* Kolmatta kaipaavien TAMMIKUU *

  • Viestiketjun aloittaja Sunflower11
  • Ensimmäinen viesti
onnittelut plussista kaikille. Mä kyl innostun haaleastakin plussasta. Tosim mul jokainen plussa jojhtanut vauvaan. Enkä ole testannut kuin kerran,jotenkin olen luottanut siihen tulokseen

Tääl ei erityistä. Odottelen loppukuuta.
 
Liljan kukka: On kyllä totta ettei se digi oikeen mitään takaa. Minäkin sain siinä keskenmenneessä dpo 13 raskaana 2-3 ja viikko siitä niin vuodot alkoivat : / Ja kun vertaa että sillon dpo 13 pregcheck liuska ei ollut lähellekään kontrollin vahvuinen kun taas nyt dpo 15 jolloin sain myös raskaana 2-3 pregc. testiviiva oli kontrollia tummempi, niin varmaan se 2-3 ainakin aika helposti pärähtää sieltä. Ehkä on tosiaan varmempi seurailla viivan vahvistumista. Toivotaan sitä kovasti :heart:
 
Ketjua seuranneena ajattelin vihdoinkin uskaltaa kirjoittaa jotain mietteitäni...

Toisen lapsen kohdalla oli itsestään selvyys,että kaksi lasta pitää saada, mutta nyt kolmannen kohdalla asian päättäminen ei ole enään niin helppoa.

Minulla ja miehelläni on kaksi maailman ihaninta lasta, tyttö 4v. ja poika 2½v. Kaipuu kolmanta kohtaa on viime aikoina kasvanut.

Aina tuo lapsi määrän kasvaminen hieman huolettaa. Riittääkö aika kaikille lapsille. Totta kai myös taloudelliset asiat mietityttää. Onko niin, että asioita aina turhaan etukäteen pohtii ja jännittää....
 
No jopas nyt jotakin, täällähän on ihan mahdoton suma plussia. Pitääpä laittaa joukkoon vähän punaista, ettei vallan ykstoikkoiseksi käy. Eli täällä kp2/28-35.

Mutta silti oikein lämpimät onnittelut kaikille plussanneille.

Ps. Kateellisena luin jonkun "vielä neljäntenä päivänä tiputtelee" kirjoitusta. Täällä ei kuukuppi meinaa näin alkuun riittää edes muutamaksi tunniksi ja kaikenkaikkiaan tämä ilo kestää sen 6-9 päivää.
 
Olen miettiny ihan samoja juttuja kuin aliila, varmasti useimmat täällä onkin. Meidän pienin on 11kk, ja hänen perässään saa juosta ja touhuta nykyään ihan tosissaan. Tällä hetkellä en tosiaan jaksaisi raskauspahoinvointia joka aivan varmasti taas tulee yhtä pahana kuin aiemmin. Taloudellinen tilannekaan ei ole paras mahdollinen, ja omat tulevaisuuden suunnitelmat muuttuu täysin uuden raskauden myötä.

Miten sitä raskautta toivookin niin kovasti vaikka tietää miten hankalaa aikaa elämässä se on. Vähän pelkään että mua kaduttaa siinä vaiheessa kun makaan toimintakyvyttömänä ja oksennan 30 kertaa päivässä 5kk ajan... Nyt sitä ajattelee vain sitä ihanaa lopputulosta mikä yrittämisestä ja raskaudesta saadaan, mutta siinä välissä on ne 9kk jotka oli viimeksi todella tuskien taival.. oksentamista, toistuvia migreeneitä, toistuvia emätintulehduksia, ennenaikaisia supistuksia rv 18-36 (sen jälkeen saikin jo supistaa ja supistikin..) vuodelepoja sairaalassa ja lääkkeitä joilla ehkäistiin ennenaikaista syntymää, kamalaa ummetusta, unettomuutta, selkäsärkyä..

Nyt pitää kyllä olla ajattelematta raskausaikaa tai pistän vielä pillit pussiin tän projektin kanssa. Jospa kolmas raskaus olisi helpompi... :whistle:

Vielä pieni ON: Ovis on ohi ja munasarjat on löytäneet rauhan :saint: Ihana olo kun ei satu mihinkään... Nyt kaksi viikkoa odottelua ja sitten päräytetään gynepolin ensikäynnille menkkojen kera. Ei voi mitään, hyvä että tuli ovulaatio vaikka olis voinut muutaman päivän myöhästyäkin tällä kertaa.
 
