*Kolmatta kaipaavien LOKAKUU*

Barbamama ISOT ONNITTELUT PLUSSASTA!!! :heart: :hug: Ihan huippujuttu!!! :hug:

Malania :hug: Voimia!!

morebabies toivottavasti tilanne selkenee pian!

ON: Käyn lähes päivittäin lueskelemassa, mutta harvoin tulee kirjoiteltua... Tällä suunnalla ei mitään uutta; ei kuukautisia ja tarkistusnega jälleen kerran tehty.
 
mymosa ihana tuo sun massu! :heart:

on: täällä suossa ryvetty taas tämä ilta, päiväl jo oli valosammat fiilikset mutta sitten ku ilta koitti tuli taas maailmanloppu ja itkin vaan sängyssä pari tuntia.
aina kun tekeminen loppuu ja istahtaa alas, niin heti tulee mieleen menetetty vauva ja kaikki kamalat ja kipeät tunteet. toisaalta taas salaa jo toivoo et tää jälkivuoto loppuis ja sais alkaa yrittämään uutta vauvaa. sanoin jo miehelle et mä en ala oottelemaan niitä ekoja menkkoja, ko nehän ei ikinä oo normaalisti tulleet et ku näistä vuodoista selviää ni heti kyl kokeillaan uudelleen.
lääkäri sano et olis suuret mahdollisuudet saada uusi raskaus nopeasti alulle km:n jälkeen kun kohtua ja munasarjoja on herätelty kunnolla ja seuraavas kierrossa pitäis sitte munasarjojen tuottaa useampia munasoluja. et tässä mun toive nyt.
Pientä on niin ikävä että syämmeen asti vihloo. :'(

- Malania

ps. Lussatuulia kaikille! :heart:
 
Malania Ymmärrän niin hyvin noi sun mielenvaihtelut, mulla oli ihan sama. Välillä ihan järjetön tuska ja epätoivo, kaikki muukin nousee mieleen. Mun molemmat vanhemmat ovat kuolleet nyt vuoden sisään ihan yllätyksenä, joten nekin tunteet nosti päätänsä ja tunne, että eikö meille ole nyt sitten jo ihan tarpeeksi annettu kärsimystä. Epäreiluuden tunne, kun on noita keskenmenoja ollut aiemminkin ja tuntuu, että muut vaan hups tulee raskaaksi ja sitten vaan saa ne vauvat, mutta ei meillä. Välillä tuli tunne ettei jaksaisi yrittämistä ja pelkoa raskausaikana, mutta sitten taas kun miettii palkintoa, jos kaikki menisikin hyvin ja saisi sen vauvan terveenä syliin niin kaikki on todellakin sen arvoista. Meillehän sairaalassa sanottiin, että pitää odottaa ne yhdet menkat kun raskaus oli kuitenkin jo "niin" pitkällä, mutta yksityisellä sanottiin ettei kielletä muttei myöskään kehoita yrittämään heti uudestaan.

).( mua niin ottaa päähän tämä tilanne, mikä tuuri että meille kävi taas näin. Lääkkeellisistä tyhjennyksistä 95% toimii, niin mikä tuuri, että meidän kohdalla se ei taas ole toiminut. Siis ettei kaikki tullutkaan ulos. Sairaalan puolesta silloin 29.9. otettiin ne hcg:t jolloin oli enää 178 sanottiin ettei uutta testiä enää todellakaan tarvita, koska oli laskenut niin hienosti siitä 51000>178 16 päivässä, mutta yksityiseltä sanottiin että silti täytyy tehdä tuo uusinta mittaus niin kauan, että saadaan hcg=0, siksi tilasin tuon uuden verikokeen. Ihan kauheeta, jos joudutaan tehdä se kaavinta, kun keskenmenostakin on jo 5 viikkoa. Sen jälkeen täytyy taas sitten odotella ikuisuus, että pääsee yrittämään. Menee aikaa hukkaan, meillähän ei muuten olisi mikään kiire, mutta käytännön syistä raskauden pitäisi alkaa mahdollisimman pian ettei lapsien tarvisi mennä päiväkotiin tässä välissä enkä kehtaisi mennä muutamaksi kuukaudeksi töihin mahapystyssä ja jäädä taas kotiin. Arvatkaa vaan kuka seisoo ensimmäisenä sairaalan labra jonossa, kun vaan aukeaa: MÄ!!!
 
