kompromissien teko asunnon suhteen parisuhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kyllä ihmettelen, että tällanen nin tärkeä asia tulee muka esiin vasta nyt. . niin makaa ku petaa. joko se on maalle muutto tai ero tai sitten hankit sen paremman duunin.

no toivoisin että olisi muitakin vaihtoehtoja.

Nii-in, tämä mieheni halu tuli hänellekin vasta lasten saannin myötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kyllä ihmettelen, että tällanen nin tärkeä asia tulee muka esiin vasta nyt. . niin makaa ku petaa. joko se on maalle muutto tai ero tai sitten hankit sen paremman duunin.

no toivoisin että olisi muitakin vaihtoehtoja.

Nii-in, tämä mieheni halu tuli hänellekin vasta lasten saannin myötä.
 
On kyllä kurja tilanne sinulla, mutta tsemppiä oikeuksiesi puollustamiseen :hug: .

Jos miehesi yhtään lapsia ajattelee, niin ei hänen tulisi kyllä mitään pitkiä työmatkoja edes harkita, tulee lapsosille aika kohtuuttomat hoitopäivät!

 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Espoossa ja Vantaallakin on ihan maaseutua, ei tarvitse mennä sen pidemmälle. Ja julkiset kulkee lähes kaikkialta, toki harvemmin, mutta silti. Eli sinä pääset töihin ja lapset harrastuksiin.

Toisaalta mukavia okt löytyy tiheämminkin asutuista lähiöistä, vaikka nyt Lintuvaara, joka on ihan Leppävaaran ja kehä 1 kupeessa. Jos ostaa vanhemman okt ja jostain kadun perältä nurkkatontilta metsän reunassa, niin on kyllä sitä omaa rauhaa. Nuo vanhemmat okt:t eli 60-80-luku ei ole edes ihan mahdottoman hintaisia Espoossa tai Vantaallakaan. Ei tarvita 5000? tuloja. Brutto 3000? per naama riittää oikein hyvin.

Kyllä miehen olisi tuollaiseen ratkaisuun tyydyttävä ja kerrot hänelle, että sitten lasten muuttaessa pois kotoa, sinulla on etuoikeus valita haluatko sitten takaisin kaupunkiin kerrostaloon. Eli nyt mennään pienellä kompromissilla hänen ehdoillaan ja sitten myöhemmin enemmän sinun ehdoillasi.

Kunpa tuo onnistuisi! Ei ole kyllä nähty sellaisia taloja Lintuvaarassa joihin meillä olisi varaa (vähän päälle keskituloisia ollaan). Mutta toivottavasti löytyisi! Kuulostaisi tosi hyvältä kyllä.
 
Kuinka on yleensä mahdollista että vasta naimisiinmenon jälkeen tällasta puhutte jos se tosiaan on molemmille noin ehdoton asia????? EHDOTTOMISTA asioista ja tärkeysjärjestyksistä puhutaan ennen naimisiinmenoa ja lapsia. Kun otat miehen, otat hänet vikoineen päivineen ja ehtoineen. Myöhemminkin voi tulla tarve muuttaa maalle vaikka on luullut olevansa kaupunkilainen, sekin on otettava huomioon ja osattava tehdä kompromissi ja silloin et sinä eikä miehesi voi olla noin ehdoton!! Mieheni on lapista, ja vaikka hän sanoo ettei ikinä tahdo takaisin, on minun otettava se huomioon, että hän joskus saattaa sinne tahtoa MInun on se hyväksyttävä. Samoin minä saatan haluta synnyinseudulleni... vaikka se nyt aivan utopistinen ajatus onkin. Sit täytyy muuttaa sille välille.=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Miten ois esim. lohja? tai lahti nytkun toi oikoratakin on tuossa..

mies katkeroituu jos ei pääse okt ja sä katkeroidut jos muutatte lepikkoon..

pitää vaan valita pienempi paha..

Kunpa niin ei kävisi, että toinen meistä katkeroituisi. Olen kyllä huomannut että mieheni on taipuvainen masennukseen. Joku kirjoittikin että onko tyytymätön työhönsä, ja kyllä näin valitettavasti on. KUnpa voisimme löytää jonkun hyvän kompromissiin, juuri tuo okt pk-seudulta olisi molemmille ok mutta ne hinnat...