Voi mitä plussauutisia täällä olikaan, onnea plussanneille! Tätä se uneni taisi tietää. :)

Mulla halu olla raskaana on voimakkaampi kuin kaipuu vauva-ajasta. Jotenkin haluaisin niin olla vain onnellisesti raskaana vielä kerran. Ja ilman vaivoja tällä kertaa kiitos. Kaksi ekaa raskautta ovat olleet vaikeita ja olenkin ollut vuodelevossa molemmista rv 20+ jälkeen. Silti olen raskausajoista nauttinut täysillä. Haluaisin niin kokea vielä yhden kerran kaiken sen...


Tytöt heräsivät, pitää mennä.
-Elmaleena-
 
Onnea plussista kaikille, niitä on niin monilla tullut etten osaa nimiä luetella :p :D :heart:

En tajua miten mulla on niin hiton kovat vatsakivut, mulla kp kai 21/28-32. Sunnuntaina oli kauheet vatsapoltot. Eilen oli sellasta menkkamaista kipua, siis aivan järjetöntä, säteili selkään ja jotenki hyvin oudosti ahteriinkin, yö meni ihan kivuitta mut eiköhän se alkanut TAAS heti kun heräsin. En ymmärrä mistä tää johtuu?!?!?! Mä en muista että mulla ois ikinä ovulaation aikaan tai ennen tai jälkeen mitään tällaista. Et osaisko joku viisaampi neuvoa??? Mistä nää kivut johtuu?? Tuntuu jotenkin nololta etten tunne näitä kipuja, kun kaksi lasta ja aika hyvin tunnen erilaiset kivut, ja mistä johtuvat. Lisään noihin vatsakipuihin sen että torstaina 12.1 ja perjantaina 13.1 sellasta vihlontaa alavatsassa, sellasia puukotuksen tunteita :p :D mut se mun käsittääkseni siis oli normaalia ovulaatiota.
Mietin sitäkin et voisko mulla menkat alkaa tosi ajoissa tässä kuussa, ja kipeämpinä.... :p Rupee jo ahdistaa tää et on näinkin tietämätön. :S
 
Lippimami Mulla oli viimekierrossa ovulaatio ensin ihan hukassa. Ovista enteilevät oireet alkoi mielestäni kp 10 tienoilla ja tästä päättelin, että viikon sisään tapahtuisi. Jotain vihlontaa ja sitten kuivempia ja kivuttomampia päiviä sattui väliin ja oletin oviksen olleen ja menneen. Sitten jokunen päivä myöhemmin alkoi voimakkaammat oireet, päivittäin kovenevat kivut, (siis tosi kovat alaselkä- ja alavatsakivut), kuvotus ja monenlaisia raskausoireita. Vimein kp 23 oli kova kipukohtaus toisen muniksen tienoilla, ja sitten kun kipu loppui parin tunnin kuluttua, oli kaikki muukin ohi. Turvotukset loppui ja kaikki muukin outous. Ovuloin siis tosi myöhään normaaliin minuun verrattuna, tästä muistaakseni 13 päivän päästä alkoi menkat. Tästä kuluneesta kierrosta sitten en epäillytkään enää joka liman ja vihlonnan tarkoittavan ovista, ja odotin näitä mega-oloja ja -kipuja, tulihan ne sieltä ja ovuloin hyvin varmasti kp 20 (vieläkin myöhäinen, mutta kuitenkin normaalimpi minulle). Ja ikinä koskaan aikaisemmin en ole tällaisia oviksia itseltäni löytänyt! Kaksi lasta tehtynä, niiden aikaan ovikset pystyin bongaamaan ainoastaan jostain limantapaisista, kun en tikuttanut, eikä oikein vihlonutkaan. Näköjään sitä voi kroppa tehdä kuperkeikan ja alkaa toimia täysin eri tavalla kuin ennen. No, onneksi toimii... En kyllä osaa nyt tuohon sanoa, että onko sinulla kyse tästä vai jostain muusta, mutta näin minulla.

ON: tämän aamuinen viiva on jo ihan oikea vaalea plussa :heart:, mutta ei silti siirrytä vielä mihinkään! Menkkapäiväkään ei ole mennyt ohi, kolmen päivän sisään luulisi olevan...
 
Malttamattomana menin sit aamulla testailee ja negahan se oli. :kieh: Oireet silti vielä jatkuvat, etova olo, housut painaa, väsyttää ja tissejä aristaa. Eli vielä en luovu toivosta! :whistle:
Ja seuraavaks meinaan testata vasta viikonloppuna. Mutta kun on mulle-kaikki-heti-tyyppi, ni ei meinaa millään jaksaa odottaa...
 
Emmaliini Kiitos toi voiskin kuulostaa multa, sillä mulla kierto ollut kyllä niin hukassa. Mutta hassua tosiaan, en ole minäkään ikinä kivuista tuntemut ovista.. Joten jäänpä niitä menkkoja oottelemaan, et miten kauas ne siirtyy kun oviskin sitten näinä päivinä.. :p :D
 
Emmaliinille onnittelut plussasta! :flower:

Sunflower: Ei ihan vielä meikäläistä... Tänään pyörinyt mielessä vain tuo parin kuukauden takainen keskenmeno, jolloin raskausoireet katosivat ja vuoto alkoi DPO 16. Nyt edellisestä oviksesta saman verran aikaa, ja siksi asia vielä enemmän mielessä. Tänään ostin taas kaupasta uuden Pregcheck-paketin. Jokohan tuon viivan voisi odottaa huomenna vahvistuneen, vai pitäisikö malttaa vielä vähän aikaa?

Mitä tulee tuohon toiveeseen tulla raskaaksi/saada vauva tulee, niin siinä mielessä minäkin samoilla linjoilla kuin Elmaleena, että ensisijaisesti olen toivonut nimenomaan sitä raskauden alkamista. Tottakai ajatus pahoinvoinneista ym. raskauden nurjista puolista on hirvittänyt, itsekään en ole ihan lievimmillä pahoinvoinneilla päässyt. Toisaalta se "pääasiallinen toive" on tässä ollut se, että lapsilla olisi toisistaan ensin leikkikavereita, ja isompana tukea ja turvaa. Mitään kovin suurta perhettä meille kuitenkaan tuskin koskaan tulee. Ikähän minulla ei vielä olisi esteenä, mutta takana on 2 sektiota, joten realistina yritän asennoitua siihen, että mahdollinen kolmas voi olla meille se viimeinen.
 
Upean paljon on tullut plussauutisia!!! JEEE!!! :heart:

Mukavaa kun plussanneiden tilalle tulee myös uutta väkeä. :) Tervetuloa!

Pikkuinen ilmoitellaanko vaikkapa kerran viikossa paljonko on pudonnut? Päätin lähteä Go Fat Go- haasteeseen mukaan. Tosin ryppyotsaisesti en annettuja ohjeita noudata. Niistä saa kuitenkin hyvän rungon hommaan ja treeniohjeista tykkään. Se puoli kun on jäänyt vähälle huomiolle.
 
Mahtavaa, miten paljon plussia! onnittelut plussanneille :) hienoa aloittaa uusi vuosi vauhdilla, toivottavasti perässä tullaan! tosin ei varmaan tässä kierrossa, ei sitten minkäänlaista oiretta ja liekkö ovistakaan tuli bongattua... Mutta minua piinaa myös mahakivut! monta päivää on jomottanut menkkamaisesti, mitenkään päin ei ole hyvä. Lippimami, ihan samaa olen miettinyt, alkaako menkat tosi aikaisin vai mikä tässä maksaa, yleensä menkkakipuja on vasta silloin kuin vuotokin alkaa. kp taitaa olla 21/25.
Kolmatta lasta harkittiin pitkään, tai oikeastaan minä olin pitkään sitä mieltä että ehkä kaksi on meidän perheen lapsiluku. Minua mietitytti vauva-aika, yöt kahden tunnin pätkissä pari vuotta, korvatulehdukset, miten hirveän jaksavainen sitä pitää taaperon kanssa olla... nyt kun noiden isojen kanssa pääsee kuitenkin aikas helpolla. Mutta kun ajatus vauvasta pääsee pesiytymään päähän, kaikki hankaluudet unohtuu. Ja olen vannonut itselleni (ja miehelle kans), että jos vielä niin uskomaton onni kävisi että vauva saataisiin, otan rennosti enkä stressaa ja tee asioista itselleni vaikeita. Joskus on sellaiseen taipumusta :headwall: Ihanaa olisi olla raskaana, hämärästi tosin muistan miten viimeisessäkin loppuraskaudessa joka paikkaan koski, jalat oli turvoksissa ja sairaalassakin piti käydä viikko makaamassa, kun tytsi meinasi tulla ennen aikojaan. Mutta kas kummaa kun nekin vaivat tuntuu ihan sivuseikoilta! Äitiysvaatteita en vielä edes uskalla vilkuilla, sitten vasta kun on tukevasti plussalla...
 
Äidin onni meillä ei ole vaakaa, mun painomittarina toimii yhdet housut joihin haluan mahtua ilman jenkkakahvoja kevääseen mennessä :D Yritän tuplata viikottaisen liikunnan määrän ja ainakin puolittaa karkin ja herkkujen määrän.. kokonaan en ala luopumaan herkuista, en usko että sillä pelillä kukaan saa pysyviä tuloksia jos kieltää kaiken herkuttelun itseltään. Mutta ei enää joka ilta karkkia, sen oon päättänyt :) Nimimerkillä juuri pullaa leiponut, ja syönyt.. ;)

Mulla on ihan kamala oviksen jälkeinen turvotus päällä. Naama, sormet, jalat reisistä nilkkoihin ja maha on ihan nesteen paisuttamat ja kihelmöi inhottavasti. Oon yrittänyt juoda tosi paljon että lähtis öllötys pois. Muutoin ei mitään oireita että ovis olisi justiinsa ollut, alavatsassa ei pienintäkään tykytystä tai tuntemusta. Ja se on tietysti pieni toivonkipinän lisääjä, tärppikierroissa oviksen jälkeinen viikko on ollut just semmoinen ettei alavatsalla tunnu yhtikäs mitään..

Kyllä mullekin se raskaana olo on yksi syy miksi tässä nyt yritetään mutta ylivoimaisesti suurin syy on päästä synnyttämään ja näkemään meidän perheen viimoinen vauva :) Raskaus on mulle se välttämätön paha, viimeisin raskaus oli niin raastava henkisesti ja fyysisesti. Ei ole löytynyt vaaleanpunaisia laseja joiden läpi katselisin sitä aikaa jotenkin auvoisena, niin kova pelko oli keskosuudesta ja vauvan menettämisestä.
 
Kyllä mut saa siirtää plussanneisiin, tässä tämän aamun tulos:



Menkkojen pitäis tänään tai huomenna alkaa, mutta eiköhän tässä nyt olla raskaana kuitenkin ja kesken menee jos menee. Eli pahoinvointia odotellessa sitten, mulla on kanssa kahdessa aiemmassa raskaudessa ollut voimakkaat pahoinvoinnit. Sitä en kaipais ollenkaan mutta kesään mennessä on sekin sit varmasti jo ohi kuitenkin...

Onnea myös muille plussanneille ja oikein paljon plussatuulia täältä vielä plussaa oottaville!
 
Ihan selvästi noissa kuvissa näkyy plussat/viivat. Onnea! :)

Voi että kun päivät kuluvat hitaasti, tekisi jo niin mieli hypätä kymmenen päivää eteenpäin että saisi edes suunnitella testaavansa. Pitää keksiä paljon tekemistä joka päivälle että muutakin päähän mahtuisi kuin tämä kuumeilu...

-Elmaleena-
 
Onpas paljon plussanneita, ONNEA kaikille!!! :)

Tällä on tällä viikolla jännät päivät eesä...En kyl usko, että vielä tästä kierrosta olen raskautunu, ku ei olla oltu ees kovin aktiivisiakaan. Mutta katsellaan ja kuunnellaan...

Ps, mulla muuten menossa kp 25/29...

Nyt täytyy taas mennä. Plussatuulia kaikille :)

Sani
 
Fiilis on vähän kuin epäilevällä Tuomaalla: "Herra minä uskon, auta minua epäuskossani." Tänä aamuna sain raskaustestiin jo vähän vahvemman viivan. Ei tuo vieläkään yhtä tumma ollut kuin kontrolliviiva, mutta ei enää mikään haamukaan. Kai se on pikkuhiljaa jo uskottava että raskaana ollaan. Voi siis jo siirtää plussanneisiin.
 
aika hyvin sitä kroppansa tuntee. Arvelin etten ovuloinut tässä kierrossa ollenkaan, kun missään vaiheessa kiertoa ei ole ollut kipuja. Vahvistus aavistukselleni tuli äsken, sillä täti kurvas etuajassa paikalle kp25 kun normisti kierto 28/32. Eli kp1 tänään. Puhelimella netissä, niin ei onnistu laittaan väriä tuohon tekstiin.

EMMALIINI onnea myös sinulle :)
 

Yhteistyössä