Toivottavasti nyt tuli päivitykset oikein. Ollut sen verran masentava viikko ettei oikein ole meinannut jaksaa niitäkään. Menkkojen ja työpaikkauutisten lisäksi ollut kaikenlaista muutekin pientä vastoinkäymistä.

Tänä aamuna kun olin lähdössä pienemmän kanssa ulos (isompi taas vaihteeksi kipeänä) sain havaita että joku oli käynyt varastossa sotkemassa meidän rattaat. Kaatanut istuinosaan ilmeisesti mehua tai jotain vastaavaa. Ei se ainakaan alkoholijuomalle tai pissalle haissut, mutta jotain tahmeaa nestettä kuitenkin. Onneksi satuin sentään ajoissa paikalle, että sain putsattua suht koht tuoreeltaan. Ei voi taas kuin ihmetellä mitä ihmisten päässä liikkuu!

Kaikenlaista muutakin vastaavaa "pientä kivaa" sattunut kuluneella viikolla. Jostain syystä tällaiset ikävät jutut tulevat aina sellaisina ryöppyinä. Tiedätte varmaan. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa...
 
Onpa täällä monella kurjia uutisia! Halauksia ja voimia!! Työjutuista: Meillä miehellä on vakityö, mä taas oon tehnyt enemmän ja vähemmän pätkiä. Pisin työsopimus ollut vuodeksi, lyhin n. 4 viikkoa. Ja sellaisilla lyhyillä mennään nytkin.

Barbamamalle onnittelut uudesta vahvistusplussasta! Oon tosi iloinen :) ! Mulla jäi tuo digitesti tekemättä. Muuten kyllä tiedän jo ilman testejäkin, että raskaana ollaan. Väsymys, vatsan toimintaongelmat ja pahoinvointikin alkavat nostaa päätään, palelu iltaisin. Tarkistin juuri, että pahoinvointi alkoi esikoisesta vasta rv8 ja toisesta rv6. Nyt oon vasta rv5, joten ei ainakaan taideta helpommalla päästä.
 
Tosi harmillisia juttuja Liljan Kukka. Ei tollasia mehujuttuja tosiaan kaipaisi, kun muutenkin kaikkea ikävää. Voimia! Samoin Malanialle ja morebabiesille.

Onnittelut vielä Barbamamalle. Toivottavasti pääset pian todenteolla myös iloitsemaan plussasta, vaikka keskenmenon pelko varmasti taka-alalla kurkkiikin vielä pitkään.
 
Barbamama :heart: niin ihanaa!

Täällä taas ollu paljon helpompi päivä tänään. Kävin kirjastosta lainaamassa kätilön suositteleman kirjan. Ulla Järvi - Syntymätön, tietoa ja kokemuksia keskenmenosta. Luin sen yheltä istumalta ja tuntu, että helpotti mun oloa ainakin kovasti.

Aurinko paistanu päivän ja jotenki taas tuntuu että kyllä se elämä voittaa. Kuitenkin.

Ootte ihania! :heart:
 
voi Malania, niinkö siinä sitten kävi :( jaksuja kovasti :hug: mulle on myöskin tehty lääkkeellinen tyhjennys muutamia vuosia sitten rv 13. kokemus oli rankka, meillä kyseessä oli silloin ensimmäinen lapsi. illat oli aina pahimmat ja kun jäi yksin, silloin oli liikaa aikaa miettiä menetystä. jälkivuodon jälkeen tuli normaalisti yhdet menkat ja ensimmäisestä kierrosta tulin heti uudelleen raskaaksi. ensimmäinen raskaus sai tosiaan alkunsa puolentoistavuoden yrittämisen jälkeen.

Barbamama ihunaa ihunaa :heart:

morebabies mulle on tehty kaavinta kolme kuukautta esikoisen syntymän jälkeen, kun jälkeisiä oli jäänyt kohtuun. toimenpide oli nopea ja jälkivuoto minimaalista, menkat alkoi neljän viikon kuluttua.toivotaan kuitenkin ettei kaavintaa tarvita. mutta jos näin on niin, tuskimpa kaavinnan jälkeen tarttee odotella yrittämistä, ellei mitään erityistä ole. odottaminen on kyllä turhauttavaa. jaksuja :heart:

mulla on ovis ihan näinäpäivinä. peittoa on heiluteltu, nyt jännittää kyllä tää kierto, ku pääsee tositoimiin :whistle:

mymosalla alkaa viikkoja olemaan kasassa jo mukavasti :heart:

onnea kaikille plussanneille :D

jaksamista piinailijoille ja tädin kohdanneille :hug:
 
Täällä kai dpo 4 menossa. Miten sitä onkin tässä kierrossa pihalla noista kierto yms päivistä :) Tunteet raskautumisesta vaihtelevat jatkuvasti (niinkun tässä vaiheessa sitä voisi jotenkin tietää :LOL: ). Luotan kuitenkin aika pitkälti vaistooni, jonka olen hyväksi havainnut tässä vuosien varrella :)


morebabies: :hug: Toivottavasti hcg olisi jo nollassa.

Pettunia: :hug: Minusta sinun kannattaisi kyllä käydä lääkärissä tuon tuhruttelun takia ja saada siihen lääkkeet. Sehän voi hyvin olla syy siihen miksi ei ole tärpännyt.

Liljan kukka: :hug: Voi kurjuus mitä vastoinkäymisiä :( Paljon jaksamisia arjen pyörittämiseen ja toivotaan että nyt alkaisi parempi vaihe! Tuo on kyllä totta että yleensä kaikki huonot asiat tuppaavat tulla samaan aikaan : /

mymosa: Ihana masukuva :heart:

Äidin onni: :hug: Jälleen toivottelen sinne pikaista menkkojen alkua jotta pääsisitte vihdoin yritykseen!

Malania: :hug: Paljon jaksamisia!

Barbamama: Voi ihanaa :heart: Nyt näyttää kyllä hyvälle =)

Scatty: :hug: Toivottavasti tämä kierto toisi plussan mukanaan!


Aurinkoista päivää ja mieltä kaikille =)
 
tuntuu, et aika monella täällä on nyt vaikeempi ajanjakso. Ja itsekin huomaan et syksy on tehny tehtävänsä. Onneksi miuta piristää nää ihanaiset plussauutiset täällä ja mymosan hieno masukuva :)

Jaksamista ihan jokaiselle yrittämiseen, voimia piinailuun ja tsempit tädin kohdanneille. Samassa veneessä ollaan, jokainen tääl tietää nuo fiilikset onneks, on paikka mis saa vertaistukea.

).( kaapit notkuu uusia ovistestejä, ja nyt varmistan vielä digillä. KP 11, joten miun tapauksessa ovista saa alkaa metsästämään vasta loppuviikosta. Luultavammin ensi viikolla vasta sen aika.
 
Työkuvioita pohtiessa on mennyt taas eilinen ilta ja tämä päivä. Saapa nähdä milloin saan miehen kotiin kun työpäivän jälkeinen aika menee taas kirjastossa yhtä uutta työhakemusta kirjoitellessa. Kun se työttömyyspäivärahakin nousee ensi vuoden alusta, niin pitänee meikäläisenkin siinä vaiheessa ilmoittautua työttömäksi. Onhan se korotettu peruspäiväraha kuitenkin isompi kuin kotihoidontuki. Tietysti hirvittää mitä kaikkea ylimääräistä vaivaa se sitten mahtaisi tuoda tullessaan?

Siitä taitaa olla 7 vuotta kun olen itse viimeksi ollut työttömänä. Ei minulla koskaan ole vakituista työtäkään ollut, mutta tuo edellisen työttömyyden jälkeinen aika on mennyt opiskelijana/pätkätöissä/äitiyslomalla/kotihoidontuella. En siis oikein muista enää noihin työkkärijuttuihin liittyviä käytäntöjä. Varmaan ovat joiltakin osin muuttuneetkin sinä aikana. Jos miehellä olisi edes jonkinlaisia pätkätöitä, niin kai niistä turhista työkkärin kursseista voisi kieltäytyä sillä perusteella ettei lapsilla ole hoitopaikkaa? Onko kenelläkään muuten kokemusta aiheesta?
 
