Kolmekymppiset lapsettomuudesta kärsineet ja keskenmenon kokeneet...

Vielä vähän lisää juttua...
Täällä on KK:n uutisia lukuunottamatta hieman hiljaista.. missäs luurailette?

Empun ultrakuulumisia venttaillaan.

Puskatäti sitten liittyy tuohon plussapinoon pikimmiten jookos, siellä on tilaa!!

Toiveikas, Simpukka-yhdistyksellä käsittääkseni onkin vertaisrymiä, ehkä tiesit niistä?
Tuli myös mieleen, että innostaisiko sua tapaaminen tällä porukalla? Joskus keväällä/kesällä puuhailinkin tapaamista, mutta se jäi kaikessa kiireessä. Olen edelleen etelä-suomalainen ja halukas treffaamaan, jos tällaisia toiveita on muillakin.

Kummi ja PeePee, missä menette juuri nyt ja millä mielin?

(.) Mulla oikuttelee taas vatsa. Lauantain jälkeen, jolloin oksentelin, se on vaan pahentunut. Taas nostaa huoli päätään, että mistä tässä on kyse... menen huomenna labroihin ja sitten kai pian sinne tähystykseenkin :snotty: No hyvä puoli on se, että ehtii olla vähän vähemmän aikaa tulisilla hiilillä hoitojen viivästymisen vuoksi. Kroppa seisoo kuin seinäkello. Jos olisi pienimpiäkään raskaustuntemuksia, olisin jo kaivellut ainokaisen testini esille. Mutta kun niitä negoja on niin kurja testailla. Tulisi nyt vaan reilu verinen hyökkäys mieluummin.
Perjantaina olisi tarkoitus lähteä kaverin kanssa hieman keventämään (en tarkoita Painonvartijoita...) ja sitä ennen toki täytyy lirauttaa pieni näyte tikulle.

Summa Summarum: Jotain happamia puolukoita mahassa nyt on, mutta kun ei tiedä mitä?!!

 

Kk76 Onnea ihan hirmuisesti!!!!!! :heart: Kaikkea hyvää pienelle alulle ja äiskälle kanssa!

Ade kuulostaapa kurjalle sun olotila vatsasi kanssa.. noi on aina niin ärsyttäviä, väsyttäviä ja masentavia juttuja, kun maha reistailee. Sitten kun ainakin omassa häiriintyneessä mielessä pyörii kaikki mahdolliset sairaudet, niin alkaa pelottaakin.
Toivottavasti keventäminen tuo ansaittua lohtua perjantaina.. tai josko sittenkin kaksi viivaa tikussa?!? Lähetän tässä kilon sokeria niiden sun puolukoiden päälle...

Ultrassa olin siis eilen ja Clomhexalit näyttää ainakin toimivan. Molemmilta puolilta on viikonlopun aikana irtoamassa ylläripallurat, mikä on sikäli hyvä, koska eihän sieltä vasemmalta pääse kukaan ulos, kun ei ole enää munatorvea jäljellä. Kovin ei ole kuitenkaan suuret odotukset, koska kohdun limakalvo oli jokseenkin onneton. Sain nyt Estradot-laastarit, täysin uusi kokemus mulle, onko kellään omakohtaista tietoa, onko niistä mitään hyötyä. Kuulemma pitäisi tukea sitä limakalvoa... Joten ei muuta kuin laastari otsaan ja miestä metsästämään, sillä oma on viikonlopun 600 km päässä. Haittaako tuo nyt niin, kunhan katsoo suurinpiirtein saman hiusvärin omaavan miehen.

 

Emppu-kulta
repesin tolle hiusvärijutulle!! Katso nyt kuitenkin myös
se silmienväri kohdilleen...
Laastarista mulla ei harmi kyllä ole mitään tietoa.
Osaakohan joku muu auttaa?

Kiitos taaskin vatsatsempityksestä.
Mä olen kyllä aivan mahdoton panikoija.
Sääliksi käy mies, kun se joutuu suodattamaan kaiken muun googlaaman
matskun läpi iltaisin...
Kiitos myös sokurista, se sopii puolukoille

 

Ilmoittaudun uutena tähän pinoon. Pakko sanoa, että valitettavasti, sillä kukapa keskenmenoa toivoisi. Meillä hoidot alkoivat maaliskuussa, nyt syyskuussa oli ensimmäinen IVF, josta tuli plussa. Plussasta asti tuli iltaisin kramppeja ja lievää verenvuotoa. Hcg ehti nousta melkein 800, mutta todettiin jo kolme päivän päästä jääneen paikoilleen (eli viime torstaina). Eilisessä verikokeessa hcg oli enää 200. Nyt odotan sitten, että kunnon vuoto alkaisin.

Kuinka nopeasti teillä muilla hcg-arvo on nollaantunut? Hoitaja pelotteli, että siihen voi mennä kauan ja ehkä ei enää tämän vuoden puolella ehditä edes pas:iin... En nyt ihan hahmota tätä... Toivottavasti tämän vuodon jälkeinen kiertoni jää lyhyeksi kuten yleensäkin (22pv) ja pääsisimme taas tosi toimiin...

 

kk76 Ihana uutinen. Hurjasti onnea! :flower:

Ellastiina tervetuloa mukaan jakamaan näitä vaikeitakin asioita. Minulla HCG-arvo oli 3 viikkoa tyhjennyksestä käytännössä 0. Siitä n. 8-10 päivän päästä alkoi muistaakseni kuukautiset ja kierto normalisoitui saman tien.

Adelle Jaksamista vaivojen kanssa. Toivottavasti on nopeasti ohimenevää.

Itselläni on nyt vähän parempi päivä. Tosin olotila on nyt sellainen, että testiä ei tarvitse mennä ostamaan. Muutenkin ostan testin vasta sinä päivänä kun sen teen. (miten niin taikauskoinen )

 

KK:lle supperonnittelut plussauksesta!!

Ja kiitos muille tsempityksestä punktion jne suhteen. Se oli siis eilen ja tehtiin nukutuksessa, joka sopi mulle oikein hyvin...Mitään en muista ja kipuja en tuntenut. Soluja saatiin tosin kerättyä vain neljä, josta ainoastaan kaksi oli hedelmöittynyt aamuun mennessä (loput kaksi raakoja). Biologi siis soitteli tilanteesta äskettäin. Huomenna siirretään molemmat, jos vain ovat siirtokelpoisia. Tiukille vetää siis taas ja ikävä kyllä optimismi on taas jonnekin kadonnut...Tiedetään, kahdellakin voi saada ihmeitä aikaiseksi :/ , biologin sanat huonosta viime kerran hedelmöittymisestä vaan soivat vielä korvissani. Epäili nääs, että tällä kertaa voi käydä samoin. Mutta huomenna ollaan viisaampia.

Sorry, tulipa nyt vain ja ainoastaan omaa napaa. Ehkä huomenna jaksan jo kommentoida teidänkin napojanne . :wave:

Ps. Ellastiinalle tervetuloa! Sulle piti kommentoimani, että jos hcg on laskenut noin hyvin aika pienessä ajassa, voisi olettaa, että se laskee jatkossakin rivakasti. Luulen, että tuo (lasku) on aika yksilöllistä riippuen mm siitä, onko kaikki "materiaali" tullut rivakasti kohdusta pois, vai onko sinne mahdolllisesti jäänyt jotain rippeitä, jotka pitävät hcg:tä koholla.

Ps2: Adeliini, toivottavasti pääset pian lääkäriin selvittämään mahavaivojesi syytä (ei kuulosta ihan puolukoiden syyltä ). Rohkeasti vaan tähystykseen! Poltteleeko sulla muuten enemmän ylämahaa (ja varsinkin ruoan jälkeen) vai millaista se kipu on? Nimim. Helikobakteerikko

 

Kummi: Tsemppiä sulle siirtoon!!! Toivon totisesti, että molemmat alkiot olisivat jakautuneet hienosti ja molemmat siirrettäisiin!

Tänään tuli alkio ulos. Käytän kuukuppia ja alkio oli helppo nähdä. Mielestäni se oli melko iso - varmaan n. 7mm. En ymmärrä, miksi sanotaan, että ultrassa ei näin varhaisessa vaiheessa näkyisi mitään. Miten se voi olla noin iso näihin viikkoihin nähden??? Meidän lapsenalku kuoli n. 5+2. Siinä näkyi selkästi suoni, jonka sisällä meni verisuoni. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että siinä se nyt oli -- kaiken toivon ja ilon lähde, joka jostain syystä ei jaksanut elää. :'(

Koska kohtu nähtävästi tyhjeni hyvin, olen toiveikas sen suhteen, että myös hcg nollaantuisi ja pääsisimme seuraavan yritykseen ennen TAYS:n joulusulkua.

 

Eilen olin ihan maani myynyt, kun oli menkkatuntemuksia ja pienen pieni tuhrukin.
Niistä ei tosin tänään ole enää mitään merkkiä, mutta eipä ole muitakaan tuntemuksia. Johtuneeko hormoneista tämä mielialojen kova vaihtelu.

 

Laitanpa saman tekstin tännekin...

En ole oikein uskaltanut aiemmin viestiä laittaa, kun tilanne on ollut aika epämääräinen. Punktiossa saatiin kerättyä ainoastaan 4 munasolua, joista kaksi oli vielä raakaa. Ne hedelmöittyivät icsillä mutta lopettivat jakaantumisensa alkumetreillä. Ts. fragmentaatiota ja jotain reikiä ym. Siirtoa ei nyt tietenkään voida tehdä. Tilannetta tutkitaan vielä lisää ja uusia verikokeita (keliakia, kilpparivasta-aineita ym) tehdään. Pahasti kyllä nyt näyttää siltä, ettei omia lapsia meille suoda. Täytyy vaan vielä toivoa, että lahjasoluilla vielä joskus päästäisiin lapsen makuun.

Sallinette, että siirryn taustajoukkoihin ja tulen moikkaamaan teitä aina silloin tällöin.

Valtava tsemppi koko porukalle, te olette todellisia taistelijoita!

 

Pitkästä aikaa täällä... Ollut vähän mielialojen vuoristorataa viimeaikoina ja olen yrittänyt suunnata ajatuksia ihan muualle. Jotenkin ne kuitenkin aina palaavat tälle suunnalle.
Reilu kuukausi sitten päätin, että nyt otan yhteyttä klinikalle ja laitetaan meilläkin hoitoasiat liikenteeseen. Ei siitä kuitenkaan tullut mitään, alkoi ahdistaa pelkkä ajatuskin raskauden alkumetreistä ja keskenmenon pelosta. En siis soittanut mihinkään.. Pari viikkoa sitten pikkusisko ilmoitti olevansa raskaana. Minun "urasuuntautunut-voisin elää ilman lapsia" -siskoni. Tuntui pahalta. Ja kuitenkin yritin olla onnellinen hänen puolestaan. Uutisesta lähti kuitenkin liikkeelle uusi taistelutahto ja sain vihdoinkin tehtyä ensimmäisen liikkeen hoitojen suuntaan. Soitin perinnöllisyyspolille, jossa kävimme keväällä. Lääkäri oli sieltä luvannut laittaa lähetteen. Mistään ei ole kuulunut mitään huhtikuun jälkeen, joten ajattelin vähän kysellä lähetteen perään. Eipä ollut lähtenyt eteenpäin...Ja kaiken lisäksi lähete olikin vain yksityiselle puolelle! Eli meillä ei taida olla saumaa julkiselle... Itku meinaa tulla, kun ensimmäisestä plussasta on kohta 3 vuotta ja taloudellinen tilanne saattaa tulla vastaan lapsi-asiassa. Vaikka kaiketi sitä rahaa jostain löytyy, kun laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Ihanaa, kun täälläkin on tullut plussauutisia! kk:lle kassillinen tarrasukkia ja onnea! Ja kaikille niille, jotka tarpovat pettymysten suossa toivon huimasti voimia. On se vaan niin epäreilua... Meistä ollaan tekemässä supervahvoja ihmisiä!
Tällä viikolla minua todella koetellaan: työpaikallani on käynnissä tämän viikon ajan pienten lasten influenssarokotus! Alle metrisiä taaperoita painaa menemään pitkin odotusaulaa... Kyllä ne vaan on ihania! :heart:

