Kielikurssille vai vaihto-oppilaaksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keittiönoita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja jensku:
Meillä on varattuna nyt 12-vuotiaalle pojalleni ensi kesäksi kielikurssimatka Englantiin.
Ehkä sitten joskus vanhempana menee vaihtariksi mikäli intoa riittää.

Oho. Itse en kyllä uskaltaisi lähettää 13-vuotiasta yksin ulkomaille oloihin, joista en tiedä.
Henkilökohtainen vastaukseni ap:n kysymykseen on että ei kumpikaan. Alaikäisen lapsen on hyvä olla ja asua kotosalla vanhempien valvovien silmien alla, ei viettää vuotta vieraassa perheessä.
Ja ennen kuin joku kysyy ja epäilee että en tiedä mistä puhun, niin olen kyllä itse ollut Ruotsin valtion kielikurssilla lukion 2. ja 3. luokan välissä kuukauden ja lähdin lukion jälkeen pariksi vuodeksi Australiaan töihin ja opiskelinkin Englannissa. Hyvin ehtii aikuisenakin, ei ole lapsena mikään kiire kielen oppimisen kannaltakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Alkuperäinen kirjoittaja jensku:
Meillä on varattuna nyt 12-vuotiaalle pojalleni ensi kesäksi kielikurssimatka Englantiin.
Ehkä sitten joskus vanhempana menee vaihtariksi mikäli intoa riittää.

Oho. Itse en kyllä uskaltaisi lähettää 13-vuotiasta yksin ulkomaille oloihin, joista en tiedä.
Henkilökohtainen vastaukseni ap:n kysymykseen on että ei kumpikaan. Alaikäisen lapsen on hyvä olla ja asua kotosalla vanhempien valvovien silmien alla, ei viettää vuotta vieraassa perheessä.
Ja ennen kuin joku kysyy ja epäilee että en tiedä mistä puhun, niin olen kyllä itse ollut Ruotsin valtion kielikurssilla lukion 2. ja 3. luokan välissä kuukauden ja lähdin lukion jälkeen pariksi vuodeksi Australiaan töihin ja opiskelinkin Englannissa. Hyvin ehtii aikuisenakin, ei ole lapsena mikään kiire kielen oppimisen kannaltakaan.

Kyllä heistä hyvä huoli pidetään. Ei mun veljelläkään ollut mitään valittamisen aihetta. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Alkuperäinen kirjoittaja jensku:
Meillä on varattuna nyt 12-vuotiaalle pojalleni ensi kesäksi kielikurssimatka Englantiin.
Ehkä sitten joskus vanhempana menee vaihtariksi mikäli intoa riittää.

Oho. Itse en kyllä uskaltaisi lähettää 13-vuotiasta yksin ulkomaille oloihin, joista en tiedä.
Henkilökohtainen vastaukseni ap:n kysymykseen on että ei kumpikaan. Alaikäisen lapsen on hyvä olla ja asua kotosalla vanhempien valvovien silmien alla, ei viettää vuotta vieraassa perheessä.
Ja ennen kuin joku kysyy ja epäilee että en tiedä mistä puhun, niin olen kyllä itse ollut Ruotsin valtion kielikurssilla lukion 2. ja 3. luokan välissä kuukauden ja lähdin lukion jälkeen pariksi vuodeksi Australiaan töihin ja opiskelinkin Englannissa. Hyvin ehtii aikuisenakin, ei ole lapsena mikään kiire kielen oppimisen kannaltakaan.

Meillä poika lähtee hyvän kaverinsa kanssa, ja kyseessä ei ole perinteinen kielikurssi vaan sellainen kielikurssin ja jalkapalloleirin sekoitus johon Suomesta otti osaa tänäkin vuonna kaksi henkilöä...ja ensi vuonna ilmeisesti sama juttu tuon osallistujamäärän kannalta.
Samat pojat ovat lähdössä nyt hiihtolomalla Espanjaan pelaamaan joten uskon heidän pärjäävän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Kyllä heistä hyvä huoli pidetään. Ei mun veljelläkään ollut mitään valittamisen aihetta. =)
Tuo kokemus mulla itsellänikin oli, vaikkaolinkin vain kuukauden Englannissa. Mitä siihen aikaan oli kavereita vaihto-oppilaana, niisn vaihtiksista isäntäperheet taisivat pitää jopa parempaa huolta kuin omistaan.

Mä olen Pompelmon kanssa sikäli eri mieltä, että tuo riippuu varmaan ihan lapsesta ja sen suunnitelmista. Junnu joutui käymään kymppiluokan päästäkseen lukioon ja yksi vuosi on siten tavallaan "menetetty". Onneksi on kuitenkin loppuvuodesta syntynyt, joten ei niin suuri paha. Lukion jälkeen tulee intti, joka vie ainakin vuoden verran. Sitten on aikeissa lähteä rauhanturvaajaksi ja silloin pitäisi jo osata muutakin kuin suomee ja savvoo. Sen jälkeen - jos vain toiveensa toteutuu - korkeakouluopinnot. Ja ne hän joutuu varmaankin opiskelemaan Suomessa. Vaihto-oppilasvuosi lukiossa voisi siten olla parempi kuin vuosi "appelsiininpoimijana" jossain päin maailmaa lukion jälkeen.

 
jaa-a...kielikurssilla en oo ollu,mutta vaihtariks lähdin jenkkeihin lukion ekan vuoden jälkeen.menin koska kaks veljeäni ja siskokin ovat olleet.
pääsiin kahden eläkeikäisen luo asumaan,joiden lapsilla oli omat perheet jo,mutta oltiin tekemisissä paljon. koulu oli tosi kiva,ainakin alkuun.tapasin pojan,johon ihan täysillä rakastuin ja se muhun myös... mun hostisä oli MUSTASUKKAINEN tästä ja käyttäytyi aina ihan idiootisti kun tää poika oli meillä.tää mun isä myös hoki päivittäin kuinka kaunis oon jne..halaili pussaili ja kaikkea semmosta..vähän niinku loukkaantui kun sanoin,etten tykkää sellasesta...
sit lopulta ne mun vanhemmat sano yhtenä iltana,ettet mee huomenna kouluun,vaihdat koulua.sanoin,et ei käy..vaihdan perhettä.parin tunnin keskustelun jälkeen pakkasin kamat ja aluevalvoja tuli mut hakemaan..niillä asuin n.kuukauden kunnes yhtenä päivänä ilmoittivat että "isompi" YFU-tyyppi tulee hakemaan ja pääsen uuteen perheeseen...kukaan ei kertonu minne mut viedään.sit mut vietiin kahden tunnin päähän (yleensä jos perhe vaihtuu,pyritään että saa jäädä samaan kouluun).siellä pääsin kivaan perheeseen,oli kolme siskoa ja koirakin.en kuitenkaan pystyny alottaa puhtaalta pöydältä ja mua uhkailtiin,et jos pidän yhteyttä tähän poikaan,ni lennän takas kotiin.päätin ite lähte kotiin puol vuotta aiemmin.

mun sisko asui isoäidin kanssa, mutta oli enimmäkseen tämän lasten perheiden kanssa. hyvä oli vuosi,mutta vajaa puol vuotta sitten kuuli,että isoäidin tyttären mies(pastori) istuu vankilassa koska oli käyttänyt hyväkseen lastensa serkkua ja yrittäny tappaa tämän.ihan kaikkea sairasta...

tässä lyhykäisyydessään meidän vaihtariajat...mä oon meidän perheen nuorin ja mun vanhemmat sanoi,että jos olis vielä lisää lapsia,niin yhtäkään ei päästäis jenkkeihin vaihtoon.eikä todellakaan YFUn kautta.mun perheenvaihdon YFU hoiti niin väärin kuin vaan voi.edes mun perhe täällä suomessa ei tiennyt mihin mua vietiin... itkin mun "vaihtarivuoden" aikana enemmän ku varmaan koko elämäni aikana oon itkeny.
omia lapsiani en päästä vaihtoon.ainakaan jenkkeihin.

toki on hyviäkin kokemuksia,niinkuin veljilläni oli ja siskollanikin myös kunnes tää em.juttu paljastui.mut aattelin kertoa toisenkin puolen vuodesta ulkomailla...itse jos saisin uudelleen valita,en olis menny...tai sitten olis pitäny odottaa vielä vuosi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Kyllä heistä hyvä huoli pidetään. Ei mun veljelläkään ollut mitään valittamisen aihetta. =)
Tuo kokemus mulla itsellänikin oli, vaikkaolinkin vain kuukauden Englannissa. Mitä siihen aikaan oli kavereita vaihto-oppilaana, niisn vaihtiksista isäntäperheet taisivat pitää jopa parempaa huolta kuin omistaan.

Mä olen Pompelmon kanssa sikäli eri mieltä, että tuo riippuu varmaan ihan lapsesta ja sen suunnitelmista. Junnu joutui käymään kymppiluokan päästäkseen lukioon ja yksi vuosi on siten tavallaan "menetetty". Onneksi on kuitenkin loppuvuodesta syntynyt, joten ei niin suuri paha. Lukion jälkeen tulee intti, joka vie ainakin vuoden verran. Sitten on aikeissa lähteä rauhanturvaajaksi ja silloin pitäisi jo osata muutakin kuin suomee ja savvoo. Sen jälkeen - jos vain toiveensa toteutuu - korkeakouluopinnot. Ja ne hän joutuu varmaankin opiskelemaan Suomessa. Vaihto-oppilasvuosi lukiossa voisi siten olla parempi kuin vuosi "appelsiininpoimijana" jossain päin maailmaa lukion jälkeen.


Kyllä nämä nykyajan lapset oppivat väistämättä muutakin kuin suomea ja savvoo, ei siitä tarvitse vanhempien huolta kantaa. Monet osaavat englantia jo paremmin kuin vanhempansa, kun ovat sitä pienestä saakka kuunnelleet. Monella vaan tuntuu olevan hirveä huoli siitä, että lapsi ei pärjää ja opi kieliä ikinä kunnolla, jos ei jo lapsena vietä aikaa jossain kielikursseilla tai vaihto-oppilasvuotta.

Henk. koht kokemuksen mukaan ne, jotka ovat viettäneet vuoden esimerkiksi jenkeissä, eivät ole englannissa yhtään sen parempia kuin muutkaan esimerkiksi korkeakouluissa opiskelevat. Ja kaupan päälle monet ovat saaneet sieltä kamalan aksentin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Kyllä nämä nykyajan lapset oppivat väistämättä muutakin kuin suomea ja savvoo, ei siitä tarvitse vanhempien huolta kantaa. Monet osaavat englantia jo paremmin kuin vanhempansa, kun ovat sitä pienestä saakka kuunnelleet. Monella vaan tuntuu olevan hirveä huoli siitä, että lapsi ei pärjää ja opi kieliä ikinä kunnolla, jos ei jo lapsena vietä aikaa jossain kielikursseilla tai vaihto-oppilasvuotta.

Henk. koht kokemuksen mukaan ne, jotka ovat viettäneet vuoden esimerkiksi jenkeissä, eivät ole englannissa yhtään sen parempia kuin muutkaan esimerkiksi korkeakouluissa opiskelevat. Ja kaupan päälle monet ovat saaneet sieltä kamalan aksentin.
No meillä tosiaan poika jo seiskalla puhui niin hyvää englantia, että enkunmaikka luuli sen olevan pojan toinen äidinkieli. Lähinnä Ruotsiin olisin poikaa laittamassa. Jotenkin itse ajattelen, että olisi ihan hyvä nimenomaan käydä koulua siellä kohdemaassa. Pelkästään se, että on muutaman kuukauden vaikkapa kesätöissä Ruotsissa, ei vastaa sitä, mitä siltä ulkomailla olemiselta odotan. Sillä kun pitäisi olla vaikutusta myös yo-kirjoituksiin. Saksa tai Ranska - tai niitä puhuvat maat - olisi Ruotsin lisäksi hyviä vaihtoehtoja.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vaihdossa ollut:
jaa-a...kielikurssilla en oo ollu,mutta vaihtariks lähdin jenkkeihin lukion ekan vuoden jälkeen.menin koska kaks veljeäni ja siskokin ovat olleet.
pääsiin kahden eläkeikäisen luo asumaan,joiden lapsilla oli omat perheet jo,mutta oltiin tekemisissä paljon. koulu oli tosi kiva,ainakin alkuun.tapasin pojan,johon ihan täysillä rakastuin ja se muhun myös... mun hostisä oli MUSTASUKKAINEN tästä ja käyttäytyi aina ihan idiootisti kun tää poika oli meillä.tää mun isä myös hoki päivittäin kuinka kaunis oon jne..halaili pussaili ja kaikkea semmosta..vähän niinku loukkaantui kun sanoin,etten tykkää sellasesta...
sit lopulta ne mun vanhemmat sano yhtenä iltana,ettet mee huomenna kouluun,vaihdat koulua.sanoin,et ei käy..vaihdan perhettä.parin tunnin keskustelun jälkeen pakkasin kamat ja aluevalvoja tuli mut hakemaan..niillä asuin n.kuukauden kunnes yhtenä päivänä ilmoittivat että "isompi" YFU-tyyppi tulee hakemaan ja pääsen uuteen perheeseen...kukaan ei kertonu minne mut viedään.sit mut vietiin kahden tunnin päähän (yleensä jos perhe vaihtuu,pyritään että saa jäädä samaan kouluun).siellä pääsin kivaan perheeseen,oli kolme siskoa ja koirakin.en kuitenkaan pystyny alottaa puhtaalta pöydältä ja mua uhkailtiin,et jos pidän yhteyttä tähän poikaan,ni lennän takas kotiin.päätin ite lähte kotiin puol vuotta aiemmin.

mun sisko asui isoäidin kanssa, mutta oli enimmäkseen tämän lasten perheiden kanssa. hyvä oli vuosi,mutta vajaa puol vuotta sitten kuuli,että isoäidin tyttären mies(pastori) istuu vankilassa koska oli käyttänyt hyväkseen lastensa serkkua ja yrittäny tappaa tämän.ihan kaikkea sairasta...

tässä lyhykäisyydessään meidän vaihtariajat...mä oon meidän perheen nuorin ja mun vanhemmat sanoi,että jos olis vielä lisää lapsia,niin yhtäkään ei päästäis jenkkeihin vaihtoon.eikä todellakaan YFUn kautta.mun perheenvaihdon YFU hoiti niin väärin kuin vaan voi.edes mun perhe täällä suomessa ei tiennyt mihin mua vietiin... itkin mun "vaihtarivuoden" aikana enemmän ku varmaan koko elämäni aikana oon itkeny.
omia lapsiani en päästä vaihtoon.ainakaan jenkkeihin.

toki on hyviäkin kokemuksia,niinkuin veljilläni oli ja siskollanikin myös kunnes tää em.juttu paljastui.mut aattelin kertoa toisenkin puolen vuodesta ulkomailla...itse jos saisin uudelleen valita,en olis menny...tai sitten olis pitäny odottaa vielä vuosi.


Ikäviä kokemuksia sinulla on ollut.
Tätä juuri tarkoitan, että minusta on varsin surullista ja osin vastuutontakin lähettää henkisesti kypsymättömiä lapsia (koska sitähän lukioikäiset vielä ovat) tuntemattomiin oloihin toiselle puolelle maapalloa, jossa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Voin vain kuvitella sitä pelon määrää kun on yksin tilanteessa, jota ei sillä elämänkokemuksella pysty hanskaamaan. Aikuinen on sitten eri juttu, vaikkakin sitten 18-19 v kuten itse olin lähtiessäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Kyllä nämä nykyajan lapset oppivat väistämättä muutakin kuin suomea ja savvoo, ei siitä tarvitse vanhempien huolta kantaa. Monet osaavat englantia jo paremmin kuin vanhempansa, kun ovat sitä pienestä saakka kuunnelleet. Monella vaan tuntuu olevan hirveä huoli siitä, että lapsi ei pärjää ja opi kieliä ikinä kunnolla, jos ei jo lapsena vietä aikaa jossain kielikursseilla tai vaihto-oppilasvuotta.

Henk. koht kokemuksen mukaan ne, jotka ovat viettäneet vuoden esimerkiksi jenkeissä, eivät ole englannissa yhtään sen parempia kuin muutkaan esimerkiksi korkeakouluissa opiskelevat. Ja kaupan päälle monet ovat saaneet sieltä kamalan aksentin.
No meillä tosiaan poika jo seiskalla puhui niin hyvää englantia, että enkunmaikka luuli sen olevan pojan toinen äidinkieli. Lähinnä Ruotsiin olisin poikaa laittamassa. Jotenkin itse ajattelen, että olisi ihan hyvä nimenomaan käydä koulua siellä kohdemaassa. Pelkästään se, että on muutaman kuukauden vaikkapa kesätöissä Ruotsissa, ei vastaa sitä, mitä siltä ulkomailla olemiselta odotan. Sillä kun pitäisi olla vaikutusta myös yo-kirjoituksiin. Saksa tai Ranska - tai niitä puhuvat maat - olisi Ruotsin lisäksi hyviä vaihtoehtoja.


Itselläni oli tosi hyviä kokemuksia ja selvää hyötyä myös kirjoituksissa tuosta Ruotsissa viettämästäni kuukaudesta. Meillä oli siis ihan oppitunteja siellä, puhuttiin politiikasta ja muista ajankohtaisista aiheista. Sitä en tiedä, järjestetäänkö noita valtion kursseja enää. Bonuksena oli vielä täysi maksuttomuus ja opiskelijoita oli kaikista maapallon eri kolkista. Olin sen kesän jälkeen ruotsissa tosi hyvä, ikävä kyllä se taito on päässyt pahasti rapistumaan sen jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Itselläni oli tosi hyviä kokemuksia ja selvää hyötyä myös kirjoituksissa tuosta Ruotsissa viettämästäni kuukaudesta. Meillä oli siis ihan oppitunteja siellä, puhuttiin politiikasta ja muista ajankohtaisista aiheista. Sitä en tiedä, järjestetäänkö noita valtion kursseja enää. Bonuksena oli vielä täysi maksuttomuus ja opiskelijoita oli kaikista maapallon eri kolkista. Olin sen kesän jälkeen ruotsissa tosi hyvä, ikävä kyllä se taito on päässyt pahasti rapistumaan sen jälkeen.
No tuo vastaa jo sitä, mitä ollaan hakemassa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
No se on jo eri asia kun 16-17 v eli normaalisti lukion ekan jälkeen.
Jeps...mä sulle tuonne aiempaan vastaukseeni kirjoitinkin, että junnu joutui käymään kymppiluokan. Eli menee sisi vuotta myöhemmin lukioon.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Itselläni oli tosi hyviä kokemuksia ja selvää hyötyä myös kirjoituksissa tuosta Ruotsissa viettämästäni kuukaudesta. Meillä oli siis ihan oppitunteja siellä, puhuttiin politiikasta ja muista ajankohtaisista aiheista. Sitä en tiedä, järjestetäänkö noita valtion kursseja enää. Bonuksena oli vielä täysi maksuttomuus ja opiskelijoita oli kaikista maapallon eri kolkista. Olin sen kesän jälkeen ruotsissa tosi hyvä, ikävä kyllä se taito on päässyt pahasti rapistumaan sen jälkeen.
No tuo vastaa jo sitä, mitä ollaan hakemassa =)

