Kiire on naimisiin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huhhuh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26931514:
kyllä tätä herkkua ehtii maistaa täysikäisenäkin. nauttisivat alaikäiset nuoruudestaan. niin ei tarviis sitten keski ikäisenä alkaa kouhottamaan

Tätä samaa minä mietin uutista lukiessa. =)
 
se on sitä kun ei saa asua yhdessä ennen avioliittoa eikä harrastaa seksiä. Sit pitää mennä naimisiin et pääsee noita "tekemään".

Mitäs sit jos se yhdessäasuminen ei oikein pelitä kun ei silleensä tunne toista ja toisen tapoja kunnolla. Seksikin voi olla ihan kamalaa.

Kuinka monella noista nuorista päällimmäisenä on se ajatus et halutaan olla loppuikä yhdessä? Siis oikeesti? Eikä taustalla päätä nosta ajatus seksin harrastamisesta.
 
Tuttavani laittoi fb:ssa kuvan pojastaan, joka oli naimisiin mennyt kesänaikana. Ja voi hyvänen aika, että olivat nuoria. Liekkö heidänkin kohdallaan ollut tilanne, että lupa oli pitänyt anoa. Niin lapsenkasvoisia nuoria, tuli ihan omat yläasteikäiset mieleen kuvasta!!
Ja ovat hekin lestadiolaisia.
 
No, minä olen mennyt 15v ikäisenä naimisiin. Ja ihan on tarkoitus koko ajan ollut että loppuiäks mennään yksiin. Vitsailtiin että saatetaan hyvällä säkällä nähdä 70v hääpäivä yhdessä =)
Nyt aikaa on kulunut vajaa 20v, ollaan yhdessä ja aiotaan jatkaa edelleen. Me uskomme että avoliitto on syntiä, ja halusimme elää yhdessä. Siksi menimme naimisiin. Halusimme siis itse mennä, kukaan ei kehoittanut siihen.

Silloin kun alaikäisenä avioitumisen syynä on uskonnollinen vakaumus, niin uskoisin että nuoret ovat yleisemminkin ihan tosissaan menossa loppuelämäksi naimisiin.
Tunnen itse monta paria jotka ovat olleet toistakymmentä vuotta naimisissa, tai kauemminkin, vaikka ainakin vaimo on ollut alle 18 naimisiin mennessä. Yhtään eronnutta tällaista paria en tiedä.

Uskovan ihmisen ajatusmaailma on hyvin erilainen kuin 'tavallisten' ihmisten. Koko elämä nähdään toisin, siksi esim. halutaan nuorena naimisiin jos se oma oikea ihminen osuu kohdalle. Seurustelulla ja toisen tunteilla ei haluta leikkiä.
 
[QUOTE="yks";26931915]No, minä olen mennyt 15v ikäisenä naimisiin. Ja ihan on tarkoitus koko ajan ollut että loppuiäks mennään yksiin. Vitsailtiin että saatetaan hyvällä säkällä nähdä 70v hääpäivä yhdessä =)
Nyt aikaa on kulunut vajaa 20v, ollaan yhdessä ja aiotaan jatkaa edelleen. Me uskomme että avoliitto on syntiä, ja halusimme elää yhdessä. Siksi menimme naimisiin. Halusimme siis itse mennä, kukaan ei kehoittanut siihen.

Silloin kun alaikäisenä avioitumisen syynä on uskonnollinen vakaumus, niin uskoisin että nuoret ovat yleisemminkin ihan tosissaan menossa loppuelämäksi naimisiin.
Tunnen itse monta paria jotka ovat olleet toistakymmentä vuotta naimisissa, tai kauemminkin, vaikka ainakin vaimo on ollut alle 18 naimisiin mennessä. Yhtään eronnutta tällaista paria en tiedä.

