No niin, sain soiton eilen Kättäriltä.
Lääkäri oli sitä mieltä, etten ole ollutkaan raskaana ja että kyse on kemiallisesta raskaudesta. Enpä voinut pidätellä itseäni ja pyysin päästä sukupuolitesteihin varmistaakseni, olenko nainen vai mies. Suoraan sanottuna veetutti niin penteleesti, että olisin voinut ratketa vähän pahempaankin kielen käyttöön.
Lääkäri totesi ykskantaan, että en ole ollut raskaana ja tätä ei keskenmenoksi lasketa. Mua kummaksuttaa tämä. Mä tiedän, mikä on kemiallinen raskaus (on kait täällä ketjussakin ihmisiä, jotka ovat kokeneet lukuisia kemiallisia) ja voin olla varma, ettei kyse ollut kohdallani siitä. Kehtasi sanoa mulle, että kyseessä oli vain vähän pidempi kierto. Huoh. Mä olen lääkäriin valitellut sitä, kun kierrot on niin lyhyitä ja nyt sitten olisikin kierto näin pitkä! Täytynee vielä sekin mainita, että keskenmenovuodoksi vuoto oli varsin niukkaa, joka on nyt jo loppumaan päin. Normaalissa kkvuodossa menee se 7 päivää. Myös ultratessa sanottiin jo toisen vuotopäivän kohdalla, että kohtuontelo on lähes tyhjä. Jos minä lasken yksi ynnä yksi, niin saan vastaukseksi keltarauhashormonin puutteen, joka taas kielii kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Eli limakalvot on olemattomat. Onko se jotenkin vaikeaa lääkäreille tajuta?
Varasin yksityiselle ajan. Mä olen ihan hemmetin vihainen ja kiukkuinen tästä tyylistä. Kätilöystäväni oli aivan pyörryksissä tästä lääkärin kommentista ja hänen mielestään mun tulis vaatia oikaisua. Kuulemma kemialliset raskaudet eivät pidennä kiertoa muutamaa päivää enempää. Niin tai näin.
Mulle sanottiin, että mitä todennäköisimmin vaiva johtuu kilpparista, mutta mulla kun on se yksi täysiaikainen raskaus ollut, niin varmasti seuraava on myös. Unohtui varmaan lääkäriltä sitten se, että juuri tuon täysiaikaisen raskauden jälkeen sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan todella ärhäkkäästi. PRKL!
Jos se johtuu siitä kilpparista ja hormoneista, niin miksi asialle ei tehdä mitään?? No, koska olen vasta yhden keskenmenon kokenut. Ja mitä sitten, jos olisikin ollut kemiallinen raskaus?? Ei kait sellainenkaan toistuvasti ole normaalia?? Kyllä kait olisi kiva, jos sekin tutkitaan ja mietitään, että miksi näin!
Pahoittelen suurimmassa määrin, jos jota kuta ärsyttää monologini tästä aiheesta. Pyörittelen tätä päässäni ja kait vihan kautta koetan toeta uuteen nousuun saadakseni voimia vaatia hoitoa. Tai voimia yrittää.
Miten teillä vaikuttaa parisuhteeseen tämmöinen? Meillä on aika raskasta. Tällä hetkellä ei tunnu, että kovasti lähentäis. Tuntuu, että on niin yksin näiden kokemuksien ja tunteiden kanssa. Onneksi mulla on teidät, tai onneksi ja onneksi. No, olette silti tärkeitä :heart: Kiitokset siitä.