Lohja tosiaan ihan ok mulle jos saisin työtä sieltä, kun sitä ajokorttia ei ole (eikä vamraan tulekaan).

Joku ehdotti kesämökkiä maalta, ihana idea, mutta ei meillä ole siihenkään ollenkaan varaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Kuinka on yleensä mahdollista että vasta naimisiinmenon jälkeen tällasta puhutte jos se tosiaan on molemmille noin ehdoton asia????? EHDOTTOMISTA asioista ja tärkeysjärjestyksistä puhutaan ennen naimisiinmenoa ja lapsia. Kun otat miehen, otat hänet vikoineen päivineen ja ehtoineen. Myöhemminkin voi tulla tarve muuttaa maalle vaikka on luullut olevansa kaupunkilainen, sekin on otettava huomioon ja osattava tehdä kompromissi ja silloin et sinä eikä miehesi voi olla noin ehdoton!! Mieheni on lapista, ja vaikka hän sanoo ettei ikinä tahdo takaisin, on minun otettava se huomioon, että hän joskus saattaa sinne tahtoa MInun on se hyväksyttävä. Samoin minä saatan haluta synnyinseudulleni... vaikka se nyt aivan utopistinen ajatus onkin. Sit täytyy muuttaa sille välille.=)

No siis se ei vain tullut ilmi. Ei hänkään sitä käsittääkseni halunnut ennen kuin vasta lasten saannin myötä. Ei ikinä puhunut miten vihaa kerros- tai rivitalossa asumista. Tämä ei ollut hänelle ehdoton juttu vielä 5 v sitten kun katselimme yhdessä ekaa omistusasuntoamme, koska silloin katsottiin lähinnä kerrostaloja. Siitä muutettiin sitten rivariin, ja siihen olimme silloin molemmat tosi tyytyväisiä. Lähiössä ollaan asuttu aina kun on yhdessä asuttu (eli mä en ole vaatinut häntä keskustaan muuttamaan) ja nyt sitten tämä on tullut ihan viime aikoina, että hänelle on näin ehdoton juttu tuo okt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkup:
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Kuinka maalle hän sitten haluaa? Ihan maalla maalle, missä ei ole naapureita lähellä vai sitten talon rakentamista johonkin vaikka tampereelle tai Lahteen missä on omakotitaloalueita suht lähellä keskustaa?

Hänelle kävisi myös pk-seutu jos sieltä löytyisi tarpeeksi edullinen okt. Sikäli en usko, että hänelle on väliä missä päin Suomea asuisimme. Tosin Vantaa ei jostain syystä käy, vaikka siellä olisi edullisempia hintoja...

Ei tarvitse siis olla missään ihan metsän keskellä, taajamakin käy, kunhan on edullisia omakotitaloja. Tosin eniten hän on innostunut jostain asunnosta, jota nääytti mulle etuovesta, joka oli todella metsässä, lapset koulukuljetuksella ja jonne ei ollut yleistä tietä perille asti...

Ajokortittomana mulle tuo ihan metsän keskellä asuminen olisi kauhistus, ja taas sitten kauas Helsingistä muutto olisi mulle epämieluisaa, koska täällä olen aina asunut ja kotiutunut. Täällä on mun (ja myös mieheni!) kaikki ystävät ja harrastuset. Oikeastaan vietämme enemmän aikaa mieheni ystävien kanssa kuin mun, ja mieheni käy heidän kanssaan kaljalla, pelaamassa, juoksemassa jne, nämä kaikki tapaamiset kävisivät aika hankaliksi jos asuisimme kaukana pk-seudulta. No, ilmeisesti se ei merkitse miehelleni mitään kun vain pääsisi omakotitaloon.

Eli sun miehes haluaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kaupunki käy, taajama käy, ja sulle se on synonyymi sanoille "maalla" "tuppukylä" ja "ihan korvessa" ja "ei julkista liikennettä".

