Nyt teen ilkeästi ja kopsaan toisesta pinosta tekstiä, kun meinaa tämä aika loppua koneella istumiseen. Ennen kun päästän lähteen kaupoille, pitää nuorison päästä tsekkaan tietenkin ircit ja facebookit yms. tooodella tärkeät asiat. Tässä siis kopsaus:
Mulle vaan tuli nukkumaan mennessä ihnottava tunne. Tunne siitä, että ne menkat kuitenkin tulee. Jospa testeissä sittenkin jotain häikkää, jos kattoin kellosta ajan väärin tai jotain. Onhan tässä tietty vielä aikaa jännätä. Viime keirto oli 29 päivää ja kp 30 illansuussa alkoi vuoto ja muutti sen kp1:si, joten sunnuntai olkoon nyt sitten se virallinen testipäivä, tai maanantai. En lupaa olla tikkuttelematta sitä ennen, kun tiedän heikkouteni. Mut jotenkin tuli vaan sellainen tunne, että ei tässä hyvin käy, taaskaan. Viimekierrossa ei kovin selviä viivoja tullut, mutta veritesti näytti selkeästi raskauden alun. Nyt en tuonne labraan viitti edes mennä. Jotenkin vain tuntuu, että parempi alistua kohtalonsa vain, jos tämäkin haave kariutuu heti alkuunsa. Tänäaamuna en kyllä tikkua kastellut, ei uskaltanut
Nettitilaus pitäisi tulla tänään tai huomenna, niillä sitten touhuan sen mitä touhuan ennen sunnuntaita, mikäli silloin vielä jotain tarvetta testailuun on. Tätä pelkoa tätiviikosta puoltaa myös se, että rinnat ei ole läheskään niin kipeet kuin eilen, mutta muut oireet on paikallaan. No, tuo rintojen kipuilu voi aaltoilla, tiedetään, mutta joku nyt vetää tuolta pilvilinnoista lujaa takasin maankamaralle. Mieliala vaihtelee kyllä totaalisesti ilon ja epätoivon välillä.
Tämä hermoilija lähtee käymään tänään Tuurin mäellä, toiveena löytää uusi verhokangas makkariin ja pongata joku hyvä sisäänheittotarjous, josta olis hyötyäkin. Ykköset-lehtä en varmaan ehdi näkemään, kun se tulee niin myöhään vasta postin mukana, siinähän ne tarjoukset olis. Otan muksut mukaan, kun pitää koulutarvikkeita ostella, joten reissusta tulee vähintäänkin värikäs