Mulla siis taustalla raskauden keskeytys sikiön vakavan rakennepoikkeavuuden vuoksi. Tänään oli jälkitarkastus ja tuloksia:
menehtynyt lapsemme oli kuin olikin Potter -lapsi. Potter-lapsen tuntomerkkejäkin löytyi, muun muassa litteät kasvonpiireet ja selkeät kampuraraajat. Munuaiset, virtsatiet ja virtsarakko puuttuivat lapselta kokonaan. Keuhkot eivät olleet kehittyneet lainkaan ja aivoissa ei ollut poimutusta, jota jo tuossa vaiheessa olisi pitänyt olla. Myöskin napanuora oli ilman kierteitä, mikä oli kuulemma epänormaalia. Potter ei ole perinnöllinen siinä mielessä, että meille olisi osattu antaa joku prosentti siitä, kuinka todennäköistä on saada uudelleen Potter -lapsi. Meille ei voitu luvata, että ei voisi osua meidän kohdalle uudestaan, mutta erittäin epätodennäköisesti. Eli todennäköisesti saamme terveitä lapsia jatkossa. Tämä helpotti oloa - ei tarvitse tuntea syyllisyyttä keskeytetystä raskaudesta. Tämä lapsi ei olisi voinut elää.
Gynekologisessa tutkimuksessa todettiin kohdun palautuneen hyvin. Muutama normaali follikkeli löytyi munasarjoista (tarkoittaa sitten mitä? ovulaatio edessä? mennyt jo?) ja kaikki oli kunnossa. Kysyin kivuista, joita oli kohdun tietyvillä ollut viimeisen viikon aikana, ja yhdessä totesimme lääkärin kanssa kyseessä olevan vain normaalia rankemmat ovulaatiokivut, tai sitten virtsatietulehdus. Ei kuitenkaan kohtutulehdus. Jos kipuilu jatkuu vielä pitkään menen terveyskeskukseen antamaan pissanäytteen.
Tuntuu kuin iso taakka olisi notettu harteilta ja olo on kevyt!
Tuntuu, että mä pystyn hengittämään taas, ja se tunne on ihana. Melkein itkin helpotuksesta. Selkeästi on laitettu päätös tälle asialle. Ja pieni Potter -lapsemme saa rauhan, samoin me.
Kysyin sekä perinnöllisyyslääkäriltä että gynekologilta uuden raskauden suunnittelusta. Perinnöllisyyslääkäri sanoi että pitäisi odottaa kolme kuukautta, ettei mene sitten kesken... gynekologi sanoi ettei ole mitään fysiologista syytä odottaa. Kohtu on palautunut ja limakalvo on vahva, eikä mitään riskejä ole jos tulen uudestaan raskaaksi piankin.
Eli selvästi eroja noissa ohjeissa on... Oon ihan tyytyväinen siihen että ei katsottu sitä kuollutta sikiötä silloin synnytyksen jälkeen. Se ei olisi näyttänyt ihanalta tai kauniilta ja muisto saattaisi olla mulle liikaa...
Tulipas paljon tekstiä!
Tämä oli täysin omaa napaa, mutta kommentoin hiukan myöhemmin lisää. Ihana aurinkoinen päivä. Elämä voittaa taas.
menehtynyt lapsemme oli kuin olikin Potter -lapsi. Potter-lapsen tuntomerkkejäkin löytyi, muun muassa litteät kasvonpiireet ja selkeät kampuraraajat. Munuaiset, virtsatiet ja virtsarakko puuttuivat lapselta kokonaan. Keuhkot eivät olleet kehittyneet lainkaan ja aivoissa ei ollut poimutusta, jota jo tuossa vaiheessa olisi pitänyt olla. Myöskin napanuora oli ilman kierteitä, mikä oli kuulemma epänormaalia. Potter ei ole perinnöllinen siinä mielessä, että meille olisi osattu antaa joku prosentti siitä, kuinka todennäköistä on saada uudelleen Potter -lapsi. Meille ei voitu luvata, että ei voisi osua meidän kohdalle uudestaan, mutta erittäin epätodennäköisesti. Eli todennäköisesti saamme terveitä lapsia jatkossa. Tämä helpotti oloa - ei tarvitse tuntea syyllisyyttä keskeytetystä raskaudesta. Tämä lapsi ei olisi voinut elää.
Gynekologisessa tutkimuksessa todettiin kohdun palautuneen hyvin. Muutama normaali follikkeli löytyi munasarjoista (tarkoittaa sitten mitä? ovulaatio edessä? mennyt jo?) ja kaikki oli kunnossa. Kysyin kivuista, joita oli kohdun tietyvillä ollut viimeisen viikon aikana, ja yhdessä totesimme lääkärin kanssa kyseessä olevan vain normaalia rankemmat ovulaatiokivut, tai sitten virtsatietulehdus. Ei kuitenkaan kohtutulehdus. Jos kipuilu jatkuu vielä pitkään menen terveyskeskukseen antamaan pissanäytteen.
Tuntuu kuin iso taakka olisi notettu harteilta ja olo on kevyt!
Kysyin sekä perinnöllisyyslääkäriltä että gynekologilta uuden raskauden suunnittelusta. Perinnöllisyyslääkäri sanoi että pitäisi odottaa kolme kuukautta, ettei mene sitten kesken... gynekologi sanoi ettei ole mitään fysiologista syytä odottaa. Kohtu on palautunut ja limakalvo on vahva, eikä mitään riskejä ole jos tulen uudestaan raskaaksi piankin.
Eli selvästi eroja noissa ohjeissa on... Oon ihan tyytyväinen siihen että ei katsottu sitä kuollutta sikiötä silloin synnytyksen jälkeen. Se ei olisi näyttänyt ihanalta tai kauniilta ja muisto saattaisi olla mulle liikaa...
Tulipas paljon tekstiä!
Tämä oli täysin omaa napaa, mutta kommentoin hiukan myöhemmin lisää. Ihana aurinkoinen päivä. Elämä voittaa taas.