Ei se että asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella tarkoita että tarvitsee kaksi autoa tai että sudet kuseksii kintuille jos menee ulos. Ei se tarkoita että työmatka on kolme tuntia ja lapset joutuu koulukyyteihin. Usko pois, elämää on PKS:än ulkopuolellakin, ja siihen elämään kuuluu työmatka julkisilla tai kävellen, lyhyt koulumatka, paljon kavereita lapsille, EDULLISET ASUMISKUSTANNUKSET.

Sun mielestä miehes on kohtuuton, kun se haluaa omakotitaloon, mikään muu ei käy. Mun mielestä (ja ehkä mieheskin) SINÄ olet kohtuuton, kun sulle ei kelpaa kun pääkaupunkiseutu, mikään muu "tuppula" (Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Lahti, Kouvola) ei mitenkään käy. Miehelles kelpaa koko muu Suomi, sulle vaan pääkaupunkiseutu : kummallakos ne kriteerit on tiukat?

Mitä tohon ajamiskammoon tulee, mun mielestä sun pitäis koittaa päästä siitä eroon, vaikka terapialla jos ei muuten. Vaikka et itselles autoo koskaan haluaiskaan, niin jo lasten kannalta on hyvä jos voit ajaa tarpeen vaatiessa vaikka terkkaan jos tarve vaatii. Ajokoulut tarjoaa myös ajamista pelkääville tunteja ja rauhallista harjoittelua. Suosittelen lämpimästi.
 
niinkuin muutama ehdottikin tuota KESÄMÖKKIÄ.

Mä ehdotan, että vietätte kesän, vaikka vain 1 kk siellä mökillä. vuokraatte ja olette oikeasti sen kuukauden siellä huitsin nevadassa. Sen jälkeen voitte molemmat puhua rehellisesti, miltä se "oma vapaus" tuntuu. vaikka olisikin vuokramökki, niin silti joutuu itse lämmittämään saunan ym. pientä.

Minusta miehesi vaatimus ei kuulosta ollenkaan kompromissilta. pidä puolesi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja miu:
niinkuin muutama ehdottikin tuota KESÄMÖKKIÄ.

Mä ehdotan, että vietätte kesän, vaikka vain 1 kk siellä mökillä. vuokraatte ja olette oikeasti sen kuukauden siellä huitsin nevadassa. Sen jälkeen voitte molemmat puhua rehellisesti, miltä se "oma vapaus" tuntuu. vaikka olisikin vuokramökki, niin silti joutuu itse lämmittämään saunan ym. pientä.

Minusta miehesi vaatimus ei kuulosta ollenkaan kompromissilta. pidä puolesi!

Miten hitossa kuukausi mökillä jossain kuusen näreen persuksessa liittyy siihen, että mies haluaisi omakotitalon esim. Tampereelta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Siis:
Alkuperäinen kirjoittaja miu:
niinkuin muutama ehdottikin tuota KESÄMÖKKIÄ.

Mä ehdotan, että vietätte kesän, vaikka vain 1 kk siellä mökillä. vuokraatte ja olette oikeasti sen kuukauden siellä huitsin nevadassa. Sen jälkeen voitte molemmat puhua rehellisesti, miltä se "oma vapaus" tuntuu. vaikka olisikin vuokramökki, niin silti joutuu itse lämmittämään saunan ym. pientä.

Minusta miehesi vaatimus ei kuulosta ollenkaan kompromissilta. pidä puolesi!

Miten hitossa kuukausi mökillä jossain kuusen näreen persuksessa liittyy siihen, että mies haluaisi omakotitalon esim. Tampereelta?

jossain viestissä oli, että miehen haave on kuljeskella pihalla alasti ja liikenteen melua ei kuulu.

Mökillä tuollainen vapaus olis koettavissa helpoiten.

Kun on kuukauden kuljeskellut keltesillään hyttysten syötävänä, niin vois vähän vaatimukset kohtuullistua.