Uskovan ihmisen ajatusmaailma on hyvin erilainen kuin 'tavallisten' ihmisten. Koko elämä nähdään toisin, siksi esim. halutaan nuorena naimisiin jos se oma oikea ihminen osuu kohdalle. Seurustelulla ja toisen tunteilla ei haluta leikkiä.[/QUOTE]

Herraisä, 15 vuotiaana!!!! :o

Minä tiedän lestadiolaisia pariskuntia kolme, jotka on menneet erityisluvalla naimisiin ja ovat sitten eronneet, kun lapsia on jo ollut piiiiiitkä liuta, koska äiti ei enää jaksa tuota elämää. Surullista :(

Mistä osaat sanoa, että 15v TIEDÄT, että se Oikea on sattunut kohdalle? Ihan mielenkiinnosta tätä kysyn, sillä tuntemani 15v ovat kyllä aikalailla "pallo hukassa" vielä monissa asioissa!
 
Anteeksi mutta mun mielestä on sairasta, että joku uskonnollinen yhteisö vaikuttaa maan sääntöihin.
Soisin avioliiton alaikäiselle vain, jos siinä on se huoltajuusprobleema.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
[QUOTE="vieras";26931982]Herraisä, 15 vuotiaana!!!! :o

Minä tiedän lestadiolaisia pariskuntia kolme, jotka on menneet erityisluvalla naimisiin ja ovat sitten eronneet, kun lapsia on jo ollut piiiiiitkä liuta, koska äiti ei enää jaksa tuota elämää. Surullista :(

Mistä osaat sanoa, että 15v TIEDÄT, että se Oikea on sattunut kohdalle? Ihan mielenkiinnosta tätä kysyn, sillä tuntemani 15v ovat kyllä aikalailla "pallo hukassa" vielä monissa asioissa![/QUOTE]

En mä tiedä mistä mä tiesin, tiesin vain. Ja ei ole tuo käsitys muuttunut.
 
[QUOTE="yks";26931960]Hyväksytkö sen että 18 asuu avoliitossa?[/QUOTE]

Hyväksyn jos oma laps haluaa 18v muuttaa poikaystävänsä kanssa. koska siinä vasta näkee miten se yhdessäeläminen todella toimii. Siihen ei tarvita avioliittoa. Jos homma ei toimi niin helpompi se on pistää pillit pussiin ja lähteä eri teille.
 
  • Tykkää
Reactions: emmiina ja Tepadj
Hyväksyn jos oma laps haluaa 18v muuttaa poikaystävänsä kanssa. koska siinä vasta näkee miten se yhdessäeläminen todella toimii. Siihen ei tarvita avioliittoa. Jos homma ei toimi niin helpompi se on pistää pillit pussiin ja lähteä eri teille.

Mun mielestä tuossa on paha ristiriita.
Henkisesti avoliitosta tuskin on sen helpompi lähteä kuin avioliitostakaan. Muulla ei mielestäni ole mitään merkitystä loppujen lopuksi.

Jos sun lapsi haluiskin naimisiin niin et antaisi lupaa?
Entä jos sun oliskin uskova ja kokisi tekevänsä syntiä avoliitossa? Painostaisitko lastasi syntiin?

Minun mielestäni avoliitto on turvaton, ikävän keskeneräinen ja väliaikainen systeemi. JA kaikkein tärkein, siitä puuttuu Jumalan siunaus.
Kun kaksi nuorta solmii avioliiton rukoillen Jumalan siunasta yhteiselle matkalle, Jumala siunaa heidän elämänsä ja antaa siihen yhteisen onnen. Usko tai ole uskomatta.
 
Perhetutut tapasivat riparilla, toinen isonen, toinen riparilainen. Tuli raskaus samalla, menivät alaikäisinä naimisiin. Ovat olleet varmaan pian aikaa kolmekymmentä vuotta yhdessä.

[video=youtube;oIHaNh3jRXg]http://www.youtube.com/watch?v=oIHaNh3jRXg[/video]
 
[QUOTE="yks";26932121]Mun mielestä tuossa on paha ristiriita.
Henkisesti avoliitosta tuskin on sen helpompi lähteä kuin avioliitostakaan. Muulla ei mielestäni ole mitään merkitystä loppujen lopuksi.

Jos sun lapsi haluiskin naimisiin niin et antaisi lupaa?
Entä jos sun oliskin uskova ja kokisi tekevänsä syntiä avoliitossa? Painostaisitko lastasi syntiin?

Minun mielestäni avoliitto on turvaton, ikävän keskeneräinen ja väliaikainen systeemi. JA kaikkein tärkein, siitä puuttuu Jumalan siunaus.
Kun kaksi nuorta solmii avioliiton rukoillen Jumalan siunasta yhteiselle matkalle, Jumala siunaa heidän elämänsä ja antaa siihen yhteisen onnen. Usko tai ole uskomatta.[/QUOTE]

Olen uskomatta. Kiitos kun annat sen vaihtoehdon.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
[QUOTE="yks";26932121]Mun mielestä tuossa on paha ristiriita.
Henkisesti avoliitosta tuskin on sen helpompi lähteä kuin avioliitostakaan. Muulla ei mielestäni ole mitään merkitystä loppujen lopuksi.

Jos sun lapsi haluiskin naimisiin niin et antaisi lupaa?
Entä jos sun oliskin uskova ja kokisi tekevänsä syntiä avoliitossa? Painostaisitko lastasi syntiin?

Minun mielestäni avoliitto on turvaton, ikävän keskeneräinen ja väliaikainen systeemi. JA kaikkein tärkein, siitä puuttuu Jumalan siunaus.
Kun kaksi nuorta solmii avioliiton rukoillen Jumalan siunasta yhteiselle matkalle, Jumala siunaa heidän elämänsä ja antaa siihen yhteisen onnen. Usko tai ole uskomatta.[/QUOTE]

No itse en kyllä tiedä, antaisinko alaikäiselle "lupaa" mennä naimisiin. Tosin vanhempien lupaa ei siihen toki tarvita, mutta vanhempien näkemys otetaan huomioon. Ja en ehkä antaisi puoltavaa lausuntoa.

Yksi syy on se, että avioliitto on juridinen sopimus mm. omaisuuteen liittyen. Mutta avoliitossa toki antaisin alaikäisenkin asua. Ero voi olla musertava, vaikka olisi "vaan" seurusteltu, ja eron tullen toki olisin valmis tukemaan lastani, jos hän huolisi minulta lohdutusta. En silti painostaisi lastani avoliittoon - jos hän kokisi avoliiton olevan syntiä, hän voisi asua edelleen vanhempien luona ja seurustella. Jos hänestä taas seurustelukin olisi syntiä, katsoisin että velvollisuuteni äitinä olisi estää häntä tekemästä sellaista typeryyttä, että menisi naimisiin tuntemattoman ihmisen kanssa (johon ei olisi voinut tutustua kunnolla, koska tutustumisaika eli seurustelu olisi syntiä).

Avoliitto ei ole turvaton etenkään alaikäiselle, jonka vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja myös halu elättää lapsensa, tukea opiskelussa ja kasvussa aikuisuuteen.

Avoliitto sinänsä ei ole keskeneräinen, mutta jos ihminen niin kokee, niin sanoisin, että keskeneräisiä ovat ne teinitkin, ja täysi-ikäisenä voivat sitten saattaa täyttymykseen "keskeneräisen" suhteensa. Voisi sanoa, että aluksihan kaikki suhteet ovat vähän "keskeneräisiä", ei mitään suhdetta voi aloittaa niin, että se olisi heti valmis. Tai oikeastaanhan kaikki suhteet kehittyvät läpi elämän. Muutaman vuoden odottaminen ei haittaa, jos kyseessä on kaksi teiniä.

Avoliitto on väliaikainen vain, jos sen sellaiseksi kokee. Ja mitä väliä sillä on, jos se on väliaikaista? Miksi 15-vuotiaan kohdalla pitäisi suhteen olla jo juridisesti vakiintunut - mitä hyötyä siitä on kenellekään? Noin nuorilla on paljon aikaa mennä naimisiin myöhemminkin.

Ja jumalan siunaus... no, itse en tuollaiseen jumalaan usko, enkä hyväsyisi moista perustelua alaikäisen avioliitolle. Muutenhan voitaisiin alkaa naittaa jo 1-vuotiaitakin sillä perusteella, että sitten saadaan jumalan siunaus ja hyväksyntä liitolle ja alusta asti, tai alkaa järjestää avioliittoja kuten joissain kulttuureissa. En usko, että teini osaisi perustella kyllin hyvin, miksi pitäisi mennä naimisiin alaikäisenä, ja miksei voisi seurustella siihen asti, että on täysi-ikäinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;26932196:
No itse en kyllä tiedä, antaisinko alaikäiselle "lupaa" mennä naimisiin. Tosin vanhempien lupaa ei siihen toki tarvita, mutta vanhempien näkemys otetaan huomioon. Ja en ehkä antaisi puoltavaa lausuntoa.

Yksi syy on se, että avioliitto on juridinen sopimus mm. omaisuuteen liittyen. Mutta avoliitossa toki antaisin alaikäisenkin asua. Ero voi olla musertava, vaikka olisi "vaan" seurusteltu, ja eron tullen toki olisin valmis tukemaan lastani, jos hän huolisi minulta lohdutusta. En silti painostaisi lastani avoliittoon - jos hän kokisi avoliiton olevan syntiä, hän voisi asua edelleen vanhempien luona ja seurustella. Jos hänestä taas seurustelukin olisi syntiä, katsoisin että velvollisuuteni äitinä olisi estää häntä tekemästä sellaista typeryyttä, että menisi naimisiin tuntemattoman ihmisen kanssa (johon ei olisi voinut tutustua kunnolla, koska tutustumisaika eli seurustelu olisi syntiä).

Avoliitto ei ole turvaton etenkään alaikäiselle, jonka vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja myös halu elättää lapsensa, tukea opiskelussa ja kasvussa aikuisuuteen.

Avoliitto sinänsä ei ole keskeneräinen, mutta jos ihminen niin kokee, niin sanoisin, että keskeneräisiä ovat ne teinitkin, ja täysi-ikäisenä voivat sitten saattaa täyttymykseen "keskeneräisen" suhteensa. Voisi sanoa, että aluksihan kaikki suhteet ovat vähän "keskeneräisiä", ei mitään suhdetta voi aloittaa niin, että se olisi heti valmis. Tai oikeastaanhan kaikki suhteet kehittyvät läpi elämän. Muutaman vuoden odottaminen ei haittaa, jos kyseessä on kaksi teiniä.

Avoliitto on väliaikainen vain, jos sen sellaiseksi kokee. Ja mitä väliä sillä on, jos se on väliaikaista? Miksi 15-vuotiaan kohdalla pitäisi suhteen olla jo juridisesti vakiintunut - mitä hyötyä siitä on kenellekään? Noin nuorilla on paljon aikaa mennä naimisiin myöhemminkin.

Ja jumalan siunaus... no, itse en tuollaiseen jumalaan usko, enkä hyväsyisi moista perustelua alaikäisen avioliitolle. Muutenhan voitaisiin alkaa naittaa jo 1-vuotiaitakin sillä perusteella, että sitten saadaan jumalan siunaus ja hyväksyntä liitolle ja alusta asti, tai alkaa järjestää avioliittoja kuten joissain kulttuureissa. En usko, että teini osaisi perustella kyllin hyvin, miksi pitäisi mennä naimisiin alaikäisenä, ja miksei voisi seurustella siihen asti, että on täysi-ikäinen.

