Kokoomuslaisen ja vassarin ajattelu syrjäytymisriskissä olevasta perheestä

Entä jos joku olisi kopioinut saman kirjoituksen kirjoittajan nimellä hommafoorumille. Miten olisi mahtanut johtava sosiaalityöntekijä reagoida, kun tutut olisivat ihmetelleet: olet alkanut kirjoitella hommafoorumilla.

Tuo juttu on ollut aivan vapaasti jaettavissa Facessa. Joku on voinut niin tehdäkin. Käytkö sinä muuten useinkin hommafoorumilla?

 

Tuo juttu on ollut aivan vapaasti jaettavissa Facessa. Joku on voinut niin tehdäkin. Käytkö sinä muuten useinkin hommafoorumilla?

Hyvä kysymys. Ehkä Omppusetä on töissä Suomen Uutisissa.

Matias Turkkila (s. 1973 Helsinki)[1]on suomalainen toimittaja ja poliittinentoimija. Turkkila on perussuomalaistenpää-äänenkannattajanPerussuomalaisen sekä Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja. Hän on myös maahanmuuttokriittistenkeskustelijoiden Hommaforuminperustajajäsen ja entinen vetäjä. Hommaforum sai alkunsa Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjasta.

 

"Kyse ei ole kantasuomalaisten lasten suojelusta, vaan ihan kaikkien lasten suojelusta Suomessa."

Ja v-tut. Nyt alkoi tuo nyyhkystoori pänniä.

Pk-seudulta ei tullut 1990-luvulta kouluista samanlaista uutisointia, kuin mitä nykyään. Koska siellä ei ollut ma-muja.

Kyse on KULTTUURISTA. Ja jotkut kulttuurit on vaan enemmän p-rseileviä kuin toiset. Kun taas toiset kulttuurit kannustavat rauhallisuuteen, paikallaistumiseen ja koulunkäyntiin enemmän kuin toiset.

No nyt vähän jo naurahdin….

Mediankäyttö eli nopeat ’tiktokvideot’ kannustavat hektiseen menoon ja keskittymiskyvyttömyyteen. Se on räjähtänyt lasten käsissä viime vuosina ja seuraukset on nähtävissä. Aivan ne kantasuomalaisen kulttuurin kasvatit peruskoulussa ovat levottomia ja rajattomia. Vuosi vuodelta ekaluokkalaisissa yhä enemmän erityistuen tarvitsijoita - ja näin myös pikkupaikkakunnilla päkaupunkiseudun ulkopuolella.

 

Erityvissä kouluissa lahjakkudet nimenomaan hyötyvät, vaikka keskiarvoisesti menisikin huonommin.

Mutta selitähän nyt selkeästi, miksi mielestäsi maahanmuuttajat kärsivät jos joutuvat maahanmuuttajavoittoiseen ympäristöön (sinun kielelläsi huonoon kouluun), mutta suomalaislapset eivät?

Opettajat hakeutuvat kouluihin, joissa on rauhallista ja paremmat mahdollisuudet opettaa. Tämä ei liity suoranaisesti maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin vaan kaikkien oppilaiden sosioekonomiseen taustaan, jonka on todettu vertautuvan oppilaiden taitoihin. Ja kun paremmin tuloin varustautuneet vanhemmat vievät lapsensa koulushoppaillen tiettyyn kouluun, syntyy kierrettä, jossa huono koulu muuttuu yhä levottomammaksi ja vältellymmäksi. Niin vanhempien kuin opettajien mielissä. Kierre syvenee.

Sinun koulushoppailua kritisoimaton mallisi on sitä mieltä, että rahalla pitää pystyä ostamaan lapselle koulutus.

Minun kantani on, että Suomessa tulisi jokaisella lapsella olla tasaväkinen mahdollisuus koulutukseen. Vaikka kuten jo todettua, kodin tuomat ongelmat aiheuttavat sen, että kaikilla lapsilla ei siltikään ole samat lähtökohdat. Toiset pääsevät huomattavasti helpommalla ja eteenpäin, vaikka eivät olisi edes erityisen lahjakkaita. Ja osan potentiaali jäisi hyödyntämättä.

 

Onko vietnamilaiset tai filippiiniläiset maahanmuuttajat rikkaita, onko heidän sosioekonominen asemansa hyvä? EI.

No kuinka paljon olette lukeneet vietnamilaisten ja filippiiniläisten pakolaisten tekemistä kouluriehumisista tai aikuisten maleksimisesta? Mä olen lukenut 0 kertaa.

