KM:N JÄLKEEN KUUMEILEVIEN TALVIPINO

sasuma: Voihan itku ja kurjuus :'( Hyvä uutinen kuitenkin, että varmaan pääset piakkoin uuteen yritykseen. Kaikesta huolimatta tervetuloa mukaan :hug:

Samoin jaksamista toivotan Jajalle sekä Imoenille :hug: :hug:

Huisi ja sanzibar: Ihanaa kuulla, että hommat etenee hyvin, ja ehkä mekin päästään samaan pinoon taas joskus, siis sinne odottajien puolelle of course =)
 
sasuma, tosi ikävää. :hug: ja jaksamista!

Huisin ja sanzibarin kuulumisia oli kiva lukea. :)

Jaja, kiitos kysymästä (ja muillekin kiitos tsempistä!). Täällä mä edelleen ihmettelen. En ole päivystykseen asti päässyt, kun ei kerran ole kunnon vuotoa eikä kipujakaan. Mutta kai se pitäisi käydä tarkistuttamassa, kun tämä vuoto on ehkä jotain tavallisten kuukautisten tapaista ellei vielä niukempaa. Vai voisko olla niin ettei näin alussa mitään megavuotoa tulekaan? Mä en oikeesti tiedä. Eilen tein testin ja ihan haaleeta viivaa se näytti, että kyllä tämän kanssa on peli menetetty mutta mä en vaan tiedä, kuuluuko sinne lääkäriin mennä. Kuulostan omasta mielestäkin ihan idiootilta.. "Hei vaan, mä en nyt tiedä olenko raskaana vai onko mulle tullut keskenmeno, vaikka kummastakin on ennestään kokemusta.." :/ Nojoo. Eli palaan listalle kun saan tähän varmistuksen nyt joskus jostain..
 
Imoen: :hug:
Mun yks keskenmenoista tapahtu just jollain viikolla 6 spontaanisti ja täytyy sanoa, että jos en olis testiä tehnyt, en olisi edes tienny olevani raskaana. Vuoto oli ihan ku menkat! Toivottavasti sulla kuitenkin kääntyis vielä kaikki hyväks! :)

*Muoks* Mä muuten silloin kävin hcg:n ottaas ja mulla se kyllä oli jo nollissa ku vuoto oli loppu.
 
Kiitos kaikille, voimia tässä tällähetkellä tarvitaan, onneksi on läheiset tukena asiassa :)

Joo, se gyne sanoi että jos jotain hyviä puolia täytyy tästä sanoa, niin se että tiedetään että se munasolu on irronnut ja kun siittiö on tullu niin se on hedelmöittynyt ja hedelmöitys on tapahtunut oikeaan paikkaan ettei ole ollut kohdun ulkopuolinen.
Yhdet kuukautiset täytyy odotella ja sitten saa alata uuteen yritykseen. Se vaan ketuttaa tässä että jos tätä seuraavaakin saa yrittää seuraavat 1,5 vuotta... :ashamed:
 
sanzibar Onnea! Ihania uutisia sinulla.

Imoen Toisin kuin Minky, itse vuosin rv 6 keskenmenossa kuin pistetty sika. Jos en olisi testiä tehnyt ja jos en olisi voinut jo niin pahoin, olisin kyllä suunnannut päivystykseen silkan verenvuodon vuoksi. Olemme yksilöitä. Eikös sulla ollut alkuraskauden ultra jo varattuna vai muistanko väärin? Jos jaksat sinne saakka odottaa, silloin tulee tarkistettua, onko kohdussa elämää, onko se tyhjä vai onko keskenmeno kesken. Niin olen itse aikonut tehdä seuraavasta plussasta, kun saan kunnalliselle ultran rv täytyttyä. Jos vuodan sitä ennen, niin tulee silloin tsekattua tilanne ja tulee siitä sitten se kolmas virallinen km.

Tämä päivä alkoi ihanasti 4.26. Puhelin aloitti värinän. Molemmat miehen kanssa heräsimme, mies sanoi jahas ja nousi ylös, minä säntäsin puhelimelle ja totesin, että jaaha, se on sitten nyt. Ollaan siis oltu synnytysvalmiudessa viime viikot eli tulevan isoveljen hoitovastuun ottajina. Ystävä oli supistellut koko yön ja totesivat, että kaipa tarttisi näytille lähteä (tunti matkaa). No, näytiksi vielä jäi, mutta supparit on jatkuvia ja sännöllisiä. Minä olin pikkupimun kanssa viideltä vahdinvaihdossa ja aamulla lapsilla oli kivaa, kun jo puuropöydässä oli kaveri. Ja nyt jännätään, koska on uusintalähtö. Nyt pojan kanssa on jo isovanhemmat, mutta viisi tuntia on liian pitkä matka olla synnytyspassissa. Ihanaa jännittämistä tämä tämmöinen!

ON Eilen alkoi huimailemaan, tänään on jo saanut hengitellä, että pitääkö mennä vessaan vai ei. Ja vatsa on kipeä. Viikonloppuna testataan, kun ollaan molemmat kotona, jos ei sitten kuukautiset yllätä. Olo alkaa olla sellainen että nimenomaan yllätä. Mutta siitä se piina sitten vasta alkaakin. Alan olla sitä mieltä, ettei aika oviksesta kuukautisiin ole piinaa nähnytkään, plussasta se vasta alkaa. Kun alavatsa on koko ajan kipeä ja vähän väliä lurahtaa jotain ja aina pitää rampata vessassa kyttäämässä, että joko se nyt on verta. Vähemmästäkin stressistä sitä keskenmenon saa ;)

Edellä mainitsemani ystävän kanssa teimme jo eilen diilin, että hän synnyttää loppuviikosta, niin minä saan vuorostani raskauden. Näin "teimme" toukokuussakin, kun sain keskenmenon liki samana päivänä kun hän plussasi. Tällä hetkellä odotan enemmän sitä syntymää kuin omaa plussaa, niin epäreilua oli se, että toinen salista käännytettiin kotiin. Itketti toisen puolesta.
 
Osanotto Catalialle ja muille menetyksen kokeneille. Meitä on täällä ihan liikaa ja nyt jo monta kovaa tarinaa. Mutta ei auta kuin rohkeasti toivoa ja yrittää uudestaan. Mitäänhän ei saa jos ei uskalla yrittää.

Nyt saisi pari viikkoa vierähtää taas nopsaan eteenpäin...

R
 
Moikka kaikki!
Täällä eräs vuoden tässä pinossa ollut,
joka nyt onnellisesti odotuspuolella ja
loppuvaihe alkamassa...
Itsellä takana kohdunulkoinen josta toista johdinta
kevyempänä ja keskenmeno rv 10+4.
Toivoa on...jos jaksaa vaan uskoa...

Toivon kaikille teille pikaista plussaamista ja
käärön saamista syliiin asti! :heart:

Keskenmenoa en toivo kenellekkään tapahtuvan,
on se oman lapsen menettäminen niin kamalaa.. :'(
Voimia kaikille! :hug:
 
Hyvä Jaja , että kaikki hyvin. Ja oikealla asenteella eteenpäin!
sasuma :hug:
Olossa ei ihmeempiä. Tänään ei sitä päänsärkyäkään. Ehkä sain nukuttua?
7.2 noin tätsy tulee tai sitten ei. Joten sitä odotellessa tässä mennään.
 
Sasuma :hug: :hug: :hug:

Viivi ja vagner tehtiinkö sulle kaavinta? Mun menkat oli tokan kaavinnan jälkeen ihan minimaaliset monta kuukautta. Vuoto oli niin vähäistä, että ei aina tullut edes pöksyihin asti. Odotin koko ajan, että seuraavat menkat on jo varmaan normaalit ja aina sama pettymys uudestaan ja uudestaan, kunnes sitten plussasin.
 
Hei kaikille!

Tulin teitä moikkaamaan, tsemppaamaan ja kertomaan kuulumisia tuolta odottajien puolelta. Maaliskuussa tämäkin odotus sitten toivottavasti palkitaan! Paljon on tullut uusia plussia sitten heinäkuun! Että toivoa on ihan jokaisella!! :heart:

Täältä lähetän teille tänne oikean plussapuhuripyörremyrskyn!!!!
+++++++++++++++++++++++++ :whistle:

Voimaterveiset,

Harakanhattu ja ManU-Tappara 33+2 :heart:
 
Hei :wave: ja kiitos lämpimästä vastaanotosta!
Oon täällä taustalla lueskellut teidän juttuja mut en oo kirjoitellut tuon ekan viestin jälkeen, kun oon seuraillut vähän omia oloja.
Mulla oli siis se kaavinta sitten eilen (piti tosiaan olla jo ma:na mut lääkärille uuden ajan varannut hoitaja ei sitten ilmeisesti ollutkaan tarkastanut koneelta ettei päiväkirurgisella ollut maanantaille vapaita aikoja, huoh.)
Kaikki meni ilmeisesti hyvin. Mulle tehtiin nukutuksen alkuun kohdun tähystys jotta toimenpiteen tehnyt lääkäri näki mahd. tarkkaan sijainnin missä istukan palanen vielä oli ja sai poistettua sen sitten sieltä imukaavinnalla(?) eli muualle kohtuun juuri koskematta, mahdollisimman kevyesti kuulema yritettiin hoitaa.
Eilen toimenpiteen jälkeen vähän menkkamaista jomottelua mut mitään pahoja kipuja ei ole ollut. Eikä tänään edes vuotoa! Oon ihan ihmeissäni, voisko tuo vuoto olla toimenpiteen jälkeen ohi nyt jo?! Se ois kyllä mahtava homma. Onhan tässä jo 2,5 viikkoa odoteltu et elimistö pääsis palailemaan normaaliksi ja uusi kierto alkaisi.
Mulle sanottiin taas että seuraavien menkkojen jälkeen saa sitten ryhtyä uuteen yritykseen. Mies kurtisti kulmiaan kun sanoin et sitä tarvis mennä sitten kortonkiostoksille jos meinas päästellä paineitaan nyt seuraavan kk:n aikana...hitsi, me ei kauheesti tykätä kumejen kaa vehtaamisesta, et saa nyt nähdä kuinka monta kertaa sitä jaksaa niillä rullailla, vai jaksaako ollenkaan.
Ootteko te odottanut ne yhdet menkat väliin? Pelottaa vaan jos tuolla malttamattomuudella pystyyy vaarantamaan ettei uusikaan kaveri pysy niin tiukasti mukana kuin tämäkään...tai luulen et mulle tuli ekana se mieleen ja syyttäisin siitä itteeni sitten vaan. Mut kun ei malttais.... äst. Epätodennäköistähän se on että heti ekasta edes tärppäiskään.
Tilasin netistä muutaman raskaustestin JA elämäni ekat ovistestit! Hitsiläinen, menin ihan törsäämään siihen Clearbluen digitaaliseen (7kpl) ja sitten toiset 7kpl jotain ihan perus ovisviivatestejä. En oo ikinä noiden kanssa pelannut enkä kauheen vakavasti vielä alkanut noita ottaa, mut kokeilla (ja kohta oon varmaan koukussa ;) ).
Mut noita kokeillaan vasta sitten ekojen menkkojen jälkeen, aika mahdotonta varmaan nyt edes bongailla mitään ovista kun ei oo mitään hajua koska edes menkat vois tulla.
Mulla on 2,5 viikkoa tosiaan varsinaisesta km:sta, nyt kaavinnalla otettiin kohdusta pieni istukan palanen. Hoitaja sanoi että menkat tulee sitten oletettavasti 4-6 viikon päästä. Miten tuo pieni palanen voi vaikuttaa niihin niin paljon...tai siis kun suurin vuoto on kuitenkin ollut jo tuolloin pari viikkoa sitten? Vai siitä raskaushormonistako se sit johtuu?
Sori kun kyselen täällä tyhmiä...vois mennä nukkumaan :whistle:

Mut kaikille teille keille luonnollinen km on nyt lähiaikoina tullut ja ultraamista mietitte, niin suosittelen. Mä en olis IKINÄ arvannut että tuolla kohdussa on vielä tavaraa, kaiken sen vuodon ja hyytymien jälkeen mitä mulla tavaraa tuli, huh. Olis siis jäänyt kohtuun vallan muhimaan jollen olis mennyt ultraan. Enkä halua siis pelotella, mut mulla ei ollut mitään kipuja tms. mistä olisin voinut edes arvailla et onko siellä. Selvis sitten sen varaamani varmistusultran yhteydessä.

Toivotaan että tädit alkaa vähentämään kyläilyjään tässä kevään tullessa! Kukaan niitä jaksa kattella ;) eli peukkuja ja tsemppejä kaikille!
 
melina84, hienoa että kaavinta meni hyvin ja että vuoto näyttää jo loppuvan! Toi on se kaavinnnan hyvä puoli (itse vuosin lääkkeellisen jälkeen 5 vko). Mullakin kohtuun oli jäänyt pieni istukan pala. Ainoa joka siitä kertoi oli jatkuva niukka vuoto ja se, että raskaustesti näytti haamua. Mutta kaikkien gyne-käyntien ja ultrausten perusteella tiedän että ovulaatio tapahtui 5 päivää sen jälkeen kun tuo viimeinen pala tuli ulos ja oviksesta kahden viikon päästä alkoi menkat. Eli voi olla, ettei ekoja menkkoja tarvitse kovin montaa viikkoa odotella.

Täällä menossa kp 27/28 ja tänään testattu nega :ashamed: Kukas se sanoikaan että testit on testaamista varten... Olen aika lailla varma että menkat alkaa nyt viikonlopun aikana, vaikka olen tietysti kehitellyt itselleni vinon pinon oireita tässä viimeisen viikon aikana (hengästymistä, finni poskessa, palelua jne). Äääh - en muistanutkaan miten piinallisia hetkiä sitä saa viettää ennen menkkojen alkua. Jotain positiivista kuitenkin, tää nyt vihdoin näyttäisi olevan melko normaali kierto =) Mä niiiin haluaisin olla raskaana!

Ihanaa viikonloppua itse kullekin!
 
29.1. PERJANTAI




HAAVEISSA ESIKOINEN



Mahdotontako...........KM 02/08, 08/08, 12/08.......KP 7/30
Ninnatar....................KM 05/09..............................KP 8/
Naw2012...................KM 02/09..............................KP 15/
Rinja..........................KM -94,-95,-00,-08,-09.........KP 17/23
Silent whisper...........KM 05/09..............................KP 24/30
Heilo..........................KM 11/09.............................KP 33/
viirukissa...................KM, TM 07/09.......................KP 35/27
Kipinäkenkä..............TM 01/09, KM 12/09..............KP 39/28
Jeju81.......................KM 06/09
Marie1981.................KM 02/09, 07/09
Tash..........................KM 12/08, 05/09
Siiri80........................KM 04/07, 09/09
vauvakuume89..........KM 09/09
rikupi.........................KM 5/09, 10/09
Sunburned................ES 11/09
Tuittu-.......................TM 01/10
melina84...................KM 01/10
sasuma.....................KM 01/10



HAAVEISSA TOINEN



haicu....................TM 10/09............................................KP 4/23
Minky...................KM 09/06,10/08,TM 03/09,KM 08/09...KP 12/30
Repa....................KM 02/07, TM 08/09............................KP 16/
Stemia.................KM 12/09............................................KP 16/28-30
BlondeMonsoon...KM(TM) 07/09.....................................KP 20/27-29
Toivotar-80..........KM 07/08, 09/08, 08/09.....................KP 21/
SpanishDancer.....KM 10/09...........................................KP 27/28-34
tillukas.................KM 05/09, 08/09, 11/09.....................KP 34/29-33
Pippuri-83............KM 12/09
stella-h................TM 01/10
miiak....................KM 01/10
Catalia.................ES 01/10




HAAVEISSA KOLMAS



Jaja78......................KM 11/09, 01/10........................KP 7/28-30
puupi.......................KM 01/98,12/09.........................KP 9/26-35
Riinu........................KM 02/07, KK 11/09...................KP 17/
piprane ema.............KM 06/09, 10/09.......................KP 21/28-30
Neila.........................KM 09/09, 01/10.......................KP 22/
happihyppy..............KM 02/08, KU 12/08, 09/09.......KP 23/28
Unicco......................KM 07/07, 03/09........................KP 37/27
Tsuba.......................KM 06/09
MayBeibi..................KM 09/09
Rhiannon.................KU 12/09
viivi ja vagner..........KM 12/09
äiti0408...................KM 10/09



HAAVEISSA NELJÄS



Sintsu78..........KM 01/09, 08/09.............................KP 2/28-47
rakuuna...........KM 03/97,01/08, TM 07/09,01/10...KP 11/28-34



HAAVEISSA VIIDES



Onnellinen x5..........KM ?/09, 01/10






TAUSTALLA:

Annemaarit, Murmelin, Miukkari, Piijuska



:heart: :heart:


2009

Toukokuu: Pinguli, vauva-10, Ristiinkulkija

Kesäkuu: piipiäinen (=coitus interruptus), nimbe, Nemu, maaliskuu, kanella

Heinäkuu: MannaHari, BabyHope, harakanhattu, MLL (=aMansikka), tinttamaaria, Sapfo, tiitu87, Tupu76, papana77, mother4, kellopeliappelsiini, JääKyynel

Elokuu: Elviira-76, Sun Rise, Empuuu, Varanikki, marjutti86, A-L-M, Elwi, senni11, Adelade

Syyskuu: Unnukka75, Nappula, Alisa84

Lokakuu: Nasuli82, Millenia, omenaruusu, Zalmiakki

Marraskuu: Ansu85, NeitiKat, pinpella, n11na

Joulukuu: Huisi, Sinimarja, zanz, kreta, caribbee, marsa22


2010

Tammikuu: sanzibar, Annmari-76, Eelis, Hupu07, avee, Imoen, Odottavainen, Liilia







 
melina84: aika hurja tarina :/ Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kannattaa käydä ultrassa varmistamassa kohdun tilanne! Ei tuollaistakaan tule ajatelleeksi, ellei ole aiemmin keskenmenoa saanut! Ja näköjään terveydenhuoltoon ei voi automaattisesti luottaa, että muistavat ohjata ja neuvoa oikeisiin paikkoihin ajoissa!
Suosittelen kuukauden lapsentekotaukoa kyllä, vaikka meilläkään ei kumeista niin tykätä. Toisaalta meillä taisi olla aika hiljasta sillä rintamalla sillon keskenmenon jälkeen, koska oltiin evakossa anoppilassa miehen työn vuoksi ja siellä yksityisyys oli vieras käsite :LOL:
Mutta joka tapauksessa, se kuukausi hurahtaa äkkiä ja sitten voitte turvallisin mielin lähteä uuteen yritykseen =)

SD: Ei vielä luukuteta tätiä paikalle, plussa voi ihan hyvin vielä tulla tälle kierrolle!

ON: Jaa, eipä oikeen mittää. Mies on kuulemma toiveikas tärpin suhteen, minä yritän (huom! yritän) pitää ajatuksen rauhallisena ja olla kirjaamatta ylös jokaikistä mukamas-oiretta. Kun ei ne ennenkään oo sitten kuitenkaan raskausoireita ollu :ashamed: Tänään ois dpo6 ja alavatsalla taas nippailee ja muljuu, mutta pakko se on ootella vaan vielä viikko. Sitten tulee täti tai toivotaan ettei!

Ihanaa viikonloppua kaikille ja niitä tärkeitä plussatuulia ++++++ :whistle:
 
Tässä Tohtori Tolosen kommenttia miesten huonolaatuisista siittiöistä ja hoitoa siihen. Mielenkiintoista!

Ubikinoni(Q10) voi parantaa sperman laatua
Eläköitynyt Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimusprofessori Antti Aro hyökkäsi Diabetes-lehdessä (4/2008) erityisesti ubikinonia vastaan toivoen "tämän turhan ravintolisän" pian poistuva markkinoilta. Nyt näyttää käyvän päin vastoin.

Uuden tutkimuksen mukaan ubikinonin anto (300 mg/vrk) voi parantaa hedelmättömien miesten siemennesteen laatua.
Tutkimus käsitti 212 miestä, joiden siemenneste oli heikkolaatuista; diagnoosina oli tuntemattomasta syystä johtuva sperman ja siittiöiden vähyys (idiopaattinen oligoasenoteratospermia). Heidät jaettiin sattumanvaraisesti kahteen yhtä suureen ryhmään, joista toinen sai 26 viikkoa suun kautta lumekapseleita ja toinen 300 mg/vrk ubikoninia. Koehenkilöitä seurattiin vielä hoitojakson jälkeen 30 viikkoa. Heille tehtiin kaksi siemennesteen analyysia (akrosomireaktiotesti ja "immunobead test for antisperm antibody") ja lisäksi analysoitiin verestä luteinisoivaa hormonia (LH), testosteronia ja inhibiini B:tä. Siemennesteen ja plasman ubikinonin pitoisuudet määritettiin myös.

Ubikinonia saaneessa ryhmässä havaittiin merkittävä lisäys sperman tiheydessä ja siittiöiden liikkuvuudessa (p = 0.01). Lisäksi todettiin, että ubikinoniryhmän sperman morfologia (muoto) parani (Krugerin luokittelu). Siittiöiden määrä, muoto ja niiden liikkuvuus paranivat sitä mukaa kun ubikinonihoito jatkui. Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH) vähenivät Q10-ryhmässä 26 viikossa. Q10-ryhmässä. Akrosomireaktio lisääntyi Q10-ryhmässä merkitsevästi.

Johtopäätös: Koentsyymi Q10-lisä paransi merkitsevästi tiettyjä siemennesteen ominaisuuksia.

Safarinejad MR. Efficacy of Coenzyme Q10 on Semen Parameters, Sperm Function and Reproductive Hormones in Infertile Men Corrected Proof, 18 May 2009. The Journal of Urology DOI: 10.1016/j.juro.2009.02.121
Lähettäjä: Matti Tolonen | ti 26.5 klo 07:30
33Ubikinoni eli koentsyymi Q10 voi olla erityisen hyödyllistä tyypin 2 diabeteksen lisähoitona, ilmenee australialaisesta tutkimuksesta. Siinä osoitettiin, että ubikinoni (200 mg päivässä) alentaa diabeetikkojen kohonnutta verenpainetta ja korjaa sokeritasapainoa. Tutkimus on julkaistu pätevässä tiedelehdessä ja se on luettavissa kokonaisuudessaan maksutta tästä linkistä
http://www.nature.com/ejcn/journal/v56/n11/full/1601464a.html

Raportin valossa ei voi kuin ihmetellä Antti Aron lausuntoa Diabetes-lehdessä (2008). Aron mukaan ubikinoni on "turha ravintolisä, joka joutaisi jo pois markkinoilta".
 
Taas on testattu, tuloksena ihmeellinen viivanpaikka. Siis ei mikään haamu vaan sellainen, että se viivan kohta on taustaansa vaaleampi. Oireilu jatkuu, ei vuotoa. :headwall:

Muoks. Kävin kurkkaamassa ekan kerran lapsettomuuspuolellakin ja heti osui silmiin tällainen: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1633862 Minulla on siis ollut niin esikoisesta kuin kaikissa keskenmenneissä ihan hirmuiset supparit päällä jo noin viikkoa ennen plussaa ja ne jatkuu koko ekan kolmanneksen. Esikon perusteella ne rauhoituu sitten muutamaksi viikoksi alkaen taas puolimatkassa. Onko tämä se minun ongelmani? Siksi ei pikkuiset pysy matkassa, kun kohtu koittaa tuuppia ulos koko ajan ja vain joku supersitkeä sissi pystyy porautumaan niin syvälle, että pysyy mukana? Onko muita? Oletteko kuulleet?

Muoks 2. Ja tuon äskeisen jälkeen aloitin kuukkeloinnin. Lopputulemana aloin epäillä keltarauhashormonin vajaatuotantoa. Pitkähkö ja herkästi pitkittyvä kierto minulla on aina ollut. Kuukautiset alkaa tuhrimalla jo pari päivää aiemmin. ja nuo alku- ja varhaisraskauden supparit johtuu yleensä keltarauhashormonin vajaatuotannosta. Maanantaina soitan lääkäriaikaa. Jos saisi jotain kättä pidempää.
 
tillukas, mä olen pohtinut just tota samaa, kun oli järjettömät vatsakivut parina päivänä ennen tuota plussaa. Ja siitä puheen ollen, en pääse lääkäriin kun ei ole kipuja eikä kovaa vuotoa. Voin kuulemma kolmen viikon päästä testata, onko r-hormoni hävinnyt. Et se siitä, kiitos ja hei. Mulla ei ollut varhaisultraa varattuna eikä mitään muutakaan. Kai mä nyt sitten vaan odotan että jotain tapahtuu. Ts. seuraavia menkkoja.

melina84, me ei odotettu seuraavia menkkoja vaikka sellaisen ohjeen sainkin kaavinnan jälkeen, mut ei kyllä tärpännytkään.
 
Sasuma,toivomma et tärppäis nyt nopsammin,joskushan näin tapahtuu keskenmenon jälkeen =)

Imoen,miä menisin yksityiselle...mulla oli hiukka samankaltainen tilanne ekan km:n kans mikä tapahtu rv 6+...eivät julkiselle huolineet joten menin sit gynelle omakustanteisesti. Toki saahan sen selville odottelemallakin jos pää kestää ;)

SD,pahottelut negasta :(

Täällä kierron puoliväliä mennään edelleen,mut mitään selkeetä ovistuntemusta ei edelleenkään...mut merkit kyllä viittaa siihen,vai pitäskö sanoo eritteet :whistle:
 
:wave: Hei kaikille!

Olen kierrellyt täällä KPn taustoilla jo pitkään, mutta en ole tiennyt minne "kiinnittyä".

Tämä pino saattaisi kuitenkin olla SE OIKEA minulle. Jos ette huoli mukaan, niin tuuppikaa pois. Pidemmän kaavan mukaan piti kerätä rohkeutta, jotta jonnekin rohkenisi kirjoitella.

Meillä on takana pitkä parisuhde ja avioliitto. Lapsettomuus oli tiedossa jo alkaessamme miehen kanssa yhteiselon, sillä minulla on aivolisäkekasvain, jonka vuoksi raskautuminen on melkoisen haastavaa, jos hormonitasoja ei saada "ojennukseen". Muutkin hormonitasot heittelevät sinne sun tänne, joten varauduimme alusta asti siihen, ettemme ehkä koskaan saa lapsia.

Meitä kuitenkin siunattiin 2000-luvun alussa poikalapsella. Hän sai alkunsa ihan ylläristi, ja todella helposti. Silloin kävin vyöhyketerapiassa vanhemman rouvan luona, joka oli kuulemma saanut paljon hyviä tuloksia aikaan lapsettomilla. Eräänä hoitokertana hän vain sanoi, että "peru sitten seuraava vastaanottokertasi ajoissa, sillä et voi tulla hoitoihin raskaana". Ja todella - muutama päivä sen jälkeen lääkäri totesi minun olevan raskaana. Itse en osannut edes aavistella olevani raskaana!

Ykkönen syntyi hätäsektiolla, mutta kakkosta toivottiin kuvioihin heti, kun se oli mahdollista. Rohkenimme kakkosta toivoa, kun kerran olimme yhden lapsen jo saaneet. Vyöhyketerapiassa en enää käynyt, sillä muutimme välissä. Muista hoidoista ja yrityksistä huolimatta mitään ei tapahtunut, kunnes reilu viisi vuotta esikoisen jälkeen olin yllättäen ihan luomusti raskaana.

Kakkosen kanssa jouduin elämäni vaikeimman paikan eteen, sillä hänellä todettiin 18-trisomia. Päätin keskeyttää raskauden. En voinut kuvitellakaan, että lapsemme ehkä selviäisi raskausajasta, mutta kuolisi heti sen jälkeen, tai eläisi joitain päiviä tai viikkoja - tai mahdollisesti jopa pari vuotta -letkuissa ja piikitettävänä. Tuolloin oikeasti luulin, että kuolen pelkästä sydänsurusta, mutta synnytin toisen poikamme rv:llä 16.
Näin itsekin, että hänellä oli myös ulkoisia kehitysepämuodostumia, vaikka 18-trisomiassa vakavimmat epämuodostumat ovat sisäisiä. Kuitenkin hän oli aivan kuten isoveljensä :heart:

Vuosi raskauden keskeytyksestä - ja olin taas raskaana. Tämän lapsen menetin jo rv 6. Tästä vuosi ja olin raskaana. RV 11 alkoi, mutta en enää uskonut olevani raskaana. Menin lääkäriin, ja raskauden todettiin menneen kesken.

Tämän jälkeen uutta raskautta ei ole kuulunut. Rankkoihin hoitoihin en enää ryhdy. Clomeja ja Lugeja olen välillä käyttänyt, mutta niillä ei ole saatu mitään tulosta. Nyt vain roikun toivottamana jossain välimaastossa. Haluaisin niin kovin vielä saada sisaruksen olemassa olevalle lapselle. Haluaisin kokea vielä yhden "pallomasi"-vaiheen. Haluaisin saada vielä yhden lapsen rinnoille asti.

En usko, että enää koskaan saan kokea raskauden ihanuutta ja sen "haasteita", mutta silti toivo ja usko elää minussa pienellä liekillä... Olen jo kerran kokenut suuren onnen. Tunnen syyllisyyttä siitä, että haluan niin kovin sen uudelleen, vaikka kaikki sotii sitä vastaan.

Jos sallitte, niin voisin ainakin roikkua taustoilla tai jotain. Välillä on vain niin suuri tarve puhua jollekin. Läheiset on jo kulutettu loppuun. He eivät enää jaksa kuunnella tai sitten he eivät ymmärrä, sillä kenelläkään muulla suvussamme ei ole menetyksiä raskauksissa. Muut ovat raskautuneet pelkästä ajatuksesta, ja kaikki raskaudet ovat menneet onnellisesti loppuun asti - ja uudet raskaudet alkaneet taas heti ajatuksesta... Välillä olen vain niin yksin kaipauksen kanssa ettei sitä voi sanoin kuvata.

Olen lukenut pinon alusta loppuun moneen kertaan. Kaikki menetykset ovat suuria menetyksiä. Olen itkenyt kanssanne, ja olen iloinnut kanssanne. Lähetän teille kaikille :heart: :stäni rakkautta ja lämpimän :hug: :n.
 
:hug: HopeaQ ja tervetuloa. Surullinen on sunkin tarina, vaikka onneksi teille on kuitenkin yksi päivänsäde suotu. Pitäiskö sun kokeilla tuota vyöhyketerapiaa vielä uudestaan. Joku muukin on sanonut, että on raskautunut sen avulla. Pitäisköhän sitä itsekin kokeilla...
 

Yhteistyössä