Hei! Saanko liittyä seuraan? :wave:
Meillä on entuudestaan kaksi poikaa (syntyneet -07 ja -10) ja nyt olisi toiveissa kolmas lapsi. Mua on vaivannut krooninen vauvakuume jo ainakin keväästä saakka, mutta se sai vauhtia tuossa elokuussa kun kävi niin, että mahdollisuus raskauteen olisi ollut olemassa. Ei tullut siinä kierrossa mitään, mutta kuume sai niin suuret mittasuhteet, että yhden kierron tässä välissä kestettyäni sain miehenkin puhuttua mukaan yritykseen viime viikolla kun ovis lähestyi. Nyt sitten odotellaan miten käy. Hengitystä en varsinaisesti pidättele, koska meillä on pakaasissa poikien välissä yksi sikiöpoikkeavuuden vuoksi ikävästi päättynyt raskaus jonka jälkeen jouduttiin yrittämään vuosi ennen kuin toinen poika sai alkunsa. Nyt kuitenkin olen uskotellut itselleni, että mitä vahinkoa silloin elimistölle tapahtuikin, niin se olisi korjaantunut kuopuksen raskauden myötä ja tällä kertaa ei ehkä olisi niin vaikeaa... :cool: Ikäkin (37v) mulla alkaa tosin tulla vastaan, eli ei tämä varmaan ihan lyhyt projekti kuitenkaan tule olemaan.

Mulle voisi lisätä listalle seuraavat: Filuuri, kp 17/28, yk 1, pojat -07 ja -10

Mä olen käynyt tätä ketjua säännöllisesti kurkkimassa viimeiset pari viikkoa ja päällimmäisenä on jäänyt mieleen, että haluaisin toivottaa Barbamamalle hurjasti onnea! :flower: Toivottavasti raskaus menee tällä kertaa kuin unelma!

Malanialle kovasti jaksamista! Niin surullista kun pieni kuitenkin sinnitteli kovasti. :'(

morebabies toivottavasti kaikki materiaali olisi jo poistunut ja tilalla olisikin uusi raskaus!

Liljan kukka toivottavasti tuo mehujuttu ei ollut tahallista vaan vahinko joka on jäänyt huomaamatta. Miten päin vaan, niin tosi tylsää. :(

Ja vielä halaukset tädin saavuttamille, toivottavasti tästä lähtee nyt SE kierto!
 
Mulle saa päivittää kp 1, hip hei!! 1. menkat yli 4 vuoteen :) Raskaustesti haamuili pe ja la, mutta nega eilen ja tänä aamuna alkoi menkat. Superniukat, mutta kuitenkin vuotoa ja en tänäkään aamuna päässyt verikokeiseen mutta huomenna käyn ihan vaan lääkärin suosituksesta :) Kylläpä voi olla onnellinen siitä, että oma kroppa toimii, ehkä...
 
Pidetään vaan :) Olemme siis noin 30-kymppinen pariskunta pääkaupunkiseudulta. Vauvaa alettiin yrittämään vuonna 2006, tulin melkein heti raskaaksi, mutta meni kesken rv 9 8/2006. Hakeuduttiin aika nopeasti yksityiselle lapsettomuusklinikalle tutkimuksiin (mulla takana entisen miehen kanssa vuosien lapsettomuus) ja tuomioksi tuli pco. Mulla todettiin myös veressä vasta-aineita, jotka aiheuttaa yleensä sen, että sikiö ei kiinnity tai keho hylkii sen pois. Esikoinen sai alkuunsa sitten 2. kierrosta metformin+clomifen+pregnyl+prednisol+lugestron yhdistelmästä ja syntyi 4/2008. Imetyksen loputtua, tulin heti raskaaksi ennen kuin menkat ehti edes alkaa, mutta meni kesken rv 7 3/2009. Taas tulin samantien raskaaksi ennen menkkoja ja tästä raskaudesta syntyi kuopuksemme 12/2009, mukana raskaudessa lugestron ja prednisol. Tämän jälkeen ajatelttiin ettei enää ikinä jakseta yritystä/keskenmenoja ja laitatin kierrukan n 6kk kuopuksen syntymän jälkeen. Kesällä vauvakuume paheni kuitenkin niin pahaksi, että otatin kierrukan pois 7/2011 ja viikko tästä tulin raskaaksi, mukana raskaudessa taas lugestron ja prednisol. Keskeytynyt keskenmeno todettiin kuitenkin ultrassa 9+5, 36h tuntia tätä ennen ultrassa oli kaikki hyvin eli liikkeet ja sykkeet. Lopetin prednisolin päivää ennen kuin sykkeet loppui joten pelottaa oliko se syy, mutta lääkäri sanoi että ei. Nyt sitten tätä kolmatta haaveillaan, tänään luulin menkkojen alkaneen, mutta nyt ei taas mitään vuotoa. Jotenkin toivoisi vaan kropan alkavan toimimaan kaskenmenon jälkeen. Vauvakuume on kova ja lisäpaineita tuo, että pitäisi saada kolmas suht nopeasti ettei tarvisi laittaa tyttöjä hoitoon tässä välissä. Stressihän asiasta ei todellakaan auta raskaaksi tuloa, mutta kun asia pyörii päässä 24/7...
 