 
En vastauksia lukenut, mutta vastaan oman ajatteluni ja kokemukseni myötä. Minä olen kans ikäni asunut kerrostalossa ja nyt sitten miehen isän kuoleman jälkeen muutettiin heidän kotitaloonsa. Yllätys, yllätys... minä en ole tottunut sellasiin töihin kuin nurmikonleikkuu, haravointi, puutarhan laitto, rikkaruohojen nyppiminen... ne vaan ei ole mun juttuni, ja mieheni on näitä hommia tehnyt ja tykkääkin niistä, mutta tietenkin haluaa että myös minä osallistun... juuri haaveilin kuinka vaivatonta se oli asua rivarissa, kaikki hoitui talkkarin toimesta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Just:
Alkuperäinen kirjoittaja alkup:
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Kuinka maalle hän sitten haluaa? Ihan maalla maalle, missä ei ole naapureita lähellä vai sitten talon rakentamista johonkin vaikka tampereelle tai Lahteen missä on omakotitaloalueita suht lähellä keskustaa?

Hänelle kävisi myös pk-seutu jos sieltä löytyisi tarpeeksi edullinen okt. Sikäli en usko, että hänelle on väliä missä päin Suomea asuisimme. Tosin Vantaa ei jostain syystä käy, vaikka siellä olisi edullisempia hintoja...

Ei tarvitse siis olla missään ihan metsän keskellä, taajamakin käy, kunhan on edullisia omakotitaloja. Tosin eniten hän on innostunut jostain asunnosta, jota nääytti mulle etuovesta, joka oli todella metsässä, lapset koulukuljetuksella ja jonne ei ollut yleistä tietä perille asti...

Ajokortittomana mulle tuo ihan metsän keskellä asuminen olisi kauhistus, ja taas sitten kauas Helsingistä muutto olisi mulle epämieluisaa, koska täällä olen aina asunut ja kotiutunut. Täällä on mun (ja myös mieheni!) kaikki ystävät ja harrastuset. Oikeastaan vietämme enemmän aikaa mieheni ystävien kanssa kuin mun, ja mieheni käy heidän kanssaan kaljalla, pelaamassa, juoksemassa jne, nämä kaikki tapaamiset kävisivät aika hankaliksi jos asuisimme kaukana pk-seudulta. No, ilmeisesti se ei merkitse miehelleni mitään kun vain pääsisi omakotitaloon.

Eli sun miehes haluaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kaupunki käy, taajama käy, ja sulle se on synonyymi sanoille "maalla" "tuppukylä" ja "ihan korvessa" ja "ei julkista liikennettä".

Ei se että asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella tarkoita että tarvitsee kaksi autoa tai että sudet kuseksii kintuille jos menee ulos. Ei se tarkoita että työmatka on kolme tuntia ja lapset joutuu koulukyyteihin. Usko pois, elämää on PKS:än ulkopuolellakin, ja siihen elämään kuuluu työmatka julkisilla tai kävellen, lyhyt koulumatka, paljon kavereita lapsille, EDULLISET ASUMISKUSTANNUKSET.

Sun mielestä miehes on kohtuuton, kun se haluaa omakotitaloon, mikään muu ei käy. Mun mielestä (ja ehkä mieheskin) SINÄ olet kohtuuton, kun sulle ei kelpaa kun pääkaupunkiseutu, mikään muu "tuppula" (Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Lahti, Kouvola) ei mitenkään käy. Miehelles kelpaa koko muu Suomi, sulle vaan pääkaupunkiseutu : kummallakos ne kriteerit on tiukat?

Mitä tohon ajamiskammoon tulee, mun mielestä sun pitäis koittaa päästä siitä eroon, vaikka terapialla jos ei muuten. Vaikka et itselles autoo koskaan haluaiskaan, niin jo lasten kannalta on hyvä jos voit ajaa tarpeen vaatiessa vaikka terkkaan jos tarve vaatii. Ajokoulut tarjoaa myös ajamista pelkääville tunteja ja rauhallista harjoittelua. Suosittelen lämpimästi.

