Kipuraja 20km asunnon etäisyydelle keskustasta. Mikä on oma kipurajasi?

Etelä-Suomessa kuitenkin on sen verran tiheä asutus, että aina jostain joku putiikki ja byrokraatti löytyy. Olen liki aina asunut maalla, joten olen tottunut kulkemaan paikkoihin ja hoitamaan asiat yhdellä kulkemisella tehokkaasti.

Jos sä kykenet asumaan siis lähes missä tahansa metsän perukoilla, niin saanko udella, mitä teet työksesi? Miten mahdolliset lapsesi pääsisi kouluun ja kavereille?

 

Muutama kilometri. Kauppaan alle kilsa on ihanteellinen. Ei ole autoa, joten kaikki kuljetaan kävellen tai julkisilla.

 

Nyt on hyvä. Supermarketeihin 500m, töihin 4km (päiväkoti työpaikan kanssa samalla tontilla), koululle 2km, keskustaan 3,5km. Kaikki siis pyörällä/kävellen mahdollista. Talossa kipuraja on 300 000. Etelä-Suomessa asutaan asukkaita kunnassa n.67 000.

 

Jos sä kykenet asumaan siis lähes missä tahansa metsän perukoilla, niin saanko udella, mitä teet työksesi? Miten mahdolliset lapsesi pääsisi kouluun ja kavereille?

Ollaan asuttu erinäisissä paikoissa suht metsän perukoilla, silti aina jokin taajama/kuntakeskus/kaupunki on ollut inhimillisen matkan päässä. Kovin kauas ei Etelä-Suomessa oikeasti pääse asutuksesta. No, jos kipuraja on viiden minuutin kärrykävely, niin silloin vaihtoehdot voivat hieman rajoittua, mutta tosiaan tyypeille, joita 10-20min autolla ajelu palveluiden luo ei haittaa on asuinvaihtoehdot melko laajat.

Mun työmatkaani ei asuinpaikka juurikaan vaikuta, se on joka tapauksessa liki sata kilsaa suuntaansa. Siis silloin, kun menen paikan päälle. Minä ja mies tehdään iso osa töistä kotona. Töihin mennään eri kaupunkeihin, joten on periaatteessa se ja sama, asutaanko siellä, täällä vai tuolla, aina joutuu joku siirtymään jonnekin. Nyt ollaan sellaisen työmatkakolmion keskipisteessä/risteyskohdassa, että mun molempiin työkaupunkeihin ja miehen asiakkaille on enempivähempi helppo kulkea.

Kaverit asuvat 100m säteellä meiltä suurin osa, muita lapsi näkee harrastuksissa tai menee käymään/pyytää kylään. Niinkuin me miehenkin kanssa teemme: kutsumme ystävät tänne tai menemme heidän luokseen.

Lähikoulu on suht lähellä, parin kilometrin pyöräilymatkan päässä. Kutakuinkin kaikille oppilaille se on kuitenkin vaaralliseksi luokitellun tien ylityksen takana, joten liki kaikille oppilaille on tarjolle koulukyyti.

Lähimpään kaupunkiin on 10-15min ajomatka. Sinne kulkee myös bussi 1-2 kertaa tunnissa.

 

No nyt on hyvä. Asun pikkukaupungin keskustassa, keskustampan ei enä pääse. Kaupungintalo(kirjasto) on naapurissa, koululle 400m, kauppaan 600m. Baareja ei ole.

Ison kaupungin keskustaan on 30 km ja töihin 35 km - siitä on suurin osa moottoritietä, eli kesäaikaan puoli tuntia, talvella 40 min.

Tuska ei tule kauppamatkan pituudesta, vaan siitä kuinka pitkästi on pihasta auratulle tielle. Nyt 10 metriä ja sen jaksan itsekin lapioida. En tod. viitsisi käkkiä jossain etään perällä odottomassa auraa ja hiekka-autoa (ENKÄ tahdo maasturia, haluan eko-auton). Kaupunki hoitaa tien, moottoritie onaurattu jo ennen kuin mä herään. Lapset pääsee kouluun vaikka ryömien, koska matkaa on oikeasti alle 400m. Niin ja tässä on hiljaista kuin hautuumaalla - se onkin se toisen puolen naapuri. kirkonkellot on joskus kamalan kovaäänisiä pyhäaamuisin....

Niin sii sison kaupungin keskustassa en asuisi mistään himmasta (eikä mulla siihen olisi varaakaan). Mä kasvatan sinivuokkoja pihakuuseni alla.

 

Mitä tajuamista siinä on? Enemmän selittämistä heillä on, joiden mielestä on siistiä, että joka kerta, kun muksuilla hammashoitola, niin on kiva ajella 40 km suuntaansa ja lähteä kesken työpäivän hakemaan ensin lapsi koulusta 7 km päästä. Vaikka vois päästä niin helpolla, että koululainen vois ite kävellä sen muutaman sata metriä koululta hammashoitolaan. Helppo elämä on kivaa ja voi sitä muutenkin elää kuin autossa huristellen eestaas.

Meillä on uimahalli, KELA, poliisilaitos (passi, anyone?), ostari, terveysasema+neuvola, posti, kirjasto jne. 1 km säteellä kotoa. Kaikkialle voi kävellä. Ei ole keskusta tämä, ihan vaan lähiö. Keskustaan menee noin vartin junalla. En haluaisi elää yhtään kauempana mistään. Muksuna kauppaan oli useampi kilometri ja posti oli kirkonkylällä kaukana, eikä sinne päässy oikeastaan kuin autolla. Leffaan meneminen yksin olisi ollut todella vaikea järjestää. Tykkään siitä, että peruselämä on just niin helppoa kuin mahdollista.

Passi??? Se uusitaan viiden (5!) vuoden välein. Ei ihan useimmiten käytettyjä palveluita. Neuvolassa käydään vuoden välein vauva-ajan jälkeen. Kelassa en ole käynyt koskaan henk.kohtaisesti.


Itselläni on kipuraja 20 kilometriä. Eli sen verran pitää _vähintään_ olla matkaa keskustaan, ei tarvitse kaikenmaailman pöllöjä katsella yhtään enempää kuin töissä käydessä on pakko.

 

Lasketaanko reilun 2000 asukkaan kyläpahainen keskustaksi. Ite kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta. Ja tuonne meijän kylän keskustaankin on matkaa 8 km. Se passi on haettava 70km päästä. Vaan eihän tuota, joka viikko tarvi hakea. Toisaalta täällä ei ruuhkat paljon hidasta menoa. Työmatka 40km. Lähimpään naapuriin noin kilometri. Kaikkeen tottuu, kaupunkielämään en kyllä ehkä tottuis kuitenkaan.