Esittelyä uusille:
Mä olen 30v ja mies 34v. Esikoinen syntyi 10/2004, tärppi tuli tokasta kierrosta. Toista alettiin yrittämään kun esikoinen oli 3kk ja tärppi tuli yk 4, mutta meni kesken viikon päästä. Yritystä jatkettiin ja heti siitä kierrosta tärppäsi kakkonen, joka syntyi 2/2006. Kolmosen yritys aloitettiin viime vuoden syyskuussa kun kierukka poistettiin ja tammikuussa tänä vuonna (yk4/2 laskutavasta riippuen (mies reissussa kaksi ekaa kiertoa) tärppäsi. Kolmosemme syntyi syyskuun alussa rv 36+0 käynnistettynä, edellispäivänä neuvolassa ei sykettä löytynyt ja enkelimme syntyi kuolleena. Toistaiseksi syytä ei tiedetä, odotellessa menee 3kk.
Nyt siis virallisesti kuumeilemme neljättä, kolmehan meillä jo on, mutta tähän ketjuun palasin kun tuntuu kotoisalta. Plussasinhan tästä ketjusta 10kk sitten.
Miehellä vakityö, kuten mullakin. Minä tosin toistaiseksi vielä äitiysvapaalla. Töihin palaan joulukuussa, jolloin vanhempainvapaan olisi pitänyt alkaa.

Nyt menossa kp 13 eilen tuli peittoja heiluteltua ;) Tjottailu on meillä menossa, varsinaisesti ei yritetä, mutta kun tässä tietokoneen näytöllä on tossa selaimen vieressä kalenteri niin aika hyvin on kierto tiedossa ;) Miehelle kamala kiire töissä joten mun kierrosta ei ole perillä. Eihän sitä tiedä vaikka sattuisi huomenna huvittamaan taas :D :saint:
 
Sunflower11
Täällä 23v ja mies 28v. Kaks lasta on (toinen mieheni). Esikoinen sai alkunsa e-pillereiden aikana ja kakkonen yhdestä kerrasta ilman ehkäisyä.. Joten helposti ovat tulleet. Jotain tässä kakkosen ja yrityksen välissä on tapahtunut (söin harmonet pillereitä, mitä söin silloin kun raskauduin esikoisesta) ja en millään näytä nyt tulevan raskaaksi.. yritys aloitettiin joulukuussa -10.. Nuorin on 1,5v joten kotosalla ollaan tällä hetkellä.
 
Minä 35, mies pian 38. Lapset 8 ja 6. Lapsia ei pitänyt lisää tulla, mieheni on aina ollut hyvin ehdoton. Aprillipäivänä kuitenkin heitti: pitäisiköhän vielä yhdet isyyslomat pitää :D Pitkään sai vakuutella, ettei ollut pilaa.

Raskauduin heti kun yritys alkoi, päättyi kaavintaan tuulimuna -diagnoosin jälkeen heinäkuun lopussa, rv 12+3 :(

Nyt yk3, ja poltetta on.. vauvaa varten olisi kaikki valmiina varastossa, hieman kesän aikaan ehdin hommailla lisää :DD

Muoks. Niin, ja molemmilla meillä on vakkarityöt, ja sen verran pieni asuntolaina, että vaikka toiselta työ menisikin, niin ei olisi maailmanloppu TALOUDEN suhteen. Asumme vanhassa omakotitalossa, missä tilaa kyllä riittää. Siinä vaiheessa elämää ollaan, että moni kasvattaisi pilttinsä onnellisena teini-ikään, mutta me vaan haluttaisiin se kaikki vielä kerran alusta..
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä