Kokemuksia suunnitellusta sektiosta...

Hienoa, että kaikki meni hyvin. Onnea sinulle ja vauvalle. Muista ottaa varoivaisesti ja tehdä niitä jumppaliikkeitä.

 

Oikein paljon onnea!! Hienoa kuulla, että kaikki meni kuitenkin niin hyvin!
Ja hyvä tuuri, että ylilääkäri pystyi ottamaan eml-potilaaksi. Se varmaankin vaatii, että hänellä on myös yksityisvastaanotto?
Mietin vaan, että keneenhän minä ottaisn yhteyttä jos alkaa tuo sectio päätös tuntua yleisellä puolella liian kimurantilta.
Täytyy nyt vielä käydä se toinenkin keskustelu pelkopolilla ja sitten alkaa miettimään muita vaihtoehtoja.
Voitko vielä kertoa minkä verran leikkaus tuli maksamaan yksityisesti suoritettuna?

 

En tiedä vielä minkä verran kustannuksia tuosta minun eml potilaana olosta tuli, olen saanut vasta laskun sairaalassa olostani. Mutta voin tulla kertomaan kun tiedän. Siitä ilmeisesti kuitenkin saa kelakorvausta, joten ei pitäisi olla mikään ihan mahdoton summa. Mutta sen nyt näkee..
Tietysti se vaatii jo ennen leikkausta ainakin yhtä käyntiä lääkärillä yksityisesti, mutta mielestäni se ei ole kohtuutonta. Ja itse sain listan eml potilaita ottavista lääkäreistä naistenpolilta, kunhan sitä vaadin, toisaalta lääkärin voi löytää kun selvittää kuka on töissä sekä sairaalassa, että yksityisellä puolella. Lääkäriasematkin kyllä osaavat sellaisen kertoa. Sitten vain soittelemaan lääkäreille. Voihan sitä tietnkin äitiyspolillakin kysyä, he vain eivät kovin helposti tunnu sitä tietoa antavat..

Mutta sinänsä, jos on hyvissä ajoin liikkeellä, ehtii asoiden eteen tehdä enemmän kuin nyt esim minä. Vaikkakin olin kyllä enemmän kuin tyytyväinen tuohon omaan lääkäriini. Mutta kannattaa selvitellä tuotakin vaihtoehtoa hyvissä ajoin siis, jos tuntuu siltä ettei vastauksia ja päätöksiä pelkopolilta irtoa!
Tsemppiä sinulle marras-mamma! Toivottavasti saat sen mitä itse haluat! Pidän peukkuja sinulle!

 

Marras-mamma, mikä on sinun tilanteesi? Oletko jo käynyt pelkopolilla? Ja saanut mahdollisesti vastauksia..?

Minä sain laskun tuosta omasta operaatiosta, vähän reilu 300,- euroa, josta siis noin 250,- lääkärille ja reilu 60,- anestesialääkärille. Tosin tuosta summasta saa vielä jotain kelasta takaisin. Sen lisäksi maksoin yhdestä sairaalavrk, joten kaiken kaikkiaan ei ollut ollenkaan paha. Mielestäni. Varsinkin kun kokemuksena oli aivan ihana.

Enemmänkin harmittaa, että ramppasin tuolla äitiyspolilla parhaimmillaan kaksikin kertaa viikossa, josta aina napsahti siis poliklinikkamaksu. Se vasta kalliiksi tuli!

 

Minulla toinen pelkopoli käynti 26.9, eli ens keskiviikkona. Voin käydä sitten kertomassa, mitä mieltä lääkäri oli minun tilanteesta.
Viime käynniltä jäi ihan mukava fiilis, varsinkin kätilö oli oikein ymmärtäväinen.
Lääkäri oli vähän tiukahkon oloinen, kun kerroin sectio toiveestani. Mutta ehkä se kuului asiaan. Haluaa luultavasti varmistua, että olen tosissani asian suhteen.
Hän sanoi viimeksi, ettei sellaista asiaa päätetä niin varhaisessa vaiheessa. Ens viikolla on jo rv31, joten ehkä lääkärikin on jo joustavampi asian suhteen. Näin ainakin toivon..

 

Tänään oli toinen pelkopoli keskustelu. Ei mulle vieläkään päätöstä sectiosta mihinkään papereihin kirjattu.
Lääkäri kyllä sanoi siinä keskustelun aikana, ettei ole tarkoitus jyrätä minun toiveita, mutta haluaa että mietin asiaa joka kantilta tarkkaan.
Kun sanoin, että minulle ainoa tapa saattaa lapsi maailmaan on leikkauksella. Ja että ilman pakkopaitaa eivät minua saa alatiesynnytystä yrittämään.
Lääkäri sanoi, että leikkauspäätös annetaan vasta 36 viikon tietämillä. Hän antoi uuden ajan neljän viikon päähän.
Kyllä minulle jäi vahvasti sellainen olo, että ensi kerralla asia lyödään lukkon ja leikkaus päätös kirjataan ihan papereihin. Olo on aika helpotttunut, vaikka vähän kaivelee ettei se vieläkään ihan virallisesti varmistunut.
Eikä se ole yhtään mukava käydä siellä samoja asioita puimassa aina vaan uudestaan ja uudestaan.. perrr...

 

Aika samoilla viikoilla mennään marrasmamma, mulla huomenna
samainen tapaaminen synnärillä, tosin jo kolmas kerta! Huomenna
tapaan lääkärin ja tietenkin toivon että papereihin kirjattaisi jo päivämäärä Mutta viestissäsi olikin että käytäntö on se että
ennen rv 36 mittään ei sovita. Ok, hyvä varautua asiaan!
ottaa päästä kun täytyy "turhaan" käydä jaarittelemassa samoja asioita
ja poliklinikka maksut senkun juoksee. Mullakaan asia eikä
päätös muuksi muutu. porsche 30+1

 

Ihan samaa mieltä, että turhaan ne siellä juoksuttaa sellaista jonka päätös ei miksikään muutu. Mutta ehkä lääkäreilläkin on ohjeet, että keskusteluja täytyy olla tietty määrä takana, ennekuin leikkaus päätös voidaan myöntää. Olisko nämä keskustelut sitä "pelon hoitoa?".
Ja jos mieli ei matkalla muutu, niin sitten lääkäri myöntää section..
Siinä mielessä ymmärrettävää että eipähän kukaan saa leikkausta hetken mielijohteesta, vaan on sitten asiastaan täysin varma.
Vaikka kyllä vähempikin keskustelu asian tiimoilta riittäisi.

 

Marras-mamma!
Aika lupaavalta nyt sinun tilanteesi ainakin näin kuulostaa. Varsinkin kun lääkäri ei ole tyrmännyt heti ajatustasi. Tosiasiahan on, että päätös tehdään yleensä tosiaan vasta tuolla loppupuolella, täällä ainakin rv 37 kun synnytystapa arvio on, niin silloin myös mahdollinen sektiopäätös yleensä tehdään. Toisaalta ymmärrettävää, ettei päätöstä tehdä kauhean varhaisessa vaiheessa, koska eteen voi tulla vielä vaikka mitä, mikä muuttaisi tilannetta. Siis lähinnä vauvan vointiin.. (itselläni seurattiin vauvan kasvua myös samalla, ja päätökseen olisi voinut sekin vaikuttaa..)
Sinänsä se tietenkin on tyhmää, koska oma mieli olisi varmasti rauhallisempi, jos asian tietäisi varmaksi jo aiemmin. Eikä tulisi noita monia käyntejä tuolla äippäpolilla. (itse kävin sen verran tiuhaan, että olisin säästänyt sen eml sektion hinnan verran, jos olisin tiennyt lopputuloksen jo silloin..) Mutta tietysti heidänkin tarkoitus on selvitellä sitä äidin pelkoa ja mahdollisesti saada kännytettyä normaaliin synnytykseen.

Ja sinänsä jännä juttu, että kun nyt itse kävin äitiysneuvolassa vauvan kanssa, ei terveydenhoitaja tiennyt tuosta eml sektio vaihtoehdosta mitään. Kyseli minulta asiasta, jotta osaisi neuvoa jotakuta muutakin vastaavassa tilanteessa..

No, toivottavasti saat sen lopullisen päätöksen sitten kun seuraavan kerran sinne menet! Tsemppiä sinulle edelleen!!

 

Ajattelin vielä kirjoittaa tänne minun "loppuratkaisun", jos joku on sattunut seuraamaan tätä ketjua.

Kävin toissapäivänä kolmannen kerran pelkopolilla ja nyt lääkäri lupautui sektio synnytykseen. Minulla oli rv 35+2, kun tuon päätöksen sain ja leikkauspäiväksi sovittiin viisi päivää ennen laskettua aikaa. Jos synnytys sattuisi käynnistymään jo aiemmin, leikkaus suoritettaisiin päivystyksessä.

Nyt saan rauhoittua laittamaan kotia siihen kuntoon, että vauvan on hyvä tänne tulla. Ja yritän olla ajattelematta sitä leikkausta liikaa. (kun sekin meinaa vähän mielessä pyöriä)

Porsche jos luet tätä, niin käyhän kertomassa miten sinun asiat ovat edenneet? Vieläkö joudut kulkemaan keskustelemassa?

Kiitos lintu sinulle kun kerroit tuosta eml sektiosta! Se rauhoitti minun mieltä kun tiesin, että se olisi vielä viimeinen mahdollisuus jos ei yleisellä puolella asiani olisi ratkennut.

Mukavia odotus/vauvanhoito hetkiä kaikille äideille..

 

Mukava kuulla Marrasmamma että sait rauhan asian suhteen.
Mulla tapaaminen pelkopolilla ensiviikolla, (silloin rv 35+2) jolloin asia saa minunkin osalta lopullisen sinetin. Hiukan olen miettinyt miten tehyn irtisanoutumiset vaikuttaa asiaan kun mulla synnytys osuisi juuri marras-joulukuun vaihteeseen. Onneksi olen saanut työnantajalta luvan eml-sektioon yksityisen puolelta mikäli jotain yllätyksiä tulisi.

 

Hei, mulla oli n. vuosi sitten suunniteltu sektio vaikka synnytin esikoiseni alateitse tuskaiset 21h. Sektio oli helppo, vään kyllä hajuton ja mauton.. miten sen nyt kuvailis, mutta palautuminen moninkertasesti nopeampi kuin alatiesynnytyksessäni (kesti 4kk tulehduksineen). Nyt odotan kolmatta, katsotaan mitä nyt tapahtuu..?

 

Hei,

Voisiko joku ystävällisesti kertoa kaiken tuosta EML-systeemistä ja onko se todella nyt poistumassa vuoden alusta niinkuin joskus ollut puhetta?

 

mulla ei sit ollutkaan niin helppo sektio ku muilla
elikkä suunniteltu sektio oli 23.10 vauvan koon ja perätilan takia!!!
spinaali ei tehonnu...tunsin ekat viillot ja huusin,et tehkää ny jotain....sit nukutettiin....verta menetin 3,5 litraa..oli oli ihan hirvee hb oli 2:en veripussin jälkeen 68 ja sit sain 3 yksikköö verta lisää!!!no ny on sit kuumetta ja muutenki ihan höntti olo.....mut toivotaan,et tästä selvitään =)

 

Munkin "loppuratkaisu" eteni niin että viime tapaamisella rv 35+2,
sovittiin syntymäpäivä eli sektiopäivästä.
Lääkäri keskusteli viimeiselläkin tapaamisella pitkään ja hartaasti alatiesynnytyksen puolesta mutta lopuksi suostui tekemään leikkauspäätöksen. Sektio sovittiin samalle viikolle kun laskettu aikakin
olisi osunut. Mikäli vauva syntyy ennen sitä saan valita synnytystavan
jokatapauksessa.
Tapaaminen oli viimeinen. Ennen h-hetkeä käyn edellisenä arkipäivänä antamassa sairaalaan verinäytteet.
Vieläkään en usko todeksi että keisarinleikkaus on edessä vaan mielessä kummittelee synnytys alateitse. Mulla on jotenkin tän päätöksen kanssa hiton huono itseluottamus ja omaatuntoa soimaa lähteä isoon leikkauskeen ilman syytä. Minulla siis kaksi altiesynnytystä vuosina 99 ja 01, jotka ovat olleet henkisesti että fyysisesti traumaattisia, vaikka mitään fyysisiä vammoja eikä ongelmia jäänyt. Henkinen puoli on ainoa syy päätyä sektioon.
Toivon meille kaikille pelkosektioon päätyville onnea matkaan, kukaan muu kun toinen saman kokenut ei voi asiaa ymmärtää. Rukoilen vaan että olen jälkeenpäinkin sitä mieltä että ratkaisu oli oikea. :ashamed: =)
Porsche 36+

 

Tänään kävin sairaalassa antamassa verinäytteet ja samalla otettiin sykekäyrä lapsesta. Sektio tehdään maanantaina. Jänskää!
Aikaistivat leikkauksen maanantaille ihan sillä jos Tehyläisten työtaistelu sattuisi alkamaan.

Minulla on ollut leikkaus päätöksen jälkeen todella helpottunut olo. Olen ollut oikein energinen ja hyvillä mielin. Ei ole tullut ollenkaan tuollaisia fiiliksiä mitä Porsche kuvaili. En ole isommin miettinyt koko leikkausta, mutta tänään tuon viimeisen äitipoli käynnin jälkeen on alkanut vähän jännittämään. Älä sinäkään Porsche huonoa omaa tuntoa pode. Jos lääkäri on luvannut sinulle sektion, niin kai hän on havainnut sen sinulle paremmaksi vaihtoehdoksi.

Nyt täytyisi alkaa miettimään mitä sairaalakassiin pakkais. Vaatteet vauvaa varten olen jo katsonut valmiiksi.
Täytyy tästä lähteä saunaan tuumailemaan laukun sisältöä. =)

 

Tuuthan marrasmamma kertomaan miten sektio meni heti kun koneelle ennätät! Onnea matkaan, toivotaan että kaikki menee hyvin. :heart:
Mullakaan enää ole "huono omatunto", vauva on tässä sitten päättänyt kääntyä perätilaan, joten leikattu olisi anyway.. huvittavaa että on saanut ravata pelkopolilla ja loppujenlopuksi kävikin näin.. Ei haittaa
onpahan tullut ainakin maksettua sektion kustannukset pelkopolin poliklinikka maksuina, etten olisi paskempi kansalainen. Kun sitäkin välillä kuulee miten paljon se operaatio kunnalle maksaa..

 

Meille syntyi poika-vauva maanantaina ja torstaina päästiin jo kotiin.
Kaikki meni ihan hyvin. Aamulla menimme sairaalaan klo.8 ja vauva syntyi klo.10.03.
Leikkaus sujui samalla kaavalla mitä esim. Lintu on aiemmin kuvaillut.
Minä menetin hieman enemmän verta mitä yleensä leikkauksessa kuuluisi mennä. Minulle tilattiin jo kaksi veripussia, muttei niitä kuitenkaan tiputettu, kun olin ihan hyvä vointinen. Hemppari oli alimmillaan 94.

Leikkauspäivä ja sen jälkeinen päivä olin aika kipeä. Ensimmäinen suihkureissu leikkauspäivän jälkeisenä aamuna oli aika haasteellinen. Hoitajan avustamana siitäkin selvittiin. Keskiviikkona sain nostettua vauvan omin avuin sängystä ja pystyin jo kävelemään sekä käymään suihkussa itsenäisesti. Jokainen yö oli edellistä parempi.
Maanantaina en vielä olisi uskonut, että jo torstaina voin lähteä kotiin. Kotona olen pärjännyt panadolin voimalla, kivut eivät ole olleet liian kovia.

Haava on parantunut hyvin. Tikkejä näyttää olevan 20, nekin poistetaan jo maanantaina eli huomenna. Ja varmaan sen jälkeen on taas helpompi liikkua.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan ihan hyvä.

Koska sinulla Porsche on synnytys päivä?

 

Onnea uudelle perheenjäsenelle.

 

Olen käynyt kurkkimassa koska tulet kertomaan uutisia! Ihana kuulla
että kaikki on hyvin.
Mulla on sama edessä ENSI MAANANTAINA, eli lähellä maaliviivaa
täälläkin.
Jos jaksat kirjoittaa, niin laita mulle jotain hyviä "tipsejä" tulemaan!

 

En oikein tiedä mitä vinkkejä osaisin sinulle antaa. Ainakin särkylääkettä kannattaa varata kotiin valmiiksi. Tänään on ollut ensimmäinen päivä, että olen ottanut vain yhden panadolin.
Kannatta myös varata tuttelia/nan maitoa vauvalle. Leikkauksen jälkeen alkaa yleensä hitaammin maidon tuotanto, kuin normaali synnytyksen jälkeen. Kai se on yksilöllistä, mutta hyvä sitä on muutama purkki olla varuiksi. Ainakin meillä tuli tarpeeseen.

Kysy jos haluat tietää jotain tiettyä, niin voin vastata. Kun en oikein keksi mitä kertoisin.

 

Meillä ainakin tuli miehen boksereille käyttöä, kun en ensimmäiseen neljään viikkoon mahtunut omiin alushousuihin. Joten kannattaa varautua siten, että pystyy olemaan väljissä vaatteissa ja käyttämään siteitä. Niitä siteitä kannattaa varata myös kotia.

 

No tässä muutama kysymys, mitä mulla ensimmäisenä mielessä. Muutkin saa vastata!(kiitos Tuulia, bokserivinkistä)
Saitko pojan syliisi jo leikkaussalissa?
Oliko leikkaus hirveempi vai helpompi mitä osasit odottaa?
Tuntuuko se kamalalta kun vatsaa tongitaan, painellaan ja murjotaan..
kun näin kuulemma moni asian kokee?
Oliko vauva hyvävointinen, onkos vauva ihan shokissa kun
ykskaks nostetaan pois kohdusta, enemmän jotenkin kun alatiesynnytyksessä? Onko sulla kokemusta alatie synnytyksestä?
Tässä nyt pari, kitoos jos jaksat vastata, mua jännittää niin kamalasti

 

Porsche, kyssäri ei ollut mulle, mutta vastaan omasta kokemuksesta. Vatsan "tonkiminen" ei oikeastaan tunnu miltään, ehkä pientä nykimistä voi tuntua. Enemmän kurjalta tai oikeastaan oudolta itsestäni tuntui se, että pöytä oli jotenkin kallellaan ja mietti kierähtääkö siitä alas. (ei tietenkään ole mahdollista)

 

En saanut poikaa syliin leikkaussalissa. Kätilö tai liekö ollut lastenlääkäri ensin tutki vauvan ja toi sen jälkeen meille nähtäväksi. Piti vauvaa ihan minun poskessa kiinni hetken aikaa. Tämän jälkeen isä lähti hoitajan ja vauvan kanssa pesemään, punnitsemaan ja mittaamaan vauvaa. Vauva oli ihan virkeä ja hyvä vointinen heti alusta alkaen. Pisteet 9-9-10. Leikkauksen jälkeen olin kaksi tuntia heräämössä tarkkailtavana, jonka jälkeen pääsin lapsen ja isän luokse. Ja samantien lapsi nostettiin minun viereen. Se oli ihana tunne!

Minua jännitti leikkauspäivän aamuna aivan kamalasti. Kun minua vietiin leikkaussaliin, aivan hartiat vapisi. Kun sain puudutuksen tuli oikein lämmin olo ja vapina lakkasi. Lapsi oli tosi nopeasti pihalla, ei siinä kerennyt ihmeitä tuntea. Kipua ei tietenkään ollenkaan. Tunsin lapsen nostamisen mahasta ylävartalon heilumisena. Kiinni ompeleminen kesti mielestäni kauemmin kuin olin etukäteen ajatellut. Siinä olisin toivonut miehen olevan vierellä. Mutta hän oli hoitajan kanssa lasta mittailemassa. Kiinni ompelemisen koin kaikista ahdistavimpana koko toimenpiteessä. Kesti n.40min. Tosin minulle tehtiin samalla sterilisaatio, että se jonkin verran pidensi kestoa.
Minulla on komemusta alatiesynnytyksestä. Jos pitäisi valita vielä synnytys tapa, leikkauksen ottaisin. Vaikka paljon paremmassa kunnossa sitä on normaalin synnytyksen jäljiltä.

Jäkivuotoa on ollut paljon vähemmän leikkauksen jälkeen. Kotona olen pärjännyt pikkuhousunsuojilla.

Tsemppiä sinulle Porshe, kyllä kaikki hyvin menee! Minun on varmaan turha sanoa, että älä jännitä. Tuskin kukaan menee leikkaussaliin niin, ettei yhtään jännittäisi. Mutta se on äkkiä ohi ja kipua et tule tuntemaan. Spinaalipuudutuksen laitto jännitti, mutta ei ollut paha. Pieni piikin pisto selässä ja se oli siinä. Pari päivää leikkauksen jälkeen on aika kipeitä, mutta pyydät vaan heti lääkettä kun siltä tuntuu. Ja vauva kun nukkua tuhisee vieressä ei kipu tunnu niin pahalta.