Kolmen lapsen perheet

Meillä tällä hetkellä kaksi lasta, ja kolmannesta haaveilen. Mies toppuuttelee työmäärän lisäämisellä ja muutenkin lapsi kuulemma hankaloittaisi arkea esim auton takapenkille ei mahdu kolmea istuinta... Minusta tuo on lähinnä järjestelykysymys. Miestäkin kyllä selvästi hieman ajatus houkuttaa, mutta realistina asettaa asiat järjestykseen.... On varsin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseemme, jossa saa pojiltamme jo kovasti seuraa itselleen. Ei tavallaan haluaisi palata uudelleen sinne mielestäni niiiin ihanaan vauva-aikaan.

Tuoko se kolmas lapsi mukanaan mukamas niin kovasti lisää työtä näiden kahden lisäksi? Kaikki tarvikkeet ja välineet on jo valmiina - lapsen ei tarvitsisi kuin tulla

Lasten ikäeroiksi muodostuisi tämän hetken mukaan esikoiseen 6v ja kuopukseen 4v. Mielestäni noin isoista pojista olisi jo apuakin vauvanhoidossa. Eli tilanne ei tosiaankaan olis sama kuin kuopukseni syntyessä, kotona ei odottaisi toinenkin vaippaikiäinen.

Kommentteja kaipailen kovasti kokemuksista ja arjesta!!!
Kiitos.

 

Meillä 3 turvaistuinta takapenkillä. Hyvin sopii. Kyllä siinä välillä vipinää piisaa, mut kaikki on kyllä aika pitkälle itestä kiinni, miten asiat järjestää. Kaikestahan voi aina narista ja rutista , mut jos osaa vähääkään viedä asioita niin kyllä kaikesta arkipäiväisestä selviää. Meillä kyllä eskarilainen hoitaa jo yks veetä tosi hyvin. Ja 4v auttaa ja pitää pienen puolta. Pienin on kyllä niin isojen perään. Ja onhan isommatkin mielissään kun saavat kehuja hoitamisestaan tai jos pikkuinen valitsee syöttäjäkseen esim isosiskon ja äitille vaan kiukkuaa, niin kyllä isosisko on polleeta. =)
Joskus ei tahdo jalat äitillä riittää ku on niin monenkokoista pyytäjää, mut sitte ei auta ku sanoa, että teeppäs ny itte. Ja siinähän sitä huomaa että ittekin osaa jo tosi paljon asioita.
KIITOLLINEN OLEN KAIKISTA KOLMESTA.. AH.. NIIN SULOISIA JA TÄYDELLISIÄ.. äidin mielestä ainakin... :heart:

 

Meillä kolme lasta, ikäero kaikilla vähän alle 2 vuotta. Ehdottomasti olen sitä mieltä että meidän perheessä oli toisen lapsen syntymä paljon suurempi mullistus kuin kolmannen. Varmaan paljon kiinni vauvan luonteesta ja "helppoudesta", mutta näin ainakin meillä. Kaikki mennyt tosi hyvin ja nyt en osaa kuvitellakaan etteikö tuota kolmatta olisikaan!

 

Meidän perheessä on kolme lasta enkä tosiaan kokenut kolmannen laspen enmpää työllistävän.. siinä samassa meni kun kesimmäinen. Emillä ikäeroa esikoisella ja keskimmäisellä 5v, keskimmäisellä ja kuopuksella 1v3kk Esikoisesta on ollut iso apu, kunhan olemme muistanneet huomioid hänenkin tarpeensa,muuten mustasukkaisuus on heti nostannut äätään.. Meillä ei auto ole missään vaiheessa tehnyt tiukkaa. Esikoinen luopui korokeistuimestaan kun toinen istuin piti takapenkille saada.Tiivis tunnelmahan heillä takapenkillä on,mutta ihmeen vähillä tappeluilla ollaan pääty, vakkka paljon pitkiä matkoja esim mummolaan 350km tehdäänkin, piestä pitäen kun ollaan tähän reissaamiseen totuetttu.. Ja meillä esikoisellla on oma huone,mutta tahtooo välttämättä nukkua pienempien kanssa samassa huoneessa, luo ilmeisesti hänelle jonkin oiseen yhteen kuuluvaisuuden tunteen. Minä täällä haaveilen 4.lapsesta,mutta silloin ihan oesti uton vaihto olisi edessä ja muutenkin oma jaksaminenkin jo arveluttaa...

