Kotiäiti, paljonko kotitöitä teet päivän aikana ja olet lastesi kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja friikki
  • Ensimmäinen viesti
Lappitar harmaana
... luin koko ketjun ja ajattelin heittää muutamia kommentteja. Itse olen tällä hetkellä töissä, pian taas kotona kun äitiysloma alkaa. Menin töihin esikoisen ollessa 1v6kk ja kyllä, olin työn tarpeessakin!

Yksi asia, mitä tähän ei ole kukaan kirjoittanut, on se, että entä jos kotiäitiys muuttuu raskaaksi jonkun muun asian kuin kotitöiden tai lasten kanssa olemisen takia? Eli meillä tilanne oli se, että poika ei vaan kertakaikkiaan oppinut nukkumaan. Vieläkin on vähäuninen eli nukkuu max 20-05 tai 21-06. Ja jos myöhemmin laittaa nukkumaan niin silti viimeistään 06 on herätys. Pahimmillaan vauvana ja taaperona herätti n. 45min välein yöllä ja kaikkea kokeiltiin. Eli aamulla mies lähti töihin ja minä monesti itkeä tihuutin kun jouduin jäämään vastuuseen lapsesta niin väsyneenä. Tuo väsymys vaikutti sitten kaikkeen: kaikesta tuli ylitsepääsemättömän rankkaa ja olisin niin toivonut jaksavani, kun kuitenkin kotona olo olisi ollut niin mukavaa.. Toivon totisesti, että tämä tuleva vaavi nukkuisi edes himpun verran paremmin niin pärjäisin huomattavasti paremmin itsekin!

Kerrottakoon vielä, että tuon väsymyksen aikaan en edes yrittänyt olla mikään superäiti vaan nukuin silloin kun vauvakin ja tein vain aivan välttämättömät kotityöt mutta... hereillä pysyminen on vaikeaa jos univelkaa on tarpeeksi. Asutaan niin kaukana sukulaisista, että ainoa apu olisi ollut muutto etelä-suomeen... Mll:n hoitajiakin täällä olis mutta en niin pientä vauvaa halunnut antaa ulkopuoliseen hoitoon. Sitä paitsi, en olisi silti pystynyt nukkumaan jos hoitaja olisi ollut meillä kotona, olisi pitänyt viedä vauva muualle ja sillä lailla hoitaa asia. Mies auttoi ja herättiin vuorotellen ja voin kuvitella, miten raskasta tämä oli hänelle... Ja aamut varsinkin olivat toooooodeeeellla pitkiä kun odoteltiin, että edes joku tuttava tai toinen mamma heräisi että päästäisiin liikkeelle sieltä kotoa, missä meinasi pystyyn kirjaimellisesti nukahtaa...

Eli tarkoitukseni oli vain sanoa, että joskus kotiäitiys on rankkaa, vaikka ei olisikaan kuin "vaan" kotityöt tehtävänä ja lapset hoidettavana. Arvostan molempia vaihtoehtoja, sillä nyt töissä ollessa nautin ihan eri lailla siitä kotona olostakin...
 
tipsukka
mulla on kyl töitä kotona ihan tarpeeks,ennemin olisin töissä se olis lomaa.mulla 4 alle 5v lasta joten ei kuule paljoo omaa aikaa ole..ainoostaa jos pienimmät nukkuu tai jotai..
 
vauva-aika ja sitten kun lapset isompia
Alkuperäinen kirjoittaja Lappitar harmaana:
... luin koko ketjun ja ajattelin heittää muutamia kommentteja. Itse olen tällä hetkellä töissä, pian taas kotona kun äitiysloma alkaa. Menin töihin esikoisen ollessa 1v6kk ja kyllä, olin työn tarpeessakin!

Yksi asia, mitä tähän ei ole kukaan kirjoittanut, on se, että entä jos kotiäitiys muuttuu raskaaksi jonkun muun asian kuin kotitöiden tai lasten kanssa olemisen takia? Eli meillä tilanne oli se, että poika ei vaan kertakaikkiaan oppinut nukkumaan. Vieläkin on vähäuninen eli nukkuu max 20-05 tai 21-06. Ja jos myöhemmin laittaa nukkumaan niin silti viimeistään 06 on herätys. Pahimmillaan vauvana ja taaperona herätti n. 45min välein yöllä ja kaikkea kokeiltiin. Eli aamulla mies lähti töihin ja minä monesti itkeä tihuutin kun jouduin jäämään vastuuseen lapsesta niin väsyneenä. Tuo väsymys vaikutti sitten kaikkeen: kaikesta tuli ylitsepääsemättömän rankkaa ja olisin niin toivonut jaksavani, kun kuitenkin kotona olo olisi ollut niin mukavaa.. Toivon totisesti, että tämä tuleva vaavi nukkuisi edes himpun verran paremmin niin pärjäisin huomattavasti paremmin itsekin!

Kerrottakoon vielä, että tuon väsymyksen aikaan en edes yrittänyt olla mikään superäiti vaan nukuin silloin kun vauvakin ja tein vain aivan välttämättömät kotityöt mutta... hereillä pysyminen on vaikeaa jos univelkaa on tarpeeksi. Asutaan niin kaukana sukulaisista, että ainoa apu olisi ollut muutto etelä-suomeen... Mll:n hoitajiakin täällä olis mutta en niin pientä vauvaa halunnut antaa ulkopuoliseen hoitoon. Sitä paitsi, en olisi silti pystynyt nukkumaan jos hoitaja olisi ollut meillä kotona, olisi pitänyt viedä vauva muualle ja sillä lailla hoitaa asia. Mies auttoi ja herättiin vuorotellen ja voin kuvitella, miten raskasta tämä oli hänelle... Ja aamut varsinkin olivat toooooodeeeellla pitkiä kun odoteltiin, että edes joku tuttava tai toinen mamma heräisi että päästäisiin liikkeelle sieltä kotoa, missä meinasi pystyyn kirjaimellisesti nukahtaa...

Eli tarkoitukseni oli vain sanoa, että joskus kotiäitiys on rankkaa, vaikka ei olisikaan kuin "vaan" kotityöt tehtävänä ja lapset hoidettavana. Arvostan molempia vaihtoehtoja, sillä nyt töissä ollessa nautin ihan eri lailla siitä kotona olostakin...
Niin mutta yleensä elämä helpottuu niin paljon kun lapsi kasvaa. On ihan eri olla kotona kun on vauva kuin sitten taas kun nuorin alkaa olla vaikka 2,5-vuotias, puhumattakaan vielä isompia. Alkaa tulla omatoimisuutta, kaverien kanssa leikit jne. Luulisi, että sitten kotiäidin elämä helpottuu tosi paljon.
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja lohikäärme:
Alkuperäinen kirjoittaja ruttulantäti:
En tee duunia 8 h päivässä. Mutta eipä tee mieskään. Samassa työpaikassa ollaan, joten tiedän tasan tarkasti, kuinka paljon joutuu tekemään päivän aikana. Fyysisesti hällä raskaampaa.

En valita, olen täysin tyytyväinen kotona vauvan kanssa. Mutta on ikävää, ettei mies tiedä ja ymmärrä, miten meidän päivät menee. Ja mun "työpäivä" kestää ja jatkuu 24/7 ilman viikonloppuvapaita ja lomia.
juu et sinä oikeesti et nuku missään välissä et ollenkaan? ja syynä ei ole se et vauva valvottas vaan tiskaamista ja siivoomista on yötä myöten...
Peesi. Ja se on lienee oma valinta, jos on ottanut sellaisen miehen ettei ikinä pääse sieltä kotoa minnekään vaan pitää olla siellä 24/7 lasta hoitamassa :whistle:
Ohoh mikä kommentti sinulta Emilyn. Varo ettei taas vuoden kuluttua kalahda omaan nilkkaan...

 
hopeapaju
Alkuperäinen kirjoittaja vauva-aika ja sitten kun lapset isompia:
Niin mutta yleensä elämä helpottuu niin paljon kun lapsi kasvaa. On ihan eri olla kotona kun on vauva kuin sitten taas kun nuorin alkaa olla vaikka 2,5-vuotias, puhumattakaan vielä isompia. Alkaa tulla omatoimisuutta, kaverien kanssa leikit jne. Luulisi, että sitten kotiäidin elämä helpottuu tosi paljon.
Niin, kyllähän lapsesta tulee omatoimisempi kun kasvaa. Meillä esikko on nyt tuon 2½vuotta ja alkava uhma hällä. Tahtojen taistelua käydään välillä monta kertaa päivässä ja se on myös aika uuvuttavaa. Vauvana tuo esikoinen oli NIIN PALJON helpompi :)
 
Neiti herää yleensä seiskan puol kasin kieppeillä ja minä siinä siskalta..
Annan neidille aamupalan ja tyhjään tiskikoneen.
Käydään pesulla ja puetaan päälle.(rasvaillaan laitetaan tukkaa kiinni jne)
Laitan pesukoneen päälle
Lähdetään pihaan leikkii tai leikitään sisällä..
puolen päivän aikaan likka syö ja nukkuu päikkärit tai ainakin pötköttelee ja "lukee" kirjoja.
Siinä vaiheessa mä imuroin,pesen lattiaa jos on tarvis,pyyhin pölyjä ym ja alan laittaa ruokaa sitten et on ukolle ruoka kun töistä tulee..
Välissä ripustelen pyykkiä ja laitan uutta koneellista päälle tai viikkailen kaappeihin..
Lähdetään ulos tai keksitään koko perheen puuhaa(kyläilyä,kalastus reissuja,luontoreissuja tms)
Mä käyn yksin kaupassa (yleensä perjantaisin käydään koko perhe yhdessä)
Alan syöttää neidille iltapalaa ja pesut pisut ja yökkärin vaihdot toimitetaan..
Yleensä neiti nukahtaa viim. puol kymmeneltä..
sit mä laitan tiskikoneen päälle ja siistin paikkoi ennen nukkumaan menoo..ja vietän ukon kaa laatu aikaa tai istun koneella:D

En oo koskaan kelleen valittanut et tää nyt olis ihan ylivoimaista,mutta kyllä joskus tuntuu,et alkaa ahdistaa nää seinät ja kotityöt,vaikka täältä ulos pääsisinkin ja mies auttais kotihömmissa tms töistä tultuaan..
Odotan kk päästä alkavaa koulua ja työntekoa innolla:)
 

Yhteistyössä