No ensinnäkään mä en ole sanonut mitään sinne päinkään että koko muu suomi on tuppukylää. Mulle sopisi asuminen jossain pikkukaupungissa jos saisin työpaikan läheltä, ja jos sieltä olisi kohtuullinen matka julkislla Helsinkiin. Tampere on valitettavasti liian kaukana, että voisin lähteä kavereiden kanssa kahville töiden jälkeen Helsinkiin. Porvoo, Lohja, Kerava, Mäntsälä tms vielä onnistuisikin.

Mieheni sana on tuo "maalle" ja tarkensin vain että hän ei tarkoita sillä mitään ihan metsää, vaan hänelle käy taajamakin, kunhan vain asunto on okt.

Totta on, että miehelleni kelpaisi pk-seutu mutta hänen mielestään silloin minun palkkani pitäisi olla väh. 5000 kuussa että voisimme tänne pk-seudulle jäädä.

Sen vuoksi mieheni haluaa "maalle". Hänen sanansa tosiaan tuo "maalle" , ei minun.


 
Voisiko tosiaan olla jotain masennusta miehen puolelta moinen ehdottomuus. Miehhethän on ns. ratkaisukeskeisiä, ja hän ehkä kuvittelee että okt-asuminen olisi ratkaisu kaikkiin muihinkin asioihin, jotka kaihertaa. Laittakaa asuntoesitteeet muutamaksi viikoksi kokonaan sivuun ja miettikää ilman isoja kirjaimia, mitä te todalla haluutte ja tarviitte.

Meillä mies olisi luopumasta hyväpalkkaisesta vakiduunista, koska siitäkin voi joutua pois. Varma vaihtoehto hänelle on täydellinen itsenäisyys, eli elämä yrittäjänä. Mä vastustin aluksi vain siksi että koko idea niin pelottaa ja vituttaa, mutta nyt me puhutaan siitä siten, että molemmat yrittää löytää toisensa näkemyksistä hyviä puolia. Tavoitteena on jonkinlainen aito kompromissi (esim että hän aloittaa yrittäjyyskokeilun irtisanoutumatta.

Kyllä näitä juttuja voi pulpahtaa esiin vielä pitkänkin yhteiselon jälkeen.
 
Ainahan sitä parisuhteessa joutuu tekemään kompromisseja. Niin meidänkin perhe. Jotkut kavereista ovat tehneet niitä vielä enemmän ja jotkut ovat itse luopuneet ehdottomista unelmistaan tajutessaan, ettei kavereita, sukua tai työtä ole siellä missä haluaisi asua. Löytyiskö sinulle töitä 'maalta'? Entä miehelle? Joo, ja noita kompromissin tarpeita löytyy pitkänkin parisuhteen jälkeen. Meilläkin yrittäjyys, matkustaminen, ulkomailla asuminen... Tätä tää on. Mutta aikuisten pitäisi löytää ratkaisuja, jotka ei ihan älyttömästi jäisi rassaamaan kumpaakaan. Meillä mies on ollut yrittäjä vuosia, minkä vuoksi mä olen 'joutunut' tekemään tylsää, vakaata, hyväpalkkaista työtä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Voisiko tosiaan olla jotain masennusta miehen puolelta moinen ehdottomuus. Miehhethän on ns. ratkaisukeskeisiä, ja hän ehkä kuvittelee että okt-asuminen olisi ratkaisu kaikkiin muihinkin asioihin, jotka kaihertaa. Laittakaa asuntoesitteeet muutamaksi viikoksi kokonaan sivuun ja miettikää ilman isoja kirjaimia, mitä te todalla haluutte ja tarviitte.

Meillä mies olisi luopumasta hyväpalkkaisesta vakiduunista, koska siitäkin voi joutua pois. Varma vaihtoehto hänelle on täydellinen itsenäisyys, eli elämä yrittäjänä. Mä vastustin aluksi vain siksi että koko idea niin pelottaa ja vituttaa, mutta nyt me puhutaan siitä siten, että molemmat yrittää löytää toisensa näkemyksistä hyviä puolia. Tavoitteena on jonkinlainen aito kompromissi (esim että hän aloittaa yrittäjyyskokeilun irtisanoutumatta.

Kyllä näitä juttuja voi pulpahtaa esiin vielä pitkänkin yhteiselon jälkeen.


Kuulehan nyt, palkkatyössä eio voi rikastua, verottaja pitää siitä huolen. Munkin mies lopetti suht hyväpallkaisen työnsä (7000 kk) ja alkoi yrittäjäksi, ja ihan mun tuella ja suostumuksella. Ite olen hoitovapaalla ja mies yrittäjä ja palkkaa hän ei ole itelleen pystynyt ottamaan kuukausiin. Suu vain säkkiä myöten, tosin meillä on siinä mielessä hyvin asiat että siinä vaiheessa kun säästöt loppuu ja ellei vienti vieläkään vedä, minä olen menossa töihin.
 
En antaisi periksi vaan vaatisin kompromissia jossa kummatkin antaa periksi vähän. Esimerkiksi kuten sanottu, ostatte mökin maalta jossa miehesi saa toteuttaa itseään aina välillä tai/ja sitten ostatte okt-talon pk-seudulta. Ainakin Espoossa on ihan böndeä esimerkiksi Bodomin lähellä. Siellä voi juosta alasti pihallaan eikä naapurit näe.

Jos miehesi ei ole tuonut tätä ehdottomana asiana esille ennen avioliittoa niin ei tätä korttia voi vetää nyt ilmoitusluonteisesti.
 
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Ja työpaikkoja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Ja työpaikkoja?

No kyllä varmasti on. Ei nuo mitään tuppukyliä ole sentään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Niin en todellakaan ole sanonut etteikö elämää olisi muuallakin. Itselläni vain elämäni on Helsingissä, koska siellä olen aina asunut ja siellä on sukuni ja kaikki ystäväni ja harrastukseni. Ei minun silti tarvitse asua Helsingissä, kunhan vain pääsisin sinne julkisilla suht kätevästi, että voisin tavata ystäviäni ja harrastaa asioita joita haluan.

Tämän voisi kääntää myös niin päin että olisin asunut koko elämäni vaikka Pihtiputaalla, tavannut mieheni siellä ja asuisimme siellä. Sitten mieheni vaatisi että meidän on muutettava sieltä pois jonnekin niin kauas, etten pääse kavereitani enää tapaamaan jne. Nyt tuo mun paikka sattuu vaan olemaan Hki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Juu, tiedän hyvin että treella ja turussa toimii julkinen liikenne, ja ne sopivat autottamalle varmasti paljon paremmin kuin pk-seudun kehyskunnat. Siellä on kulttuuria ja tapahtumia ja harrastuksia, mutta siellä eivät asu minun tukiverkostoni ja ystäväni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Juu, tiedän hyvin että treella ja turussa toimii julkinen liikenne, ja ne sopivat autottamalle varmasti paljon paremmin kuin pk-seudun kehyskunnat. Siellä on kulttuuria ja tapahtumia ja harrastuksia, mutta siellä eivät asu minun tukiverkostoni ja ystäväni.

tai itseasiassa meidän verkostomme ja ystävämme. Vietämme enemmän aikaa mieheni kavereidne kanssa itse asiassa kuin "mun" kavereiden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin |O |O Ei koko muu Suomi ole pelkkää metsää, missä taloja on kymmenen kilsan välein. :kieh: Jospa muutatte vaikka Turkuun tai Tampereelle, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja palveluja löytyy varmasti yhtä hyvin kuin sieltä pyhästä pääkaupungistakin.

Juu, tiedän hyvin että treella ja turussa toimii julkinen liikenne, ja ne sopivat autottamalle varmasti paljon paremmin kuin pk-seudun kehyskunnat. Siellä on kulttuuria ja tapahtumia ja harrastuksia, mutta siellä eivät asu minun tukiverkostoni ja ystäväni.

tai itseasiassa meidän verkostomme ja ystävämme. Vietämme enemmän aikaa mieheni kavereidne kanssa itse asiassa kuin "mun" kavereiden.

Asumme nyt meidän molempien kotipaikkakunnalla enkä takuulla suostuisi kovin kauas muuttamaan. Kelle sitten soittais kun tarvis lastenhoitoapua tai vaikka vain päiväkahviseuraa.
 

Yhteistyössä