Kohtalotovereita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

....

Vieras
Kohtalotovereita?
Ero pyörii mielessä, olen todella ahistunut tässä elämän tilanteessa. Miehessä ei ole mitään "suurta" vikaa, mutta me ei vaan mielestäni sovita yhteen ja en enää tunne tuota ihmistä, enkä rakasta enää. Ei tälläistä liittoa kannata mielestäni jatkaa..

Mutta jos eroan ja tulen katumapäälle? Miten jaksan lasten kanssa yksin ja miten pärjään rahallisesti.. Ja mieskin säälittää jollain tapaa koska tiedän miten pahalta hänestä tuntuisi jos lähden lasten kanssa.

Mutta. Minä en jaksa tätä liittoa, olen ahistunut ja masentunut. En tiedä paraneeko asia eroamalla, mutta luulen niin...
 
Ihan ku minun näppiksestä kirjotettu.... Ku tietäs mikä on oikea ratkasu. Lapsia ajattelen, kun ovat seuranneet vierestä setän eroa ja serkkupojan viikko-viikko raijausta ja vakuuttelevat jatkuvasti ettei me vaan erota. Siispä luultavasti vielä jään....
 
Jos on jo pitkään tuntunu tolla niin ehkä hetken ero miehestä vois tuoda valaistusta asiaan. Onko sulla mahis mennä vaikka viikoksi tai kaheksikin vaikka porukoilles tai vaikka vuokrata mökkiä. Jos ei ees tuu ikävä niin ehkä sit vois harkita omaa asuntoa.
 
Oletteko yrittäneet asian eteen tehdä jotain? Mihin silloin alussa rakastuit häneen? Jos suhdetta ei hoida, sitä helposti toinen alkaa tuntumaan vieraalta ja itse masentuu toimimattomasta suhteesta.
 
Oletko keskustellut miehesi kanssa asiasta? Joskus asian ääneen sanominen helpottaa kummasti. Keskustelun jälkeen on selkeämpi tehdä ratkaisutkin, kun tietää mitä toinenkin on mieltä asiasta. Toki päätös on aina lopulta oma...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juu:
Jos on jo pitkään tuntunu tolla niin ehkä hetken ero miehestä vois tuoda valaistusta asiaan. Onko sulla mahis mennä vaikka viikoksi tai kaheksikin vaikka porukoilles tai vaikka vuokrata mökkiä. Jos ei ees tuu ikävä niin ehkä sit vois harkita omaa asuntoa.

töiden takia vähän hankala lähtee porukoille kun asuu niin kaukana :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja star:
Oletko keskustellut miehesi kanssa asiasta? Joskus asian ääneen sanominen helpottaa kummasti. Keskustelun jälkeen on selkeämpi tehdä ratkaisutkin, kun tietää mitä toinenkin on mieltä asiasta. Toki päätös on aina lopulta oma...

Olen keskustellut, mutta on sitä mieltä että kerta ollaan näin pitkään oltu niin ei perhettä voi nyt rikkoa..
 
Minusta tuo on juuri sellainen tilanne, jolloin kannattaisi yrittää pariterapiaa tai ihan itse korjata tilannetta. Te olette varmaan ns. kasvaneet erilleen eli suhdetta ei ole hoidettu ja sitten kun lapset alkavat olla vähän isompia, huomataan yhtäkkiä, että ei olla enää pariskunta vaan pelkkiä vanhempia. Lapset kärsivät erosta niin paljon, etten suosittele lähtemään elleivät puolisot suorastaan inhoa toisiaan. Keskustele miehesi kanssa. Minusta on tosi epäreilua miettiä yksin tykönänsä tuollaista asiaa ja sitten pamauttaa valmis päätös toisen eteen, että olet päättänyt erota ja mitään on turha yrittää enää. Ei se ole ihme jos ahdistaa tuollaisen salaisuuden kanssa:o Niin ja voit tosiaan katua jälkikäteen. Ei se sinkkuäitielämä niin hohdokasta ole, monet joutuvat aloittamaan ja lopettamaan suhteen toisensa jälkeen, kun ei ole helppo löytää miestä joka olisi hyvä elämänkumppani&tulisi toimeen lasten kanssa.
 

Yhteistyössä