 

PeePeelle kiitos tsempistä. On tuo keliakia ainakin testattu multa n sataan kertaan eri reittejä pitkin, mutta haluavat kai vielä varmistua siitä, kun noita mahaongelmia on mulla ollut niin paljon. Vasta-aineita ei ehkä olekaan tutkittu aiemmin. Kestäisi nyt hermot odotella vielä noita tuloksia plus miehen hoitoja ja y-deleetiotutkimuksia (nuo vastaukset kestävät kai toista kuukautta). Välillä mietin, pitäisikö tässä anoa sairauslomaa lisää (huominen vielä ), vai onko parempi mennä töihin haahuilemaan...Ingen aning.

Jos PeePee viitsit vielä muokata noita mun tietoja, ts. nimi voi jäädä mutta kiertoa ym. lienee turha nyt laskea. Tänks.

 

Kummirakas :'(
Ei tullut edes mieleenkään, että noin epäreilusti kävisi.
Kun ajattelen kaikkea kipua ja vaivaa, jota jouduit nytkin kokemaan
noissa hoidoissa tuolla lopputuloksella tulee itku silmään.
Tiedän, että nyt et voi eikä pidä väkisin alkaa valaa toivoa itseesi, mutta
kyllä sinä vielä palaat tänne Taistelijattareksi muiden joukkoon, ainakin toivon niin.
Pidä extrahyvää huolta itsestäsi, joohan :hug:

Ja kiitos masuvaivavertaistuesta. Mun vaivat oli ennen suolistojuttuja ja ruoansulatusongelmia, mutta kesällä ilmaantui outo kipu ylävatsaan/ruokatorveen, ikäänkuin hengenahdistus. Happosalpaajat auttavat, mutta eivät paranna. Siispä tosiaan sinne tähystykseen. Kiitos todella paljon, kun rohkaisit!

Puskatädille jaksuja...ja hermoja! Vielä on kaikki mahdollista.

PeePeelle toivon, ettei nyt ihan kamalaa mummotautioireistoa iske! Kerrotkos vielä kertaalleen, miten su hoitokuvio tarkalleen eteneekään...

Tänne saapi laittaa kp1. Hitaasti, mutta varmasti on taas tullut Mary paikalle. Ja sain ultra-ajan ensi viikon perjantaille Naikkarille. Piikitys alkaamaanantaina!! Apua, mies on työmatkalla, joudun sörkkimään piikit ihan itse nahkaani parina päivänä. Itseasiassa meillä oli vähän erimielisyyttä, hän olisi halunnut siirtää hoitoja ja hoidattaa mun mahan eka kuntoon. Todella hyvä argumentti. Mutta kun en HALUA siirtää. Ääh. Aina tuntuu joku este ilmaantuvan täydellisille suunnitelmille, hah! :kieh:

Leppoisaa torstaita, täällä alkaa siivous ja sitten tulee Dr. House piristämään iltaa!!

 

Ellastiina ja Pöppi - anteeksi, jäi kommentoimatta viestinne.

Ellastiina, uskon, että kroppasi on kovaa vauhtia palautumassa ja kohtu vaikuttaa tyhjentyvän hyvin. Vaikkakin todella riipaisevaa oli lukea tuosta pikkuisesta, jonka näit tulevan pois äitin masusta. Toivotaan kovasti, että ehdit ennen joulua jatkaa hoitoja.

