Haluaisin esim. kerran kuukaudessa lähteä elokuviin tai mennä ravintolaan syömään siten, että suunnittelemme asiaa etukäteen ja vietämme kahden keskisen romanttisen illan, tai siiderille terassille, kahville torille, kavereiden luokse kylään, konserttiin, teatteriin, kuuntelemaan jotakin bändiä jne. Mitä tahansa ehdotan on vastaus aina ei nyt jaksa tai en uskalla luvata kun en tiedä töistäni. Mitään ei suunnitella etukäteen, koska mies ei tiedä aikatauluistaan eikä halua lyödä mitään lukkoon. Turhauttavaa. Teemme kyllä juttuja yhdessä, mutta aina suunnittelematta fiiliksen mukaan samana päivänä ja aina sellaisia juttuja, jotka häntä kiinnostavat. Itse olen tehnyt tähän asti kompromisseja juuri siinä, että lähden hänen ""areenoilleen"" ex tempore, olen mielestäni aika ""easy going"" ja monenlaisista asioista innostuva. Nyt alkaa jo periaate tulla vastaan - miksi mitkään minun juttuni eivät kelpaa? Tuntuu uskomattomalta, että näin helposti ratkaistavan ongelman vuoksi tulisi ero. Miten uskallan hankkia lapsia miehen kanssa, joka ei tee pientäkään kompromissia tehdäkseen minut iloiseksi? Muuten suhde toimii. Puhuminen tästä ei ole auttanut. Mies väittää tekevänsä päivittäin kompromisseja vuokseni, ei vaan osaa eikä halua nimetä niitä. En keksi mitä ne voisivat olla kun ei niitä kerran ääneenkään sanota. Minä en niitä näe.