 

Täällä ollaan samassa tilanteessa, että hiukkasen haaveilen siitä kolmannesta. Mies puhui kovastikin kolmannen puolesta tuossa aiemmin, mutta kun nyt olen alkanut näyttää vihreää valoa (Tähän saakka ehdoton ei), on mies alkanut laittaa jarrua.

Meillä kohta 6v kaksoset. Elämä on jo helppoa ja leppoisaa. Kaikki autosta taloon on ostettu kahden lapsen määrälle, mutta nyt kun tenavat menevät eskariin, on minusta alkanut tuntua, että tarvitsisin taas jonkun, jolle olla korvaamaton. Jonkun jota helliä ja paijata. Ikää ei ole vielä edes kolmeakymmentä, niin on tullut olo, että mitä nyt. Eli nämä haaveet taitaa olla täysin itsekkäitä. Mutta silti...

Mies perustelee jarruansa sillä, että minulla menee hermot välillä kahdenkin kanssa, niin jos nyt vielä yksi olisi... ja että nyt on jo niin kivaa ja rahaakin jää ja... auto pitäs vaihtaa ja..

Mutta mutta. Edelleen jahkaan.

 

\

Meillä tällä hetkellä kaksi lasta, ja kolmannesta haaveilen. Mies toppuuttelee työmäärän lisäämisellä ja muutenkin lapsi kuulemma hankaloittaisi arkea esim auton takapenkille ei mahdu kolmea istuinta... Minusta tuo on lähinnä järjestelykysymys. Miestäkin kyllä selvästi hieman ajatus houkuttaa, mutta realistina asettaa asiat järjestykseen.... On varsin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseemme, jossa saa pojiltamme jo kovasti seuraa itselleen. Ei tavallaan haluaisi palata uudelleen sinne mielestäni niiiin ihanaan vauva-aikaan.

Tuoko se kolmas lapsi mukanaan mukamas niin kovasti lisää työtä näiden kahden lisäksi? Kaikki tarvikkeet ja välineet on jo valmiina - lapsen ei tarvitsisi kuin tulla

Lasten ikäeroiksi muodostuisi tämän hetken mukaan esikoiseen 6v ja kuopukseen 4v. Mielestäni noin isoista pojista olisi jo apuakin vauvanhoidossa. Eli tilanne ei tosiaankaan olis sama kuin kuopukseni syntyessä, kotona ei odottaisi toinenkin vaippaikiäinen.

Kommentteja kaipailen kovasti kokemuksista ja arjesta!!!
Kiitos.

...siis nyt menee asian vierestä, mutta ihan uteliaisuudesta kysyisin että minkä ikäisinä lapset eivät enää käytä turvaistuimia? Onko niitä vielä 6-vuotiaillekin? Meidän 6-v. on jo vuoden istunut koroke-istuimella ja lähinnä siksi kun ei muuten näe ikkunasta.
Mut joo, kolme lasta on ihan kiva määrä...just go for it!

 

Meillä 3 lasta.. ja erittäin tyytyväinen olen. Haaveilenkin neljännestä.....
Mutta kyllä, kyllä se 3 on paaaaljon enempi kuin 2... Sitä aatteli että siinähän tuo menee, mutta ei se mene niin. Vaikka meilläkin kaikilla 3v ikäeroa, niin kyllä nää autohommat on hankalia, samoin asuminen...

Meidän autoon mahtuu vallan hyvin 3 lasta taakse. Mutta kun mekin useesti ollaan mummulassa, niin eipäs niiden autoon mahdukkaan...
Kauppareissut on kans hivenen hankalia, kun ennen kävin aina 2n kanssa kaupassa, ja muutenkin kaikki paikat kiersin heidän kanssaan.
Kyllä kiersin nytkin kun nuorin oli vauva. Mutta kun oppi liikkumaan, meno oli heti hankalampaa.
En voi ajatellakaan enää matkustavani 3n kanssa linja autolla, junasta puhumattakaan.

Kyläilyt pitää miettiä todella tarkoin, mihin viitsii lähteä 3n kanssa.
Samoten herkuttelu hetket pizzeriossa ja hamppari paikoissa ovat kummasti harventuneet.... Kun yhteen reissuun menee ainakin 30e.
Ja kahdelle vielä osti jotain kivaa, ja käytiin kylpylöissä jne... mutta kappas, ei sitä rahaa riitäkkään 3lle niin hyvin.

No, me olemme tyytyväisiä näin, kun ei me vaadita harrastuksia, eikä näitä herkku hetkiä saati kylpylöitä ja eläinpuistoja...
Mutta aina se 1 lapsi tuo yllättävän ison menoerän.

 

Meillä kans 3 lasta. Miun mielipide on että aivan sama onko 2 vai 3, meillä ei ainakaan suuremmin oo vaikuttanut arjen kulkuun. Toki rahat on aina vähissä ja auto ahdas. Kuopus matkaa etupenkillä kaukalossa ja äippä vääntää leveän peränsä isompien lasten väliin takapenkille!
Siitä vaan! Ite en kyl osais enää kuvitella elämää ilman kuopusta!

 

Enemmän ääntä, mutta sitähän mahtuu maailmaan... Ei kyllä mitään muuta mullistavaa kolmannen myötä, vaikka pienet ikäerot (tokan ja kolmannen ikäero 1v3kk).

 

Meillä kolme lasta, ja on kyllä mukava määrä! Suurin miinus on se, että omaa aikaa ei tunnu jäävän. Jos on hetken hiljaista, niin eikö jo kohta joku tarvitse jotain. Isoista lapsista (meillä 6 ja 8) on valtavasti apua, joten en koe elämääni kauhean työlääksi. Silloin kun oli kaksi pientä yhtaikaa, niin heillä oli kuitenkin suurinpiirtein sama rytmi. Nyt tuntuu että kaikilla on hieman eri rytmi.TÄmä ei ole niinkään työlästä kuin rasittavaa.

Isää hiukan harmittaa se, että harvemmin enää tehdään esim. urheilujuttuja yhdessä. Ennen käytiin paljon nelistään uimassa, hiihtämässä jne. Vauvantuloa myötä he käyvät usein kolmisin ja minä jään vauvan kanssa kotiin.

Mutta ei silti yhtään kaduta, kaikki lapset ovat ihania. Paras puoli on se, että isompien lasten lapsuus jatkuu pidempään. 8-vuotias olisi jo varmaan enemmän pleikkari maailmassa jos kotona ei olisi pikkuveljeä jonka kanssa leikkiä pehmoleluilla---

 

\

Enemmän ääntä, mutta sitähän mahtuu maailmaan... Ei kyllä mitään muuta mullistavaa kolmannen myötä, vaikka pienet ikäerot (tokan ja kolmannen ikäero 1v3kk).

samaa mieltä. Meillä 5v,4v(päivälleen vuosi ikäeroa) ja 5,5kk lapsoset.Vanhemmat lapset haluavat kovasti auttaa vauvan hoidossa.Ei se arjen pyöritys nyt niin kamalasti muuttunut kolmannen synnyttyä.Tai takkuilihan se alkuaika hieman,pikkuneito huusi yötä päivää ekat 3 kuukautta (koliikkia) mutta onneksi se on nyt ohi. Nyt vain nautin lasten kanssa kotona olosta =) ja ensi kuussa pitäisi päättää jäänkö hoitovapaalle vai palaanko töihin :snotty: