*Keväällä 2013 hoitoja aloittavat (ivf/icsi)*

Hvv lämpimästi tervetuloa :flower:
Aikas samoissa mennään, mullakin pistokset alkaa suurinpiirtein vkolla 6-7 =)

rimpatti Täällä kyllä kanssa kovasti pelottaa, miten pistokset vaikuttaa ja vaikuttaako ollenkaan ja millaisia olotiloja ne saa aikaiseksi.. Mutta kait sitä sitten vaan kaikki ottaa vastaan, mitä tuleman pitää, kun hoidot on alkuun saanut =)

Vihervaara mulla kanssa ollut joskus ihan samanlainen ajatusmaailma, että jos luomusti en joskus lasta saisi, niin ilman jäisin, kun hoitoihin ei olisi kanttia lähteä.
Mutta tosiaan, mieli voi kummasti muuttua. Silloin, kun gyne ekaa kertaa väläytteli alku syksystä IVF:n mahdollisuutta, en ihmetyksekseni murtunutkaan asiasta, vaan mielenkiinnolla aloin ottamaan asiasta lisää selvää ja alettiin miehen kanssa tsemppaamaan toisiamme siihen, että IVF taitaakin sitten loppuen lopuksi olla se meidän juttu ja tähän on tultu :D
 
  • Tykkää
Reactions: Hvv
Moi, liitynpä minäkin mukaan, kun aikataulu aikaistui ja piikitykset ICSIä varten alkavat ehkä jo ensi viikolla! Nyt kp 24, tänään hain reseptit ja lääkkeet. Se on siis menoa :) Meillä on historiassa tuloksekas IVF yli 10v sitten ja nyt pitkällisten pohdintojen jälkeen vielä päätimme yrittää... Julkiselle meillä ei ole asiaa, joten kalliiksihan tämä haave tulee.
Tsemppiä teille kaikille hoitoihin! Onko muita joiden punktio sattuu vkolle 5?
 
Hei!
Liityn myös joukkoonne :)

Meillä yritystä takana kaksi vuotta. Tutkimuksiin hakeuduimme viimekeväänä. Käytiin ensin yksityisella, josta saatiin lähete julkiselle. Alku syksystä päästiin hoitoihin. Syksyllä tehtiin kaksi inseminaatiota, jonka jälkeen lääkäri totesi, että on turha jatkaa, kun ei kerta tulosta tule. Tuolloin lääkäri sanoi, että heti joulun jälkeen ivf suunnittelukäynti ja heti alkuvuodesta aloitetaan hoidot. Ihmettelin vähän, että onpas nopeaa toimintaa. Olin itse ajatellut, että hoitoihin on pitkät jonot. Odoteltiin sitten kutsua hoitoihin, mutta mitään ei kuulunut. Soitin sairaalaan jossa kerrottiin, että jonossa ollaan ja mahdollinen suunnittelukäynti on aikaisintaan helmikuussa. MIKÄ PETTYMYS. Meillä oli suunnitelmissa lomamatka heti joulun jälkeen, mutta emme sitten varanneetkaan lomaa, koska luulimme, että pääsemme heti silloin hoitoihin. Se siitä matkasta. Nyt kutsua yhä odotellessa. Sillä aikaa yritystä luomuna ;)

Te joilla jo hoidot jo alkaneet, niin mitä ivf suunnittelukerralla tehdään? Pitääkö siihen varautua jotenkin erityisesti? Itseäni hirveästi jo jännittää tuleva hoito, varsinkin punktio.

Tsemppiä hurjasti kaikille hoitoihin <3
 
Viimeksi muokattu:
Tigridia ja Lucrezzia kovasti paljon tervetuloa :flower:

Lucrezzia meillä hoidot alkaa ens kuussa (IVF ja lyhyt kaava) ja suunnittelu käynnillä oltiin siis joulukuussa... Mutta asiaan. Meillä tuo suunnittelukäynti meni niin, että mut ultrattiin (taas jälleen kerran) ja katsottiin, että kaikki edelleen ok. Ja sitten katsottiin tuota kuukautiskiertoa ja missä vaiheessa kiertoa niitä pistoksia aletaan ottamaan ja katsottiin punktio viikko.
Noi kaikki katsottiin siis lääkärin kanssa ja sitten mentiin hoitajan luokse, missä katsottiin miten pistäminen tapahtuu ja keskusteltiin pistämiseen liittyvistä asioista.
Kannattaa miettiä kotona valmiiksi ja vaikka laittaa ihan paperille (niin me ainakin tehtiin :) ) kaikkia kysymyksiä, asioita mitä haluaa hoidoista tietää ja lääkäriltä kysellä kaikesta, mikä mieltä askarruttaa.. Meillä ainakin ihana lääkäri ja oikein mielellään vastaili meidän kysymyksiin =)
Mua kanssa jännittää/pelottaa tosi paljon se punktio : /
Mutta lääkäri rauhotteli siitäkin, kun pelostani kerroin, että lääkitys on kyllä siihen malliin katsottu, että operaatio lähes kivuton olisi...
No se nähdään ja koetaan sitten helmikuussa. HUI!
Ja kovasti lääkäri painotti ajattelemaan positiivisesti ja muistutti vielä, että 1 pari kolmesta onnistuu ensimmäsellä hoito kerralla :heart:
 
Ihanaa että tämä meidän pikku kerho kasvaa ja kasvaa! :) Tervetuloa: Tigridia ja Lucrezzia :flower:

Dazzler: Jäi vähän hämään tuo, että lääkärin mukaan yksi kolmesta onnistuu ekalla...että tarkottiko se ihan ihka ensimmäistä siirtoa, vai ylipäätään ekaa ivf:ää kaikkine pas:seineen yms..? Minä tollo kun edelleen jaksan haaveilla siitä ekan siirron napakympistä, kärsimätön luonne kun on..no mutta, eiköhän ne jalat sitten taas maahan kapsahda, kun huomaa ettei se niin vaan menekkään...Me kysyimme sillon ihan ekalla käynnillä tuota onnistumisprosenttia, niin lääkäri puhui 20-30% yhtä hoitokertaa kohden..käsittääkseni tarkoitti nimenomaan yhtä siirtoa kohden..lisäsi siihen perään, että olen kuitenkin ns. "hyvän ennusteen potilas" ;)
 
Uusimmille tiedoksi: jos ette ole vielä huomanneet, niin ekalla sivulla on lista josta näkee milloin kenelläkin tositoimet alkaa..ja on siellä sitten piinailu ja plussanneet otsikot, joihin lisäillään myös tietoja kun tästä päästään vauhtiin! :) Ilmoittakaahan sitten jos olen laittanut jonkun väärin, unohtanut merkitä täysin tms...korjailen sitten tuota pikaa. Itseäni vielä pallottelen maalis-huhtikuun välillä, mutta suunnittelukäynti on ainakin maaliskuussa. Jänskättää jo teijän muiden puolesta, joilla tammi-helmikuussa alkaa...mutta kovin toiveikas olen kaikkien kohdalla, eli ihan tämmöstä hyvää jännitystä on ilmassa! :)
 
Tervetuloa myös minun puolestani kaikille uusille :) Vertaistukea ei ole koskaan liikaa, ja samassa tilanteessa oleva ymmärtää parhaiten.

miumau* Voit lisätä mut tositoimien listaan tammikuuhun. Tosin tämä 3 viikkoa kestänyt flunssa nosti taas päätään, joten toivottavasti ei venytä kiertoa ja sitä myöten viivästytä hoitojen alkamista. Mutta muutetaan sitten jos tarvis. Positiivisella mielellä nyt kuitenkin, että kierto ei venähtäisi.

Dazzler Kuulostaa todella hyvälle, jos yksi kolmesta parista onnistuu ekalla kerralla :) Kolmen tuloksettoman inssin jälkeen ei kestäisi enää kovin montaa pettymystä.

Tosiaan kannattaa kirjoitella kysymyksiä paperille, jos jokin askarruttaa, koska käynti niin lyhyt ja tulee paljon asiaa kerralla. Onhan tämä vähän tällaista liukuhihnatyötä, ainakin näin julkisella puolella, että ei siellä lääkärin huoneessa kovin kauan kerkeä istuskelemaan. Kolmannen tuloksettoman inssin jälkeen minulta vasta kysyttiin, kuinka voit. Olin tietenkin pettynyt ja surullinen kun plussaa ei saatu aikaiseksi, mutta kätilön kysymys lämmitti kuitenkin mieltäni kovasti.
 
Tervetuloa uusille munkin puolesta! Kiva kun täällä osa on päässyt jo tositoimiin :)

Mä yritän olla elättelemättä liikaa toiveita onnistumisesta, mutta kyllä ne toiveet varmaan siinä hoidon aikana nousee ja aivan varmasti se tulee olemaan iso pettymys jos ekasta ivf:stä se nega tulee. Ivf:ssä onnistumisprosentit on kuitenkin jo aika hyvät insseihin verrattuna...Kyllä mulla joskus vielä luomukierroissakin loppukierrosta herää vähän toiveet, varsinkin kun tuo esikoinenkin on luomuna joskus onnistunut, mutta sitten sitä tippuu taas maan pinnalle, että miksi se tässäkään kierrossa tärppäisi kun on jo yli kolme vuotta yritystä takana...

Lucrezzia Meilläkin on suunnittelukäynti vielä edessä, mutta ainakin meillä tarkistetaan suunnittelukäynnillä Dazzlerin kertomien juttujen lisäksi myös miehen sperma taas kerran. Meillä se edellinen näyte on viime heinäkuulta, että ehkä se on ihan tarpeenkin kontrolloida, kun suunnittelukäynti on kuitenkin vasta huhtikuussa...

Mua jännittää myös se punktio kamalasti!! Muuten ivf ei oikeastaan jännitä, koska pistäminen tuli tutuksi jo insseissä. Pistäminen jännitti silloin ekalla kerralla, mutta nopeasti se meni jo ihan rutiinilla :)
 
miumau* Mun käsittääkseni lekuri tarkoitti 1. IVF hoitoa, ehkä PAS:t mukaan lukien. Koska sanoi vielä asian siinä yhteydessä, kun punktio pelostani puhuin.
Eli olishan se ihan mahtavaa, kun ei tarvis hoito käydä, kuin kerran läpi.
Oon näinkin sen ajatellut, että ei haittaisi vaikka tuore siirto ei onnistuisikaan, kunhan vaan pakkasessa olisi sitten tarpeeksi, mistä ottaa jatkossa.
Mutta joo, näähän on näitä, kun katsoo asioita vaaleanpunaisten lasien läpi.
Periaatteessa pitäis ajatella ensin näin, että kumpa pistokset edes toimis, että pääsee punktioon ja sen jälkeen, kun pääsis vielä siirtoonkin asti... =)

Täällä menkat oli ja meni. Ja seuraavasta tädin vierailusta "nautitaankin" sitten kera Puregon pistosten. Great. ;)
 
Heissan!

Yritänpä minäkin liittyä tähän ketjuun!

Tällä hetkellä tikutetaan ovista, jotta päästäisiin tekeen PAS luonnolliseen kiertoon.
Taustaa:
Seitsemän vuoden luomuyritysten jälkeen hakeuduttiin hoitoon joulukuussa 2007.
Lapsettomuuden syynä endometrioosi ja miehen hitaat siittiöt. Tämän jälkeen asiat etenivät vauhdilla.
-08 maaliskuu laparoskopia
-08 toukokuu/kesäkuu IVF pitkällä kaavalla (alkioita 24, 17 ei selvinnyt sulatuksesta)
-08 elokuu ICSI siirrettiin 2 joista toinen selviytyi. Tuloksena reipas tyttö huhtikuussa 2009 :hug:

Tällä hetkellä pakkasessa jäljellä 1 olki ja PAS:a yritetään luonnolliseen kiertoon. Itsellä ei ole kyllä hirveästi luottoa tuon onnistumiseen ja mielessä olenkin kääntänyt jo ajatukseni tulevaan hormonihel...tiin. :mad:

Molemmat olemme syntyneet -76
 
Oho, onpas meitä tullut äkkiseltään lisää. Tervetuloa kaikille uusille :flower:
Pitikin kysymäni että meneekö kaikki muut (siis jotka nyt aloittavat hoidot) lyhyellä kaavalla?
Tajusin juuri että meillä taisi lääkäri vaihtaa lennossa tuon lyhyen pitkään kaavaan..
Eikös se nyt niin mene jos ylihuomenna (12. päivä) pistän procren-piikin ja vasta 29. päivä on ensimmäinen käynti klinikalla?? En sitten tajunnut sitä siinä kysyä. No kyseinen lääkäri vaikuttaa muutenkin niin hajamieliseltä ettei mitään rajaa. Onneksi mukana on aina hoitaja jolta saa selkokielisen vastauksen kaikkiin käytännön asioihin :D
Eilen tämä sikiämisen sietämätön vaikeus kirpaisi ensimmäisen kerran. En ole ennen ollut mitenkään katkera eikä vauvojen/ mahojen näkeminen ole surettanut. Mutta eilen näin naapurin lykkäävän ensimmäisinmäistä kertaa jouluna syntynyttä vauvaansa ja hänellä oli juuri ne rattaat joista olen salaa haaveillut. Ihan kuin joku olisi nyrkillä lyönyt vatsaan. Oli pakko liueta liukkaasti sisälle ja näin jälkeenpäin harmittaa koska kyseinen ihminen on todella mukava ja hänen kanssaan on tullut höpistyä aina kun on pihassa nähty. Täytyy toivoa että oma psyyke toipuu nopeasti tästä hullunkurisesta ajatuksesta että heillä on "meidän vauvan" vaunut :kieh:
 
Tervetuloa uusille!

Täällä on nyt sitten ultrassa käyty ja keskiviikoksi ois suunnitteilla punktio ja perjantaiksi siirto. Munarakkuloita näkyi vain 4 kpl, joten se harmittaa. Lääkäri oli kyllä positiivinen ettei sitä tarvitä välttämättä kuin se yksi. Toivottavasti saadaan ainakin se yksi ja mielellään jotain pakkaseenkin... Päädyttiin sitten suoraan ICSIiin, ettei nyt menis hukkaan koko kärsimys. Mulla siis on niitä kiinnikkeitä, mitkä nyt kipuilevat ja oon ollu eilisestä asti sairauslomalla ja jatkan täällä kotona möllöttämistä koko ens viikon. Ärsyttää, mutta minkäs tälle tilanteelle tekee.

Larenzia Minä myös sorrun tuohon toisten vaunujen kadehtimiseen, vaikka tiedän että se on pöljää. Mutta onneksi ainakin vielä oon päässy tunteesta eroon tosi nopeasti, jos kyseessä on kaveri tms jonka kanssa on tekemisissä. Se on enemmän sen hetken tuoma muistutus omasta kurjasta tilanteesta, kun niitä vaunuja ei ole vieläkään saanu käydä ostamassa, vaikka on jo vuosia haaveillu. Toivottavasti päästään kohta ostaan vaunuja ja muitakin vauvan tavaroita.
 
Onhan tuo kateus inhottavan tuttu tunne :ashamed: Itse en ole uskaltanut hommata vielä mitään vauvanvaatetta tai tarviketta. Edes mitään pienen pientä. Monesti on kyllä mieli tehnyt, kun kaupoissa jäänyt haaveilemaan tiettyjen hyllyjen väliin...niin monta kertaa aatellu, että jos ostais ja antaisi sitten lahjaksi jos ei tule omaan käyttöön. Noh, toivottavasti tosiaan päästäis ostamaan ihan omalle vauvalle joskus ihanuuksia töppösistä vaunuihin. Ollaanpahan kaikki ainakin hyvin hinta/laatu tietoisia, kun on ehditty pitkät tovit tekemään vertailua ja mielikuvitusostoksia!! Hih ;)
 
iidaella tervetuloa! :flower: Laitanko sinut tuonne ekalle sivulle listaan, että teillä nyt tammikuussa on PAS tiedossa? Kovasti onnea toivotan siirtoon! Mulla riittää kyllä luottoa teidänkin puolesta, että onnistuisitte! Yritän kovasti täällä luoda positiivista ajattelua, kun monilla totiset paikat käsillä :) Mutta voihan olla, että itsekin alan synkistelemään kun tositoimet lähenee..pitäis jaksaa pitää sitä toivonkipinää yllä ja pidänkin vielä, kynsin ja hampain!
 
miumau* Oot kyllä mahtava tuolla positiivisella ajattelulla. Itse en kyllä siihen aika ajoin kykene. Tämän raskaan taipaleen varrelle on mahtunut jaksoja, jolloin mikään ei ole enää tuntunut miltään. Niinä synkkinä hetkinä uuteen aamuun herääminen on ollut vaikeaa. Oman itsensä näkeminen peilistä on ällöttänyt, kun tämä kroppa ei toimi niin kuin luonnollista olisi. Mies on aina mut sieltä suosta nostanut ja luonut toivoa. Kiitokseksi olen tokaissut, että jättäis mut, kun en kykene edes lasta hänelle antamaan. Ei aio kuulemma lähteä. Rakastaa minua ja haluaa elää elämää yhdessä, vaikka sitten ilman yhteisiä lapsia. Itse en vaan tiedä miten kestäisin sen, jos lapsia ei saataisi. Maailma hajoais pieniksi pirstaleiksi ja niiden sirpaleiden kokoaminen yhteen... olisko se edes mahdollista.

Vihervaara Älä harmittele, onneksi kuitenkin neljä! Tsempit punktioon :)

Täällä menkat alkoi hyvissä ajoin ja tänään siis kp 2 ja piikittelyt alkaa. Ekan pistoksen laitan illalla... jänskää!
 
Enneliina tuo sun teksti oli niin tuttua. Kävin myös silloin keskenmenon jälkeen ihan samat tuntemukset kävin läpi. Onneksi mies jaksoi tukea ja kesti mun kaikki kiukuttelut. Olin ihan valmis eroamaan, niin sitten ei tarvis elätellä vauvahaaveitakaan. Älytön ajatus nyt, mutta sillon tuntu järkevältä. Hiljalleen pääsin sitten jalkeilleni. Paljon mielialaa paransi se, että aloin kuntoilla. Mulla kun tahto illat mennä kotona itkeskelyyn ja nukkumiseen, töihin jaksoin itseni sentään tsempata. Sitten aloin jumpata pahan mielen pois, joskus jumpassa tuntui niin hyvältä että itku meinas tulla... Endorfiinit :whistle: Ehkä senkin takia tämä kotona toimettomana pönöttäminen tuntuu hankalalta kun pelkään että mieliala taas laskee. Onneksi ainakin vielä oon melko positiivisella mielellä.

Tsemppiä Enneliina pistoksiin! Hyvin ne menee.

Kävin äsken hakemassa apteekista loputkin lääkkeet, mitä tarvitaan. Kyllähän sinne vaan rahaa uppoaa. Naurettiinkin miehen kanssa, että ihmiset ei tiedäkään miten kalliiksi lapsen tekeminen voi oikeesti tulla!
 
Moi

Meillä alkaa hoidot maalis tai huhtikuussa. Eka kertaa julkisella puolella ja myös eka kertaa pitkällä kaavalla. Takana siis yksi icsi yksityisellä, pakkaseen ei tullu mitään. Ossaako kukaan sanoa suurinpiirtein mitä maksaa pitkän kaavan kaikki maholliset lääkkeet yhteensä?
 
iksi:Riippuen ihan mitä ne sulle määrää ja kuinka paljon, mutta luulen et KELA -katto tulee ekalla täyteen (olikos se n. 650€) Ja tän kuun jälkeen KELA korvaus tippuu 35% per lääke. Itse kävin lauantaiksi ostamassa procren depot jarrupiikin ja sekin maksoi yli 100€ korvausten kanssa. Niin ja jos hirveästi haluaa itseään järkyttää niin yliopiston apteekin sivuilla saa haettua lääkkeen nimen perusteella ja laskettua hinnan korvauksen kera :LOL:
Omaan napaan kuuluu lieviä mielialavaihteluita ja jotenkin "höntti" olo. Piikin pistäminen jännitti tooosi paljon mutta sain sen laitettua ilman kummempaa draamaa. Pistäminen ei sattunut mutta aine kirveli jonkun verran. Nyt sitten odotellaan menkkoja alkavaksi ja seuraavaa käyntiä klinikalla.
 
Larenzia:

Tiedän et yliopistonapteekin sivuilta näkee hinnat, mutta kun ei oo vielä reseptejä. Nii ei tiiä mitä tulee olemaan ja kuin paljo. Mutta tuskinpa nuo lääkkeiden hinnat paljon heilauttaa kun aattelee mitä joduttiin maksamaan yksityisellä pelkistä hoidoista ja siihe lääkkeet vielä päälle. Tosin suurin osa lääkkeistä saatiin ilmaseksi kun olivat lääkefirmojen "näytepakkauksia" ja olisivat menneet pian vanhaksi.
 
Iksi
Mun lääkkeet maksoi 680€, maksukatosta jäi uupumaan 80€, koska Lugesterom ei ole Kela-korvattava lääke. Sen lisäksi listalla Gonal-F ja Orgalutran + pregnyl. Lyhyt kaava tosin mulla nyt. Pidemmällä kaavalla maksukatto tuli heti ekasta täyteen, kun piti piikittää minimiä suurempaa annosta.

Tsemppiä hoitoon! Mä laskin, että kaikkineen me ei jäädä kauaksi 4000€/hoito, kun yksityinen ICSI...
 
Kysymys kaikille: syöttekö jotain raskausvitamiineja, foolihappoa tms. erityis juttuja tällähetkellä tai meinaatteko alkaa syömään hoitojen ohella? Onko teillä ylipäätään jotain poppakonsteja mielessä, jotka parantais mahdollisuuksia? Itse olen syöny foolihappo tabletteja jo puolen vuotta..ja nyt näin talvi aikaan ihan muutenkin c-vitamiinia. Mietin vaan, että pitäisköhän vielä niitä raskausmonivita juttuja alkaa popsimaan..vai onko se vaan toiveajattelua että ne jotain hyödyttää?

Ja hei sitä piti vielä kysyä: Eli te jotka jo olette hoitojen suunnitelukäynnillä olleet ja piikitykset yms. alkanu. Niin mitä teille on lääkäri antanut ohjeeksi alkoholin käytöstä tän hoitojakson aikana?? Mietin kuumeisesti, että vaikuttaako alkoholin ihan vaan kohtuukäyttö jotenkin negatiivisesti? Onko ohjeistus nolla linja vai mikä? Meillä tässä kevään mittaan tiedossa useampiakin illanviettoja..täytyykö keksiä tekosyitä juomattomuudelle, vai voiko ottaa lasin pari viiniä huoletta?
 

Yhteistyössä