Tanskassa selvitettiin maahanmuuttajien rikollisuutta. Mutta ei niin, että heitä olisi käsitelty yhtenä massana, vaan niin, että lähtömaa otettiin huomioon.

Tulos: kiinalaiset ja vietnamilaiset tekevät vähiten rikoksia, vähemmän kuin syntyperäiset tanskalaiset. Mistä suunnasta siis kannattaa noita maahntulijoita Suomen ottaa, jos työvoimaa tarvitaan?

Asiater i Danmark er mindst kriminelle

Indvandrere og efterkommere med kinesisk og vietnamesisk baggrund er mindre kriminelle end danskere, viser ny undersøgelse

www.kristeligt-dagblad.dk

Tuosta linkistä käännettynä:
Mette Thunø Århusin yliopistosta selittää myös, että kiinalaisten ja vietnamilaisten keskuudessa vallitsee vahva vakaumus, että hyvä koulutus on tie hyvään alkuun elämässä. "Vanhemmat tukevat yleensä lapsiaan koko kouluprosessin ajan ja ovat varmistaneet, että he oppivat tanskaa ja ovat ahkeria koulussa. Tanskan tilastokeskuksen tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että vietnamilaisten jälkeläiset saavat korkeammat arvosanat peruskoulun päättökokeessa kuin tanskalaisten jälkeläiset.

 

Opettajat hakeutuvat kouluihin, joissa on rauhallista ja paremmat mahdollisuudet opettaa. Tämä ei liity suoranaisesti maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin vaan kaikkien oppilaiden sosioekonomiseen taustaan, jonka on todettu vertautuvan oppilaiden taitoihin. Ja kun paremmin tuloin varustautuneet vanhemmat vievät lapsensa koulushoppaillen tiettyyn kouluun, syntyy kierrettä, jossa huono koulu muuttuu yhä levottomammaksi ja vältellymmäksi. Niin vanhempien kuin opettajien mielissä. Kierre syvenee.

Sinun koulushoppailua kritisoimaton mallisi on sitä mieltä, että rahalla pitää pystyä ostamaan lapselle koulutus.

Minun kantani on, että Suomessa tulisi jokaisella lapsella olla tasaväkinen mahdollisuus koulutukseen. Vaikka kuten jo todettua, kodin tuomat ongelmat aiheuttavat sen, että kaikilla lapsilla ei siltikään ole samat lähtökohdat. Toiset pääsevät huomattavasti helpommalla ja eteenpäin, vaikka eivät olisi edes erityisen lahjakkaita. Ja osan potentiaali jäisi hyödyntämättä.

Tutkimuksen mukaan kaksi suurinta syytä maahanmuuttajataustaisten muita suomalaisia heikompaan menestymiseen ovat järjestyksessä ensiksi heikko kielitaito ja toiseksi sosioekonominen tausta. Kun tutkijat vakioivat nämä kaksi tekijää, erot kantasuomalaisiin pienenivät jopa puoleen alkuperäisestä.

Toinen puolikas tästä kymmenien Pisa-pisteiden erosta jäi tämän tutkimuksen tekijöille mysteeriksi.

Pääkirjoitus: Yli 500 €/kk kotiin jäämisestä – Pisa-järkytys herättää kysymyksen, onko Suomen poikkeuksellisessa tuessa järkeä

Pyöritteli alkuviikosta julkaistuja Pisa-lukuja miten hyvänsä, ne ovat huolestuttavia, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.

www.iltalehti.fi

Kerron sen, mitä tutkimuksessa ei selvinnyt: tuo toinen puoli johtuu vanhempien kulttuurista ja perinnöllisistä tekijöistä, kaikki maailman kansat eivät ole tasaveroisen älykkäitä, vaikka se oikeudenmukaiselta tuntuisikin. Eivät kaikki ole saman värisiäkään tai saman pituisia.

Tuossa Iltasanomien jutussa syytettiin kotihoidon tukea maahanmuuttajanaisten ja -lasten heikosta kielitaidosta, mikä varmaan vaikuttaakin. Esitän siihenkin ratkaisun: jatkossa kotihoidon tukeen on oikeutettu nainen, joka kokeessa on osoittanut hallitsevansa kohtuullisen hyvin suomen tai ruotsin kielen taidon puhututtuna ja kirjoitettuna.