Kaunista päivää! :flower:
Olen edelleen sinnikkäästi taustaillut ja vakoillut teitä ystäväiset.
Tänne voi todella näköjään helposti palata aina kun siltä tuntuu. Joka kerta on jollakulla jotain uutta meininkiä, onneksi myös ihania uutisia, kuten EllaEliaksella ja Kuumeella viimeimmäksi on tainnut olla!
PeePeellä näköjään loppusuora tässä kierrossa menossa ellei se sitten ole muuttumassa raskauden alkusuoraksi?!! TOIVOtaan!!
Kummi, olen surumielisenä seuraillut kuulumisiasi ja tunnelmiasi, asiat olisivat kerta kaikkiaan saaneet sujua mukavammin kohdallasi. Paljon paljon kevään voimia toivottelen.
Mustaruusulle myös spesiaaliterveiset! Muistanko oikein viestistäsi, että sijaisvanhemmuus olisi jo käytännöllisesti katsoen ovella?! Joko suunnitelmat sen suhteen ovat konkretisoituneet?
Paljon voimaterkkuja kaikille tänne pinoon, myös teille hieman uudemmille tulijoille. Tässä porukassa kannattaa pyöriä ainakin niin kauan, että se plussa napsahtaa tikkuun tai lapsiasia ratkeaa muuta kautta onnellisesti. Tätä raskasta touhua jaksaa siten paljon paremmin!
Oma napa on nyt lomalla. Olen tässä kevään kuluessa järjestellyt itselleni ensi syksyksi psykoterapiaa. Samoin mieheni on aloittelemassa omia käyntejään. Ja itseasiassa olen nyt parasta aikaa parin viikon sairaslomalla, jotta saan vähän kasata itseäni ja kerätä voimia. Olen ollut aika itkuinen ja mieli liikkuu usein vuoristoradan lujimpaa kulkevan vaunun kyydissä. Halusin pysäyttää vaunun, ennen kuin törmään johonkin seinään töissä. Eli lapsettomuushoidot eivät ole meillä mitenkään ajankohtaiset, mutta muistot niistä ja keskenmenoista kylläkin. Tajusin juuri pari päivää sitten, että juuri tähän aikaa kahtena edellisvuonna olen ollut raskaana. Tuntuu uskomattomalta. Kävin tällä palstalla tuossa joku aika sitten kovasti pohdintoja suhteestani ja sen jatkumisesta. Lähes kaikki ajatuskudelmat ja teoriat olen pyörittänyt läpi. Tällä hetkellä toivon lähinnä, että jaksan tämän vuoden niin, että pidän huolta itsestäni ja annan miehelle hänen tarvitsemaansa aikaa ja rauhaa. Helppoa se ei ole, usein vtuttaa kovasti tämä yhtä leveä kuin pitkäkin parisuhdemössö. En jaksa kaikkina päivinä luottaa siihen, että tämä tästä vielä helpottuisi, mutten ole kokonaan toivoakaan heittänyt - taas vanha kunnon TOIVO nostaa päätään!! Mielessä on pyörinyt välillä Stellan lause "Joskus parisuhde ei ole tahdon asia" ja sitäkin olen kelaillut. Nämä nyt ovat tällaisia irrallisia ajatuksia, joihin ei ehkä pysty sanomaan mitään suuntaan eikä toiseen. Tärkeintä onkin saada kirjoittaa tämä johonkin, ehkä se samalla jäsentyy itselle, ees hiukan.
Tällaisena kevätkesäisen ihana päivänä kaikki tuntuu kuitenkin mahdolliselta. Löysin äsken kevään ekan leskenlehden, sen täytyy olla hyvä merkki! :heart:
Kuulumisianne yhä innolla lueskellen, Ade