Minulle tuosta mahdollisuudesta kertoi aikanaan oma ruotsinopettaja. Siitä on tosin jo pitkä aika eli voi olla, että niitä ei enää järjestetä. Oli Morassa, kurssi oli siis ihan maksuton majoituksineen kaikkineen ja siihen sai vielä muistaakseni matkoihinkin stipendin eli kaikin puolin kannattavaa. Siellä tehtiin ryhmätöitä, pidettiin esityksiä ja tehtiin retkiä eri puolille, tosi hyvä ja monipuolinen ohjelma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pompelmo:
Minulle tuosta mahdollisuudesta kertoi aikanaan oma ruotsinopettaja. Siitä on tosin jo pitkä aika eli voi olla, että niitä ei enää järjestetä. Oli Morassa, kurssi oli siis ihan maksuton majoituksineen kaikkineen ja siihen sai vielä muistaakseni matkoihinkin stipendin eli kaikin puolin kannattavaa. Siellä tehtiin ryhmätöitä, pidettiin esityksiä ja tehtiin retkiä eri puolille, tosi hyvä ja monipuolinen ohjelma.
Täytyypä ollakin aktiivinen, kun koulut alkaa

=)
 
Mä halusin lähteä vasta lukion tokan jälkeen vaihto-oppilaaksi, kun olin kuullut jatkuvasti juttua siitä, kuinka tylsältä se koulunkäynti tuntuu vuoden jälkeen. Olin vuoden Turkissa (jossa siis asun edelleen) ja todella opettavaista aikaa se oli. Järjestö oli AFS ja homma pelasi kaikin puolin hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja constantine:
Mä halusin lähteä vasta lukion tokan jälkeen vaihto-oppilaaksi, kun olin kuullut jatkuvasti juttua siitä, kuinka tylsältä se koulunkäynti tuntuu vuoden jälkeen. Olin vuoden Turkissa (jossa siis asun edelleen) ja todella opettavaista aikaa se oli. Järjestö oli AFS ja homma pelasi kaikin puolin hyvin.

Eka teksti taisi olla sekava eli laitan hieman selvennystä. Vaihtarivuotena rakastuin palavasti ja palasin maahan uudestaan yo-kirjoitusten jälkeen (opiskelin yliopistossa). Samalla reissulla olen siis edelleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
Mitäs se junnu itse on mieltä? Kumpi häntä kiinnostaa? Olisiko valmis pitempään poissaoloon?
Se ei ole oikein mitään mieltä - vielä. Täytyy tuo eka luokka nyt katsoa... kielikurssille kaiketi pääsee lyhyemmällä varoitusajalla kuin vaihtariksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
Mitäs se junnu itse on mieltä? Kumpi häntä kiinnostaa? Olisiko valmis pitempään poissaoloon?
Se ei ole oikein mitään mieltä - vielä. Täytyy tuo eka luokka nyt katsoa... kielikurssille kaiketi pääsee lyhyemmällä varoitusajalla kuin vaihtariksi.

Sanoisin että vaihtarivuosi on antoisampi ja kasvattavampi, mutta täytyy sinne lähtöön se oma motivaatio olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
Sanoisin että vaihtarivuosi on antoisampi ja kasvattavampi, mutta täytyy sinne lähtöön se oma motivaatio olla.
Kyllä mä uskon, että motivaatio löytyy, jos vaan on sellainen kohdemaa, että katsoo siitä reissusta olevan hyötyä.

 
lukion ykkösen jälkeen oli oma lapseni. Kaverin poika taas oli ennen lukiota ja sanoi jälkeenpäin että olisi kannattanut mennä vuotta myöhemmin.
kakkoselle olen vihjaillut että jos vaihtariksi lähtee, ottaa jonku muun maan kuin jenkkilän. Japani voisi olla kiva tai uusi seelantin... :whistle: ainakin äidille niin pääsisi uudessa maassa käymään kun pitäähän lapsukaista sitten käydä moikkaamassa. Mutta tuohon on vielä muutama vuosi aikaa...
joskus olen ajatellut että voisi ottaa tuossa joskus 3-4 vuoden kuluttua vaihtarin meidän perheeseen jos vielä samassa talossa asutaan missä meillä olisi jo huonekin vapaana.
 

Similar threads

Yhteistyössä