Koira ja vauva

[kikka]

Meillä lapsukainen alusta saakka leikkinyt koirien kanssa, jopa samoilla leluilla Toinen koira haukkuherkkä joten se alussa stressasi, nyt ei enää. Molemma ovat rakkaita, sekä lapsi että koirat. Nyt lapsi ja koirat ovat niin erottamattomat kaverukset että ! RAkastavat toisiaan yli kaiken, koirat myös leikkivät tytön kanssa.

Teidän lapsesta varmaan tulee myös terve, siis sekä fyysisesti että psyykkisesti. Ihan hyödyllistä saada koirilta vähän pöpöjä, tottuu olemaan elukoiden kanssa ja oppii niitä arvostamaan.
Muinoin jo James Herriot kertoi että kylän teurastajan lapset olivat kaikkein terveimpiä kun pyörivät isänsä kanssa "hommissa" eikä silloin oltu kaiken aikaa desinfioimassa...

 

[kannanotto]

Miksi siisti koti on niin tärkeä? tuntuuko se elämäntehtävältä? oletteko koskaan miettinyt miten typerää ja aikaa vievää on kuluttaa kallisarvoista elämäänsä kodin todella tarkkaan siivoamiseen? entä jos seuraavan kerran keksitte jotakin kivaa kun joku koiran kurajälki alkaa ärsyttämään? entä jos lähdette vaikka lenkille ? meillä on yksi elämä--materia/siisti koti, ei pitäisi olla niitä tärkeimpiä asioita.

 

[Kyllästynyt]

Ja ne kurajäljet häviää sitten itsestään, vai? Oletko käynyt koskaan sellaisessa paikassa, jossa ei todellakaan välitetty koiran sotkuista? Koiran kuukautisveretkin oli seinillä, kun ei haitannut. Kenkiä ei voinut ottaa pois jalasta, kun hiekkaa ja karvaa oli niin paljon. Se ei ole lasten katseltavaa.
En ole fanaattinen siivoaja, eikä tällaisessa taloudessa pysty olemaankaan. Ja kyllä se vähän haittaa jos vauva konttaa paskaläjässä.

 

[aino]

Mua lähinnä säälitti meidän koira alussa kun sitä aikaa ei vaan riittänyt millään samalla tavoin kuten ennen mutta nyt on mitä paras lenkkikaveri vaunulenkeille ja ipanan 9,5 kk kanssa leikkivät ja touhuavat yhdessä.

Kyllähän se joskus rassaa kun sekä lapsi että koira seuraa perässä joka paikkaan mutta on se vaan niin rakas ja lutunen tuo meidän karvaturri että ikuna en siitä luovu jos ei pakko ole.

 

[Maman]

Paria kommenttia lukuunottamatta mun mielestä keskustelu on ihan asiallista. Eikös keskustelu tarkoita juuri sitä, että ihmiset esittävät omia, poikkeaviakin mielipiteitään? Minusta on siis turha loukkaantua, jos joku ei ole asiasta samaa mieltä.

Meillä on kaksi koiraa, jotka myös vauvan tulon jälkeen tuntuvat ihan yhtä rakkailta. Kyllähän koirat keksivät kaikenlaista, esim. varastavat vauvan tutin aina kun silmä välttää. Nuolevat myös vauvaa, mutta saavat sen tehdäkin kunhan pysyvät kohtuudessa. Mutta kyllähän se vauva on koiriin verrattuna se "vaikeampi tapaus".

Toivoisin kovasti, että alkuperäinen kirjoittaja odottelisi ainakin vielä jonkin aikaa ja katselisi, josko tilanne rauhoittuu. Väsyneenä ja hormoonimyllerryksessä ihan pienetkin asiat ottavat helposti päähän.