Pöppis, taistelutahtosi kuulostaa oikein hyvältä. Ja eikai sun väkisin tarvi olla sen iloisempi siskosi puolesta kuin olet. Eiköhän kaikille tunteille ole paikkansa ja aikansa... Voimia asioiden järjestelyyn! :hug:

 

Sain uuvutettua meidän karvaiset vauvat meysälenkillä ja nyt on rauha maassa täällä kotona. Saa mamma rauhassa istua koneella...

Adelle voimia mahavaivojen kanssa! Mitenkäs sun ruokavaliot? Alan ammattilaisena tulee heti mieleen, että oletko kaiken murheen keskellä jaksanut syödä säännöllisesti? max 4 tuntia ruokailujen välillähän on se suositus ja siitä kannattaa tosissaan pitää kiinni. Entäs valkoiset vehnäjuhot? Joillekin sopii, kun jättää vaikki vehnäjauhoja sisältävät pois. Noi mahavaivat on kyllä hirmu rasittavia ja yleisiäkin, ja tosi usein diagnoosina on ärtyvän paksusuolen oireyhtymä eli stressimaha... Ja kaikkien sun koettelemusten jälkeen ei oo mikään ihme, jos maha reistaa. Tsemppiä ja jaksuja :hug:

Voi Kummi! Mulle tuli niin paha mieli sun puolesta :'( Mulla on tietysti vähän eri tilanne, mut kyllä välillä hiipii mieleen ajatus, että kaikki alkamaan saatavat raskaudet päättyy ensimetreille ja me ei ikinä saada omia lapsia. Mies ei meillä innostu adoptiosta, mutta sain sen kiinnostumaan sijaisperhetoiminnasta ja tukiperhevaihtoehdosta. Sais edes jollain lailla jakaa sitä rakkautta lapsiin, joka tekee välillä pakahduttavan tunteen.

ellastiinalle hcg:n laskusta...Mulla siis kokemusta viidestä kerrasta, joka kerralla laskenut eri tahtiin. Useimmilla kerroilla kuitenkin aika nopsaan ja parin kohdalla kierto palautunut kellontarkasti normaaliin ja siis hcg nollaan. Toivotaan, että sun kropalla olis tarve palautua nopsaan!

Teille kaikille hoidoissa oleville mä nostan hattua! Oon vähän arkajalka itse, mitä niihin tulee. Oma äiti yrittää tsempata ja kaivaa tietoa sekä ottaa selvää lääkäreistä, mikä on tosi ihanaa. Sellaisen tuen soisi kaikille! Ja nyt systerin raskauden myötä sillä vaan vauhti kiihtyy, kun taitaa olla mun mielialoista huolissaan

Nyt taitaa kaks nälkästä koiraa olla iltapalaa vailla... Pitää varmaan mennä itsekin syömään, että jaksaa.. Ja kohta tulee idolskin


:/ :/ :/ :/ :| :| :| :heart: :heart:

 

Oho, ei taida oikein olla hymiöt ja boldaukset ym hallussa... Sorry!

 

KK76; ihan hirmuisesti onnea! Tosi hienoa kun voi huomata että toivoa on!

Toiveikas77, Pöppis77; minulla on vähän sama tilanne kun hyvä ystäväni sai juuri lapsen ja mieheni sisko odottaa kolmattaan, kuulin juuri. Ja eilen huomasin töissä että avokonttorissa kun työskentelen jo neljäs ihan siitä läheltä on kasvattanut mahaansa aika lailla. Saan sitten vierestä seurata kun mahat kasvaa ja lopulta lähtevät yksitellen äippälomille... Vertaistukiryhmää minäkin olen kaipallut joskaan en löytänyt sellaista täältä paikkakunnalta/läheltä.

Adeliini; toivottavasti mahasi ongelma selviää. Olen itse sairastellut koko vuoden ja tiedän kuinka raskasta on kun ei tiedä vaivoilleen syytä. Olisi paljon helpompi olla kun tietäisi mistä kaikki johtuu. Ja toi google on kyllä pahin (sitä mäkin olen käytellyt ahkeraan tänä vuonna), sieltä kun löytyy kaikkea mahdollista! Mä taidan olla expertti jo kaiken maailman syndroomien kanssa!

Emppu78; minullakaan ei ole tietoa ko. laastareista valitettavasti..

Ellastiina; tervetuloa! Aika uusi olen minäkin täällä

Kummi; olen todella pahoillani puolestanne. Ei ole helppoa eikä edes semi-helppoa teillä!

Muistinkohan kommentoida kaikille; toivottavasti!
Omasta tilanteesta sen verran että kipeä olen taas enemmän ja hermot meinaa mennä. En voi enää juosta yhdessäkään lääkärissä; täytyy alkaa varmaan uskomaan että vika on kovien välissä Ja kuten aiemmin Adelle kommentoin tossa, google kovassa käytössä...

 

PeePee77; ihanaa kun sulla on taistelutahtoa jäljellä! Täytyy vaan ihailla teitä kaikkia sillä olette uskomattoman vahvoja ihmisiä :heart:

 

PeePee : Sun tämän aamuinen taistelutahto-ilmoitus aiheutti pitkästä aikaa lämpimän väristyksen mun sisälle. Kiitos päivän pelastuksesta.

Oletteko muistaneet, että tulevana viikonloppuna saamme kaikki tunnin lisää aikaa? Musta sen tajuaminen tuntuu oudolta. Että nytkö jo? Muistan niin selvästi vielä kevään, jolloin yksi tunti otettiin pois. Mielessä pyörii tutut pömppisystävät ja yhteinen analysointi, että mihin aikaan ne piikit pitikään pistää kun kelloa siirrettiin...Ja nyt on jo loppuvuosi 2008! Samaan aikaan kun välillä tuntuu, että aika matelee kipeän hitaasti, se myös kiitää niin käsittämätöntä vauhtia, että kun esimerkiksi katselee onnellisesti raskautuneiden palstaystävien raskausviikkojen määrän kertymistä, niin tuo 9 kk:n raskausaika tuntuu olevan suorastaan lyhyt. Tai ainakin ne raskausviikot näyttävät kertyvän ystävillä aivan hirveää vauhtia. Eihän se varmaan heistä siltä tunnu. Mutta näin tarkkalijan asemasta se näyttää siltä... Tai ehkä se on vaan se omassa sydämessä tuntuva "vastakkainasettelu" - tämä oma nolla-saldo vastaan raskautuneiden ystävien kertyvät raskausviikot. Joten ehkä se on hyvä juttu. Siis se ylimääräinen tunti. Tai ei ylimääräinen - oikeammin varastetun tunnin palautus. Onhan se tavallaan jotain plussaa, kaikkien menetysten keskelle. Tosin se, että yhtenä aamuna saakin nukkua pidempään, tarkoittaa myös sitä, että pimeä tulee joka päivä entistä aikaisemmin. Alkaa kynttilöiden aika.

Terveisin
Stella (joka jossain vaiheessa kynttilöitä polteltuaan ja vähän voimia kerättyään suunnittelee pinoutuvansa vähän vakituisemmin tähän pinoon)

 

PeePeen positiivisella asenteella onkin mukava lähteä kohti viikonloppua b d Se taistelutahto on ihmeellinen asia, jostain sitä aina vaan löytyy. Välillä pitää oikein itsekin pysähtyä ihmettelemään, että mikä on se voima, joka saa puskemaan eteenpäin.
SO77 ; välillä tosiaan tuntuu, että mahat kasvavat joka puolella. Arvaa, onko mukavaa olla töissä äitiysneuvolan alakerrassa... Vaikka toisaalta ne "vieraat mahat" ei viillä niin paljon, kuin tuttujen raskausuutiset.

Stellan mietiskelyt ajan kulumisesta osuivat todella kohdalleen. Kierron päivät ja odottelut tuntuvat kestävän ikuisuuden, mutta kuitenkin koko ajan on vaan maanantai ja perjantai. Siis viikot kuluvat huimalla vauhdilla, mutta yksittäiset hetket kestävät ikuisuuden. Ja pidemmät aikajat tuntuvat menevän eteenpäin siivillä: tajusin eilen, että jos ensimmäinen plussa olisi jaksanut loppuun asti ja vaikka neljäskin olisi onnistunut, voisin olla jo kahden lapsen äiti... Ja toisaalta muistan vasta saaneeni itkuraivareita miehen siskon plussasta ja nyt pikkuneiti on jo puolivuotias. Jestas, kun aika viilettää! Pakotan itseni olemaan ajattelematta, että samalla tiimalasin hiekka vähenee...Onhan sitä hiekkaa vielä paljon jäljellä! PeePeen aamuisella positiivisuustujauksella jatkakaamme tuulta päin ja kohti lapsellista tulevaisuutta!

 

Pöppis77; enpä osaa kuvitellakkaan kuinka ahdistavaa on olla töissä paikassa jossa päivittäin joutuu katsomaan muiden onnea. Ahdistaa vaan jo ihan pelkästään toimistossa jossa on naisia mahoineen... Sairaalassa jossa olin kaavinnanssa keskenmenon takia, joutuu olemaan synnytysosastolla! Siis kun mun lapsi on väkisin otettu kuolleena ulos, saa kuunnella vastasyntyneiden itkua ja vessaan piti mennä vauvalan ohi. Että niin hyvin otetaan muutenkin masentuneen ihmisen tunteet huomioon.

 

Ihanat naiset!! (rannalla)!

PeePee, ihan samanlainen väristys isku mullekin kuin Stellalle tuosta sun talvisodan henki-kommentista, upeeta!! Todellakin äitiydytään vielä ja hartaasti yksi toisensa perään. Me vaan katsokaas tehdään se PITKÄLLÄ KAAVALLA! Sitä se siis tiesi jo häissä; pitkä kaava

Stella, sun tekstiä lukiessa ihan jo ajatuksissani näin, miten muuttoautosi kurvasi tänne pinollemme päin
Tokikin toivotaan, että saat sen pikimmiten peruuttaa ihan toisenlaiseen keskusteluryhmään pohtimaan raskausajan vaivoja, mutta sitä odotellessa olet kovin kovin tervetullut täällä(kin) :hug:

Tuo kaikki aika-pohdiskelu filosofisine ulottuvuuksineen upposi kuin kuuma veitsi voihin. Juurikin samaa olen kelaillut, että miten kaikki ystävät tuntuvat olevan siinä "lapsi saa tulla jos on tullakseen"-vaiheessa noin viikon ja sitten se raskaus kestää toisen mokoman?!! Siis juurikin tarkkailijan roolista käsin katseltuna, ei varmasti itse elettynä. Ihan kuin kaikki muut vetäisivät formularataa erilaisilla kierrosnopeuksilla ja itse olisi edelleen sillä samalla radalla pääsemättä maaliin, tai junnaisi peräti varikolla. Kyllä Häkkinen ja kumppanit olisivat aikaa sitten jo vaihtaneet tiimiä tai autoa. Vaan kun on tämä yksi ainoa "auto" käytössä ja sillä mennään. Huoh.

Sitten oman navan kautta viikonlopun viettoon. Päivän saldo: Peruin ultran!! Peruin kaiken hoidon tältä kierrokselta. Eli listassa oleva välikierto on oikein osuva ilmaisu. Tajusin, että jos helicobakteeri löytyy, on typerää edes leikitellä tulevansa raskaaksi, koska häätölääkitys ei sitä salli. Ja mistä sitä tietää, mitä löytyy. Kyllä nyt on niin, että masu on hoidettava ja sitten uudet koitokset. Niitä odotellessa voinkin keskittyä teidän "tiiminä" olemiseen :saint:

Pöppis, kiitos hyvistä neuvoista. Olen kokeillut kaikkea, kuten arvaat. Vaivoja on tullut ja mennyt ainakin kymmenen vuotta, mutta nyt alkaa olla kestämätöntä. Siispä tutkin asian perusteellisesti ja sitten palaan miettimään juurikin noita ruokavaliojuttuja yms. tärkeitä päivittäisiä jutskia.

Toivotan leppoisaa viikonloppua kaikille rakkaille siskosille.

 

Adeliini, sua olis kyllä ihan oikeasti tosi kiva tavata, osaat niin valita ja sanoa oikeat ja piristävät sanat . Ja tottakai muitakin! Harmi vaan, että meidän Hesan keikka tältä vuodelta taitaa olla jo takana (täältä on oikeasti kohtuullisen paljon matkaa), joten ensi vuoteen täytynee siirtää, jollei sitten lähempänä Keski-Suomea tavata ?

Olen tässä synkistellyt pari päivää, jutellut paljon miehen kanssa (onneksi ollaan edelleen samoilla linjoilla, ts. odotetaan nyt K-Ä-R-S-I-V-Ä-L-L-I-S-E-S-T-I loppuja verikoe- ym tuloksia ja tehdään sitten lääkäreitä kuunnellen (muttei välttämättä totellen) seuraavia päätöksiä ). (Ai niin, unohdin kertoa, että laitoin kyllä jo pientä kyselyä paikalliselle yksityiselle firmalle luovutettujen siittiöiden ja/tai munasolujen tilanteesta ym...ei siis millään muotoa kiire .) Kiitos kaikille sympatiasta ja tsempistä, olette aarteita.

Punaviiniä on mennyt tänä iltana jo pari lasillista, täytyy siis taas ottaa ilo irti siitä, mistä saa :kieh: .

Ade, hatunnosto päätöksestäsi! Jos helikoa tms löytyy, ei hoitoon kuitenkaan kulu vuosikausia, vaan ensi kuussa olet jo täydessä iskussa uusiin hoitoihin (jos niitä siinä vaiheessa vielä tarvitaan!). Ja tuo PITKÄ KAAVA sai todellakin hymyn naamalleni .

Mukavaa, että Stellakin "koputtelee jo oviamme". Uutta verta kaivataan aina tähän ketjuun!

Mutta nyt mies (ja punaviini) kutsuu. Palataan taas, luultavasti useammin kuin olisin eilen vielä uskonut. Kumma juttu, miten sitä voikaan olla näin "hyvällä tuulella" kaiken roskan jälkkeen...

Aurinkoista lauantaita sekä sateista vaalisunnuntaita!

 

HUHUU, mitä Teille kuuluu?? Plette ajatuksissani :heart:

 

.. ja miksi ei masentaisi! Istuin aamupäivällä labrajonossa odottamassa verikokeeseen (hcg:n tsekkaus) kun ystäväni laittaa viestiä kesken synnytyksensä. Sitten soitan tuloksia ja kuulen, että tosiaan toisista menkoista vasta voidaan aloittaa PAS lääkitys. Eli tuskin ehtii tämän vuoden puolelle. Jotenkin kuvittelin, että tämä raivostuttava vuoto olisi ne menkka numero ykköset. Sitten tuli viesti ystävältä, että vauva syntyi. Täytyi välillä mennä töissä kellariin itkemään ja miehelle soittamaan. Ensi vuosi on tuhansien minuuttien ja tuntien saavuttamattomissa. Ystävälleni en ole loukkaantunut, sillä vannotin häntä, että haluan tietää synnytyksestä heti.

Anteeksi, että on vaan omaa napaa... Kiitos kun jaksoitte tsempittää edellisen valitusvirteni kohdalla. Voimia kaikille kanssa kärsijöille ja toivoa!!!

Ai niin, hcg oli enää 12, joten hyvin oli laskenut.

 

pikapikailmoittautuminen vaan...pp4 täällä menossa vielä hymyilyttää, mutta kuinka kauan...