No seurustelu ei ole syntiä. Seksi ennen avioliittoa on.
Turha mun on taitaa sulle yrittää selittää tätä juttua. Sokea ei näe vaikka valo olis miten kirkas.
 
[QUOTE="yks";26932239]No seurustelu ei ole syntiä. Seksi ennen avioliittoa on.
Turha mun on taitaa sulle yrittää selittää tätä juttua. Sokea ei näe vaikka valo olis miten kirkas.[/QUOTE]

Mikä ongelma siis? Teinit voivat siis seurustella, sehän on hyvä asia :) Jos seksi ennen avioliittoa on syntiä, niin kuinka vaikeaa on odottaa siihen avioliittoon? Onko 15-vuotiaan pakko harrastaa seksiä, jos se edellyttää avioliittoa? Ei ole tavatonta, että ihmisten ekat seksikokemukset ovat "vasta" 18-vuotiaana, siis ihan ei-uskovaistenkin keskuudessa. Joten jos TUO on se syy mennä teininä naimisiin, niin on kyllä aika hölmö syy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;26932326:
Mikä ongelma siis? Teinit voivat siis seurustella, sehän on hyvä asia :) Jos seksi ennen avioliittoa on syntiä, niin kuinka vaikeaa on odottaa siihen avioliittoon? Onko 15-vuotiaan pakko harrastaa seksiä, jos se edellyttää avioliittoa? Ei ole tavatonta, että ihmisten ekat seksikokemukset ovat "vasta" 18-vuotiaana, siis ihan ei-uskovaistenkin keskuudessa. Joten jos TUO on se syy mennä teininä naimisiin, niin on kyllä aika hölmö syy.


Tietenkään 15 vuotiaan ei TARVITSE harrastaa seksiä, eikä asua yhdessä, ei edes seurustella jos se ei tunnut 'omalta jutulta'..( Eikä vanhemmankaan... Mä en tunne muita 15v naimisiin menneitä kuin itseni, muut tuntemani alaikäiset morsiamet ovat olleet 16-17v ... joten mä olen poikkeus. HArva 15v 'meidän piireissä' edes seurustelee.)

MUTTA jos kaksi uskovaa nuorta seurustelee ja kokee toisensa 'siksi oikeaksi' ja haluavat edetä seurustelusta eteenpäin ja muuttaa yhteen (ja yllätys yllätys jopa harrastaa seksiä) mutta eivät omantunnon syistä voi tehdä sitä ilman avioliittoa, olisi julmaa kieltää heiltä avioliitto. Ja mielestäni myös ristiriitaista ja kaksinaismoralistista, kun avoliitto samojen ihmisten välillä olisi ihan hyväksytty juttu 'maailman silmissä'

Miksi sille yhteiselle liitolle ei saisi hakea Jumalan siunausta (se on uskovien liitoissa kuitenkin se tärkein pointti, ei niinkään juridiset jutut) jos se liitto muuten on ok?
Voihan avoliittoon muuttava parikin suunnitella olevansa yhdessä koko elämän.

Mä en ymmärrä mikä ihmeen ongelma siinä on jos toiset haluaa naimisiin, eikä avoliittoon... Sit jos joku pitää molempia ongelman alaikäisten keskuudessa niin se on toinen asia. Sen voin ymmärtää..
Mutta jos 'tähän lystiin kyllä ehtii' tarkoittaa VAIN avioliittoa, ei avoliittoa niin mun mielestä silloin ollaan pahasti pahasti metsässä.
 
HUh, jos mä olisin mennyt 15 -vuotiaana naimisiin sen ihmisen kanssa johon olin palavasti rakastunut ja uskoin että hän on se ainoa oikea minulle. (Luulin niin pitkään) en olisi tiennyt mitä menetin. Nyt nimittäin monien kokemuksien ja komelluksien jälkeen olen löytänyt tasavertaisen kumppanin ja tiedän että olen löytänyt aarteen.
 

Yhteistyössä