olen ollu kotiäitinä ja nyt 6.lapsen jälkeen joudun läht opiskelemaan,koska en aio enää lapsia tehdä!mun mies työttömänä,auttaa kaikessa,rahat tiukilla aina!mut osaani en vaihtais!olen onnellinen!onneksi saan nuorimmaiseni kanssa viettää vielä pari vuotta kotona-miehenikin sanoi että ihana olla lapsen kanssa kotona,lapsi on pieni vaan kerran!
Itse olen ollut 7 vuotta kotiäitinä ja lapsia on viisi. tarkoitus on olla vielä ainakin kolme vuotta. Haaveina olisi olla niin kauan kunnes kaikki saan kouluun. Mutta en tiedä miten se on mahdollista, rahasta on nytkin aina tiukkaa.
Viihtyvyydestä sen verran, että välillä on huonojakin päiviä. Lähinnä kaipaisin samassa tilanteessa olevia ystäviä, mutta niitä ei ole. Aikuiskontaktit ovat täällä tosi vähäisiä ja olo on välillä aika yksinäinen.
Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Ja suurperheen olen aina halunnut ja haluan hoitaa lapseni itse.
Mies hoitaa kiitettävästi lapsia ja laittaa ruokaa kotona ollessaan. Pääasiassa kotityöt ja lasten asioiden hoitaminen ja kuskaaminen on kuitenkin minun harteillani.
Viihtyvyydestä sen verran, että välillä on huonojakin päiviä. Lähinnä kaipaisin samassa tilanteessa olevia ystäviä, mutta niitä ei ole. Aikuiskontaktit ovat täällä tosi vähäisiä ja olo on välillä aika yksinäinen.
Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Ja suurperheen olen aina halunnut ja haluan hoitaa lapseni itse.
Mies hoitaa kiitettävästi lapsia ja laittaa ruokaa kotona ollessaan. Pääasiassa kotityöt ja lasten asioiden hoitaminen ja kuskaaminen on kuitenkin minun harteillani.
Olen vaihtelevasti ollut kotona 6 vuotta. Eli välillä jokusen kuukauden töissä/koulussa ja sitten taas kotona.
Lapset 9v, 6v, 4v ja 1v.
Minusta on ihanaa, että suomalainen systeemi antaa valmiudet olla kotona lasten kanssa JOS haluaa. Taloudellisestihan se tiukkaa tekee, myönnän sen, mutta että on kuitenkin mahdollista.
Kyllähän se arki tuntuu välillä raskaalta, kun samat, pienet ympyrät toistuu, mutta rasksta se on töissäkin käydä ja viedä lapset hoitoon ja taas takas.
Olen todella iloinen, että olen pystynyt olemaan kotona suurimman osan ajasta. Ja nyt aioin olla edelleen, kunnes nuorimmainen täyttää 3v.
Joku tässä kertoi, että tuntee lapsensa läpikotaisin oltuaan kotona ja siihen yhdyn täysin.
Salaisuus jaksamiseen kotona piilee myös siinä, että on kerhoja olemassa ja ystäviä sekä myös nyt osa-aikatyö jota voin tehdä ilman että lapsia vien hoitoon. Aina ovat kotona jomman kumman vanhemman kanssa.
Pysyy samalla virkeänä, saa aikuiskontakteja, lisää euroja ja pysyy työmarkkinoilla ja mikä parasta...lapset saa olla kotona!!
Kannattaa kokeilla! =) :heart:
Lapset 9v, 6v, 4v ja 1v.
Minusta on ihanaa, että suomalainen systeemi antaa valmiudet olla kotona lasten kanssa JOS haluaa. Taloudellisestihan se tiukkaa tekee, myönnän sen, mutta että on kuitenkin mahdollista.
Kyllähän se arki tuntuu välillä raskaalta, kun samat, pienet ympyrät toistuu, mutta rasksta se on töissäkin käydä ja viedä lapset hoitoon ja taas takas.
Olen todella iloinen, että olen pystynyt olemaan kotona suurimman osan ajasta. Ja nyt aioin olla edelleen, kunnes nuorimmainen täyttää 3v.
Joku tässä kertoi, että tuntee lapsensa läpikotaisin oltuaan kotona ja siihen yhdyn täysin.
Salaisuus jaksamiseen kotona piilee myös siinä, että on kerhoja olemassa ja ystäviä sekä myös nyt osa-aikatyö jota voin tehdä ilman että lapsia vien hoitoon. Aina ovat kotona jomman kumman vanhemman kanssa.
Pysyy samalla virkeänä, saa aikuiskontakteja, lisää euroja ja pysyy työmarkkinoilla ja mikä parasta...lapset saa olla kotona!!
Kannattaa kokeilla! =) :heart:
\
Ihan hyvä idea, mutta käytännössä meidän kunnassa pitäisi tehdä aika paljon töitä, että kannattaisi. Kuntalisä kun on riippuvainen siitä, saako hoitolisää, joten jos käy tienaamassa vaikka 200 /kk, helposti tippuu hoitolisä pois, ja sitten myös kuntalisä...
Ja jos mies on töissä 8-17, ja itsekin tekee päivätöitä, niin....
Alkuperäinen kirjoittaja 05.06.2006 klo 07:54 NeitiNäpsä kirjoitti:
Ihan hyvä idea, mutta käytännössä meidän kunnassa pitäisi tehdä aika paljon töitä, että kannattaisi. Kuntalisä kun on riippuvainen siitä, saako hoitolisää, joten jos käy tienaamassa vaikka 200 /kk, helposti tippuu hoitolisä pois, ja sitten myös kuntalisä...
Ja jos mies on töissä 8-17, ja itsekin tekee päivätöitä, niin....
