Kokemuksia pihistä miehestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jaana73
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Leskeneläke on tosi kiinnostava aihe ja voi hyvinkin sivuta keskustelua pihistä miehestä. Rouva voi joutua kituuttamaan pihin miehen kanssa tai jää muutoin huonoon suhteeseen vain sen taoudellisen hyödyn vuoksi odottaessaan leskeneläkettä, joskus suurtakin.

Toisaalta huonossa suhteessa voi puoliso odottaa tai jouduttaa toisen poismenoa saadakseen leskeneläkkeen, jonka jälkeen voi tehdä, mitä haluaa. Omaishoitajiakin voi olla moneen menoon. Joku haluaa oikeasti hoitaa, toinen mieluummin jättää hoitamatta, varsinkin jos siitä ei mitään etua saa, ennen kuin on leski.

Miksi siis ylipäätään pitäisi elää toisen tai puolison kustannuksella missään tilanteessa?

Leskeneläkkeen puolustajia tietenkin on. Perustelujakin on monia. Se, että puoliso olisi tienannut oman eläkkeensä, ei välttämättä pidä paikkaansa, koska eläke kaiketi määräytyy palkasta ennen kuolemaa, ei kertyneistä eläkkeistä. Niin ainakin tätä eläkettä esitellään Kelan sivuilla ja vielä epämääräisemmin työeläkelaitosten toimesta. Työeläkepuolellahan leskeneläkkeessä ei ole mitään yläikärajaa tai eläkekattoakaan.

Voisi siis olla parempi, jos mies tai hyvin ansaitseva puoliso olisinkin pihi eläessään ja maksaisi toisenkin eläkevakuutusta tai henkivakuutuksia, jottei yhteiskunnan ja nuorempien sukupolvien tarvitsisi kustantaa tätä eläke-erää, joka siis ei perustu palkalliseen tai yrittäjän työntekoon.

Jos lasten hoitamisesta kotona maksettaisiin korvausta tai palkkaa, josta myös eläke kertyisi, olisi se naiselle hyvä vaihtoehto myös avioerossa. Tai jos mies jostain syystä vaikkapa sairastuisi ja joutuisi varhain työkyvyttömyyseläkkelle ja jopa ilman tuloja jääneen vaimon omaishoidon turviin, niin eihän kummankaan leskeneläkekään suuri olisi.

Ei tässä ole mitään tasa-arvoa, jos oikein ajatellaan.
 
Miksi siis ylipäätään pitäisi elää toisen tai puolison kustannuksella missään tilanteessa?

Leskeneläkkeen puolustajia tietenkin on. Perustelujakin on monia. Se, että puoliso olisi tienannut oman eläkkeensä, ei välttämättä pidä paikkaansa, koska eläke kaiketi määräytyy palkasta ennen kuolemaa, ei kertyneistä eläkkeistä..


Milläs hoitovapaalla oleva ihminen elää, jos ei yhteisen perheen tuloilla?

Kyllä se ihminen ihan itse tienaa eläkkeensä työeläkkeen muodossa. Eli joka palkastaa nypästään tel-maksua, jonka saa sitten eläkkeelle päästyään. Jos ei koskaan ole ollut öissä, saa kansaneläkkeen joka on aikas vaatimaton, eikä siitä leskellekään juuri ropoja tule.

Kerros nyt, miksi omalla työllä ja tellejä maksaneena minun puolisoni ei saisi saada minun eläkettäni, vaan hyödyn pitäisi mennä valtiolle? Pitäsikö kaiken muunkin ansaitun mennä valtiolle?
 
Viimeksi muokattu:
Silloin ennen kun mentiin nuorina (ja köyhinä?) naimisiin perustettiin PERHE. Ennen perhe oli yhteisö jossa puhallettiin yhteen hiileen äiti, isä ja lapset. Tai vain äiti ja isä. Ostettiin yhdessä ja tuhlattiin yhdessä. Rahat olivat yhteisiä.

Nykyään eletään perheessä mutta erillisinä yksikköinä. Onko ihmiset tulleet viisaammiksi vai varovaisimmiksi vai ovatko vain itsekkäitä?

Nykyään aika harva mies enää haluaa elättää vaimoaan. Eri asia on sitten jos vaimo on hoitovapaalla ja tulot on pienet. Tällöin mies joutuu osallistumaan kustannuksiin enemmän, mutta omasta tahdostaan.

Onhan se tietysti järkevää, että asumismenot yms. maksetaan yhdessä ja sitten omat menot maksaa kukin itse. Mutta voiko olla tekemättä esim. lomamatkoja yhdessä sen vuoksi, että toisella on pienemmät tulot eikä voi maksaa osuuttaan matkasta.

Tiedän perheen, jossa mies ei osallistunut lastenhoitomenoihin ollenkaan, siis omien lastensa. No se mies on nykyään entinen.
 
Silloin ennen kun mentiin nuorina (ja köyhinä?) naimisiin perustettiin PERHE. Ennen perhe oli yhteisö jossa puhallettiin yhteen hiileen äiti, isä ja lapset. Tai vain äiti ja isä. Ostettiin yhdessä ja tuhlattiin yhdessä. Rahat olivat yhteisiä.

Nykyään eletään perheessä mutta erillisinä yksikköinä. Onko ihmiset tulleet viisaammiksi vai varovaisimmiksi vai ovatko vain itsekkäitä?


Ei vaan nainen kouluttautuu, menee töihin ja ansaitsee rahaa. Ennen se mies toi leivän pöytään. Ennen vanhaan muuten naiset pisti osan rahoista sivuun, ihan sitä varten, että täytyy äkkiä lähteä kodista jos äijä alkaa sietämättömäksi alkoholin tai väkivallan takia. Se oli sitä "yhteen hiileen puhaltamista". Onneksi ajat on muuttuneet, ei tarvitse kakaroitakaan alistaa mihinkään perhehelvettiin vaan yhteen hiileen puhaltamisen takia. Ihmeen moni nainen siihen alistui, monta sukupolvea on vänkyränä psyykkisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan nainen kouluttautuu, menee töihin ja ansaitsee rahaa. Ennen se mies toi leivän pöytään. Ennen vanhaan muuten naiset pisti osan rahoista sivuun, ihan sitä varten, että täytyy äkkiä lähteä kodista jos äijä alkaa sietämättömäksi alkoholin tai väkivallan takia. Se oli sitä "yhteen hiileen puhaltamista". Onneksi ajat on muuttuneet, ei tarvitse kakaroitakaan alistaa mihinkään perhehelvettiin vaan yhteen hiileen puhaltamisen takia. Ihmeen moni nainen siihen alistui, monta sukupolvea on vänkyränä psyykkisesti.


Kuvailin tuossa omaa avioitumista 80-luvun alussa ja tilannetta silloin. Sen kaltainen perheen perustaminen ja perhe-elämä lienee jo kadonnutta luonnonvaraa. Ei kaikki avioliitot ole perhe-helvetissä elämistä.
 
Viimeksi muokattu:
Leskeneläke on tosi kiinnostava aihe ja voi hyvinkin sivuta keskustelua pihistä miehestä. Rouva voi joutua kituuttamaan pihin miehen kanssa tai jää muutoin huonoon suhteeseen vain sen taoudellisen hyödyn vuoksi odottaessaan leskeneläkettä, joskus suurtakin.

Toisaalta huonossa suhteessa voi puoliso odottaa tai jouduttaa toisen poismenoa saadakseen leskeneläkkeen, jonka jälkeen voi tehdä, mitä haluaa.
Höpö höpö, en usko, että kukaan roikkuu huonossa suhteessa leskeneläkkeen toivossa, vaikka mies olisi isotuloinenkin.

Fakta, jota kukaan tässä keskustelussa ei tunnu muistavan, on kuitenkin se, että lain mukaan aviopuolisot ovat toisiaan kohtaan elatusvelvollisia. Jos toisella ei - syystä tai toisesta - ole tuloja, kuuluu tulonsaajan hänet elättää. Siksihän sosiaalietuuksia harkittaessa otetaan aina puolison tulot huomioon.

Olen aina ihmetellyt naimisissa olevia, vakiintuneita pareja, jotka laskevat joka sentin erikseen. Se voi olla hyvä vakuutus silloin, kun puolisoiden rahankäyttötavat ovat täysin erilaiset, mutta muuten se on sulaa hulluutta, koska viime kädessä - eron tai kuoleman tullessa - rahat lasketaan kuitenkin yhteen (ellei ole avioehtoa). Lapsettomat puolisot perivät toisensa, muuten perijöinä ovat tietenkin lapset.

Leskeneläke on harvoin niin suuri, että siitä olisi pääasialliseksi elannoksi. Nykyisin naisilla on oma työ ja palkka, jolloin ei ole taloudellisista syistä pakko jäädä huonoon suhteeseen niin kuin ennen, kun ei ollut mitään yhteiskunnan tukia yksinhuoltajille tai pienituloisille.
 
Viimeksi muokattu:
Kuvailin tuossa omaa avioitumista 80-luvun alussa ja tilannetta silloin. Sen kaltainen perheen perustaminen ja perhe-elämä lienee jo kadonnutta luonnonvaraa. Ei kaikki avioliitot ole perhe-helvetissä elämistä.


Sanopas muuta...80-luvun alkupuolella minäkin olen naimisiin mennyt ja edelleen nautin perhe-elämästä -laspet tosin ovat jo omilla teillään :) Perhehelvettiä en ole kokenut enkä myöskään olisi hetkeäkään elänyt, olen aina ihmetellyt naisia, jotka alistuvat siihen, koska eivät uskalla yksin/lasten kanssa keskenään elää. Yhteiseen hiileen on puhallettu ja hyvin on mennyt. Ja menee edelleen. En/emme elä yhteiskunnan tuilla. En ole myöskään tilanteessa, jossa joutuisin yhteiskunnan elättämäksi mieheni kuollessa tai mahdollisesti erotessa, joten ei pitäisi muilla olla nokan koputtamista tähän asiaan. Ja kukapa sitä ihanasta vaimosta erota haluaisi :)

Olen jostain lukenut (ellipalstalta?), että nykyisin jotkut menevät jopa niin pitkälle, että vain varakkaammalla puolisolla on varaa matkustaa, toinen jää kotiin. Voi elämän kevät! Kannattaako sitten yhteen mennäkään, jos oma etu on paras etu? Kas, kun ei jääkaappiin laiteta omia hyllyjä, toisella sisäfilettä ja toisella lauantaimakkaraa...
 
Viimeksi muokattu:
Höpö höpö, en usko, että kukaan roikkuu huonossa suhteessa leskeneläkkeen toivossa, vaikka mies olisi isotuloinenkin.
.

90-luvulla eräs julkisuudessa paljon ollut henkilö (nyttemin kuollut) erosi niin, että ex-nainen tilitti avioeroa julkisuudessa, siinä otti puheeksi tuon leskeneläkkeen, häntä kovasti vaivasi kun nyt tämä uusi vaimo tulee saamaan sen. Olihan ex-vaimo hoitanut perhettä 30 vuotta ilman liksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Väärin;11428083:
Lapsettoman pariskunnan leski perii puolisonsa, ellei testamentilla muuta ole määrätty ja ellei kuolleella ole lapsia ennestään.

Puoliso perii vasta, mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä.
 
Puoliso perii vasta, mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä.
Miten sinä sitten ymmärrät sanan "lapseton"? Minusta se tarkoittaa sellaista, jolla ei ole rintaperillisiä. Tästä on koko ajan ollut kysymys, ärsyttää inttäminen itsestään selvästä asiasta. "Lapsettomat puolisot" = keskenään naimisissa olevat ihmiset, joista KUMMALLAKAAN ei ole lapsia, ei erikseen eikä yhdessä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten sinä sitten ymmärrät sanan "lapseton"? Minusta se tarkoittaa sellaista, jolla ei ole rintaperillisiä. Tästä on koko ajan ollut kysymys, ärsyttää inttäminen itsestään selvästä asiasta. "Lapsettomat puolisot" = keskenään naimisissa olevat ihmiset, joista KUMMALLAKAAN ei ole lapsia, ei erikseen eikä yhdessä.

Minä tulkitsin "lapsettomaksi pariskunnaksi" pariskunnan, joilla ei ole yhteisiä lapsia.

En inttänyt. Kirjoitin vain: "Puoliso perii vasta, mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä." Ikävä, jos sinusta tuntui, että hyppelehdin varpaillasi.
 
Viimeksi muokattu:
Mun täytyy myöntää tyhmyyteni.

En ole koskaan kuullutkaan mistään leskeneläkkeestä. En jaksa googlatakaan, mutta saako siis kuka tahansa leski jotain ylimääräistä eläkettä siksi, että sen ihmisen puoliso on kuollut???
 
Mun täytyy myöntää tyhmyyteni.

En ole koskaan kuullutkaan mistään leskeneläkkeestä. En jaksa googlatakaan, mutta saako siis kuka tahansa leski jotain ylimääräistä eläkettä siksi, että sen ihmisen puoliso on kuollut???
Kuka tahansa ei saa, siihen vaikuttavat mm. lesken ikä ja se, onko kyse Kelan vai yksityisen vakuutusyhtiön maksamasta. Kelan leskeneläke on paljon pienempi kuin yksityinen, sitä maksetaan lyhyempi aika ja siinä on tulorajat.

Yksityisen vakuutusyhtiön maksama leskeneläke on osa työntekijän lakisääteistä eläketurvaa, eli käsittääkseni kaikkien työssä olevien puolisoilla on siihen oikeus. Tosin näistä asioista en ole kovin hyvin perillä, joten voi olla, että olen tulkinnut allaolevien linkkien tietoja väärin.

Vakuutusyhtiön maksama leskeneläke riippuu kuolleen puolison tuloista. Esimerkiksi lapsettoman lesken eläke on puolet kuolleen puolison tuloista, mutta lesken omat tulot tai oma eläke voi pienentää summaa.

Tässä pari linkkiä:

Kela - Leskeneläke

Leskenelke - Ilmarinen

Pikkuisen nykyelämälle vieras ajatus leskeneläke on minustakin, se kuuluu siihen aikaan, kun mies elätti perheen ja vaimo hoiti kotia - siitä huolimatta, että kummassakaan leskeneläketyypissä ei puolison sukupuolella ole väliä, sen saa sekä vaimon että miehen kuollessa. Nykyisin useimmilla naisilla on oma ammatti ja omat tulot, joten taloudellinen tilanne ei puolison kuollessa romahda niin dramaattisesti kuin 50 vuotta sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Milläs hoitovapaalla oleva ihminen elää, jos ei yhteisen perheen tuloilla?

Kyllä se ihminen ihan itse tienaa eläkkeensä työeläkkeen muodossa. Eli joka palkastaa nypästään tel-maksua, jonka saa sitten eläkkeelle päästyään. Jos ei koskaan ole ollut öissä, saa kansaneläkkeen joka on aikas vaatimaton, eikä siitä leskellekään juuri ropoja tule.

Kerros nyt, miksi omalla työllä ja tellejä maksaneena minun puolisoni ei saisi saada minun eläkettäni, vaan hyödyn pitäisi mennä valtiolle? Pitäsikö kaiken muunkin ansaitun mennä valtiolle?

Yhteiskunnan systeemit on niin monimutkaisia, etteivät ne ihan ole niin kuin kirjoittajat 8itse kukin) voi luulla ja kertoa eteenpäin. Hoitovapaallakin on mahdollisuus yhteiskunnan tukiin, vaikkeivat ne aina riitä pitämään yllä haluttua elintasoa. On tietenkin mahdollista jäädä kotiin hoitamaan lapsia myös hoitovapaan päätyttyä ilman korvausta. Liekö se jo ihan oma valinta, vai perheen kesken tehty sopimus. Ei kuitenkaan yleisen käytännön tai normien mukainen päätös olla kotiäitinä tai isänä esimerkiksi, kun lapset ovat pitkälle kouluikäisiä tai heille olisi muutoinkin päivähoitomahdollisuus.

Toinen juttu on se, ettei itse tienaa omia eläkkeitään. Ansiotuloista kertyy vain oikeus eläkkeeseen, mutta maksaja tulee aina seuraavsta sukupolvesta. TEL-maksuina maksetaan jo eläkkeelle jääneiden, siis esim. "omien vanhenpien" eläkkeet. Eläketaakka on aina seuraavan sukupolven, kuten on iät ajat ollut. Vanhemmat ovat huolehtineet pienistä lapsista ja lapset sitten iäkkäistä vanhemmista. Ja niinhän sen pitää tietenkin olla inhimillisesti ajatellen, mutta kuten aina, niin liika on liikaa kaikessa. leskeneläke automaattisena etuna on aivan käsittämätön etu.

Varakkailla puolisoilla kun muutoinkin on mahdollisuus ottaa henkivakuutus puolison eduksi, joka sekin lie veronton etu perintöverotuksessa. Lisäksi on vapaaehtoiset eläkevakuutukset verovähennyksineen. Eli mahdollisuuksia on toki monia pitää huolta puolison tulotasosta kuolemansakin jälkeen, jos tämä ei käy työssä ja ansaitse itse eikä siis maksa TEL-maksua edellisen sukupolven eläkkeisiin.

Aina puhutaan näistä vapaamatkustajista - toisin väärissä yhteyksissä. Kyllä oikeasti pienituloisista voi ja pitääkin yhteiskunnan huolehtia, mutta ns. porsaanreiät olisi korjattava. varsinkin nyt kun on niin tiukaa ja nuoria "savustetaan" opiskelutukie leikkauksien ja palkkojen alennuksin. Kyllä tulevat sukupolvet imetään kuiviin, että suuret ikäluokat saavat pitää etunsa ja varallisuutensa aina hautaan saakka, jolloin verottaja sitten voi taas päästä osingolle perintöveron muodossa ja jättää nuoret nuolemaan näppejään.

Vaikea tätä kierrettä on oikeastaan edes hahmottaa, mutta kyllä siinä nuoret yleisesti ottaen syrjäytetään kokonaisvaltaisesti. Poikkeuksena tietenkin jotkut tosi rikkaat piirit, jotka voivat sijoittaa verottomiin paratiiseihin myös tulevat perinnöt ja kikkailla mutoinkin huppujuristien kanssa pitkälle tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä