Moikka vaan naiset!
Ansku07: Pahoittelut negasta
Ehei kijroisut vihreet mitään haittaa, niitä tulee varmasti jokaiselle joskus
Daizz: Voi Sua poloista...
Sua koetellaan nyt oikein urakalla...
Saisi jo vastoinkäymiset loppua
Voimia kauhean paljon ystäväni!!
Epskeps: :attn:
TÄDINESTOPUOMIT ASETETTU!! :attn:
Julietta: Aivan kamalia kokeneet se pariskunta...haudata 4 lastansa
Mun mielestä yhdessäkin tapauksessa on niin järkyttävän paljon kestettävää...
Orchid: Mikäs kiertopvä sulla onkaan? Ai niin, et ollut oikein pitänyt "kirjaa" :/ Ajattelin vaan, josko siellä sun masussa kuitenkin olis salamatkustaja?
Meillä myös on täällä remppa menossa. Alakerrassa siis. Se vie ajatukset kivasti muualle. ...Paitsi että meitsin hermot on edelleenkin niin kireällä, että tuntuu etten osaa edes seinää maalata hermoamatta
ON: Tein tänään sitten testin, ja nega tuli...
Kunnes sitten testitajan jälkeen kylläkin plussa
Siis just samoten kuin edellisessä raskaudessa, eli eka nega josta tuli roskisplussa ja sitten tuli seuraavana päivänä kunnon plussa testiajalla... Tiedän ettei testiä saisi vilkuilla enää testiajan jälkeen, mutta viimeksi roskisplussa oli kuitenkin ihan plussa... Voisiko se olla nytkin?
Voi sanokaa että voi...
Oireet jatkuu juu. On väsy, on kylmä ja jano, sekä mielialanvaihtelut edelleenkin
enkelistä
piruksi
ja pirusta itkupilliksi
Kuumeinen olo, yleensä lämpö on jotain 36,2, ja nyt 37,2. Lenssua ei kyllä oo...
Ja uutena oireena alaselkäsärkyä. Mun alaselkä ei oo ikinä menkkojen aikaan kipee, vaan se on ollut aina plussaamisen jälkeen raskausoireena. Ja myös keskenmenon kipukohteena... Tuo selkäsärky on aaltoilevaa, kuten myös raudanmaku suussa.
Voi sitten jos/kun menkat alkaa, ni se taas varmasti masentaa kovasti...
Pitäis ajatella että annetaan kun annetaan, jos annetaan. Mutta se on niin vaikeeta kun tahtoisin sen plussan ja vauvan. Se antais vähän taas toivoa, jos saatais uus mahollisuus....
Tädin tuleminen repii sitten kyllä niin lujaa tuolta jostain että tulee hirvee epätoivontunne ja muistuu vielä paremmin mieleen menetykset
Voi tätä ikävää ja surkeutta....
On niin paha olla taas... On niin paha olla että ihan ärsyttää
IKÄVÄ. Mä niin tahtoisin poikani taas syliini ja rutistaa sitä pientä ihan mahottomasti ja kertoa miten mun on sitä ikävä...
Mä tahtoisin kertoa sille miten paljon mä sitä ikävöin, miten kovasti rakastan ja miten kovasti me oltais tahottu se meille.................
Mä yritän olla tosi vahva, vaikka aina välillä romahdan. Mutta yritän kovasti ajatella joka itkukohtauksen jälkeen että mun teki hyvää itkeä sekin itku, sitä sitten taas pystyy jatkamaan eteenpäin.
Taustalla soi musiikki, jossa on niin sopivat sanat:
"Aina kun jotain häviää, aina jotain jäljelle jää. Aina kun tuntee ikävää, tietää, että omisti jotain tärkeää. Vaikka ovi on mennyt hetkeksi kii, se aukeaa kerran rakkaudenavaimiin. Ei toista voi kuolemalle menettää, rakkaus jää..."