Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

Voi Domi.voisin kuvitella että itselleni tuo olisi juuri pahinta.

Täällä odotellaan edelleen vuodon alkua että pääsisi varailemaan polille aikaa..aika sen kun matelee matelemistaan ja paskaa tulee niskaan puolelta jos toiselta. Mammakin taas joulupöydässä kovasti toitotteli että ensi jouluna haluaa lahjaksi vauvan. Kiva ja kiitos, eihän sitä tässä ole muuta tehtykään. Tosin, annettakoon anteeksi koska ei tiedä lapsettomuudestamme.
Tuntuu vain hurjalta ajatella että missä vika loppujen lopuksi on jos kuitenkin munasolut on hedelmöittyneet mutten raskaudu silti. Meillä kuitenkin häikkää miehen siittiöissä, joten jos en väärin ole ymmärtänyt on vikaa oltava minussakin jos ei onnistu. Mutta nyt taas menen asioiden edelle, tuleva kierto on vasta meidän kolmas hoitokerta koko lapsettomuushoito ajallamme.

Toivoa ja onnea kaikille vuodelle 2016!

 

Moi pitkästä aikaa! Pidin hieman taukoa tästä palstasta niinkuin koko lapsettomuushoidoista. Nyt keväällä varmaan se viimeinen rutistus mut venytetään varmaan tuonne huhtikuulle että jos nyt sattuisi plussa tulemaan kerkiäisin tekemään kesätyöt ja yhen sijaisuuden ennen äippälomaa. Huhtikuussa olisi tarkoitus valmistuakin jos vaan saan harjoittelupaikan joten senkin puolesta huhtikuun hoito olisi enemmän kuin toivottu.

Mut pakko nyt marmattaakkin. Vuosi 2015 oli meidän osalta ja ilmeisesti lähipiirin ja ketä nyt olen kuunnellut se ikävin/huonoin/epämiellyttävin vuosi moneen(kymmeneen?) vuoteen. Meijän osalta epäonni lähti käyntiin jo joulukuussa 2014 jolloin sain sen varhaisen keskenmenon, sen jälkeen yks jos toinen asia on menny pyllylleen ja nyt uskaltaa ehkä jo hieman hengittää. Mies selvisi leikkaukselta (suoli siis vielä säästyi) mutta uudeksi riesaksi todettiin sappinesteitten erityksessä häikkää joka yhdistettynä tuon suolisto jutun kanssa on kulma erittäin harvinaista. Ei ole nämä hoitavat lääkärit toista tavanneet :/

2016 on puolestaan lähtenyt vähän valoisammin liikkeelle. Kesätöistä soittivat miulle suoraan, ei tarvii erikseen edes hakea ja tämä tuleva esimies yrittää vielä sijaisuutta järkätä syksymmälle joten ei voisi sen osalta paremmin mennä.

Parempaa alkanutta vuotta kaikille! Nyt niitä plussia tulemaan!

 

Hei ihanaiset naiset. Ajattelin tulla kertomaan omat kuulumiset kun vuosia sitten täällä suht säännöllisesti kirjoittelin. Nimittäin täällä ollaan ihanan poikavauvan äitinä oltu jo 6kk. Asumuseron aikana tapasin ihanan miehen, molemmat oltiin ruvella edellisistä suhteista. Kävimme ulkona ja pidimme hauskaa, hän sai minut nauramaan ja luottamaan ihan uudella tapaa. Olemme niin samankaltaisia ajatusmaailmasta että en ole ikinä voinut kuvitella että uskonut että moinen onni kohtaisi enää, olin luopunut ajatuksesta perhe. Nyt meillä on yhteinen koti ja poikavauva. Elämä yllättää. Vaikka silloin hoitojen aikana lääkärit hoki että vika on vain minussa, niin poikamme sai alun ilman mitään apuja. Joten älkää luovuttako. Joskus asiat hajoaa palasiksi vai pudotakseen oikeille paikoilleen...

 

Heipparallaa! ihanaa kuulla jauhopeukalo että leikkaus itsessään mennyt hyvin! mutta tosiaan harmillista noiden sappineste ongelmien osalta :/

Ja hienoa kuulla välillä jotain onnellisia uutisia simpli! meillä täällä ei vuosi niin railakkaqsti olekaan lähtenyt käyntiin.. "ikäviä" uutisia satelee puolelta jos toiselta (lähinnä sukulaisilta ja ystäväpiiriltä) ja näit ihania yllätysmenoja on näiden kahden kk:n aikana tullutenemmän kuinvarmaan viime vuonna yhteensä

Mutta itse asiaan, tähän kiertoon saatiin pas tehtyä javtehtiin tosiaan luonnolliseen kiertoon. Alkio selvisi sulatuksesta ja oli hyvä yksilö.
Viime to oli siirtopäivä joten nyt tässä piinaillaan lugeja käyttäen vielä reilu viikko
Ei tiedä miten päin tässä ois jotenkin reagoin kroppaansa taas niiiiiin eri tavalla, jokainen vihlaisu, kramppi, mourahdus, pisto jne. tulee kyllä huomioitua. Samoin muutokset olotilassa oon varmaan ihan sekasi jo ens viikolla.

Mut mitä muille kuuluu?

 

Tsemppiä love piinapäiviin!

Hienoa kuulla simpli hyviä uutisia. Ettekös te olleet ivf/icsi-hoidoissa silloin? Olen kyllä kuullut saman tapaisia sattumuksia tuttavapiiristäni.

Joskus elämä todella yllättää. Itse olen myös miettinyt mitä tässä nyt tekis. Opiskelujen viimeinen harjoittelu (tai pikemminkin sen paikan etsiminen) on aiheuttanut ohjelmaa edelliselle kahdelle viikolle. Harjoittelun piti alkaa tänään mutta paikkaa ei vaan löytynytkään. Tänään kävin haastattelussa ja nyt näyttää jokseenkin lupaavammalta.

Nyt en siis tiedä haluanko lähteä hoitoihin enää, lapsen kaipuu on olemassa ja sen verran kova että tuttavapiirin lisääntyminen aiheuttaa tuskastumista, melkein katkeruutta. Tuo katkeruus on alkanut pelottaakkin Mieheni kysyi myös riittääkö hän minulle jos toista lasta ei saada. En osannut vastata ja riitahan siitä tuli, aiheestakin. Rakastan miestäni, mutta olen pohtinut riittääkö se jos lasta ei tule. Miehellänihän on jo kolme lasta ennestään joten en koe hänen ymmärtävän tunnettani.

 

Auts kuinka ikävää jauhopeukalo! ja uskoisin että tilanne olisi aivan toinen jos mieskin olisi kanssasi samassa tilanteessa.. voin myöntää itsekkin että tiedän kuinka katkera, turhautunut ja surullinen olisin jos mieheni teini-iän tyttöystävä olisi pitänytkin lapsen jota odotti. olen välillä nytkin miettinyt että miksi minun kohdallani kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta.

Ja yksi "suurimmista" puhumattomista aiheista meillä on se että kerrommeko sitten jos hoidot tuottaa tulosta että jouduimme käymään hoidoissa. Mullehan tuo ois melkeinpä vain helpotus saada kertoa että tällaista on mutta ymmärrän jos miestä ahdistaa.. oletteko muut kertoneet lähi-/tuttavapiirille?

 

Tsemppiä love piinapäiviin!

Hienoa kuulla simpli hyviä uutisia. Ettekös te olleet ivf/icsi-hoidoissa silloin? Olen kyllä kuullut saman tapaisia sattumuksia tuttavapiiristäni.

Joskus elämä todella yllättää. Itse olen myös miettinyt mitä tässä nyt tekis. Opiskelujen viimeinen harjoittelu (tai pikemminkin sen paikan etsiminen) on aiheuttanut ohjelmaa edelliselle kahdelle viikolle. Harjoittelun piti alkaa tänään mutta paikkaa ei vaan löytynytkään. Tänään kävin haastattelussa ja nyt näyttää jokseenkin lupaavammalta.

Nyt en siis tiedä haluanko lähteä hoitoihin enää, lapsen kaipuu on olemassa ja sen verran kova että tuttavapiirin lisääntyminen aiheuttaa tuskastumista, melkein katkeruutta. Tuo katkeruus on alkanut pelottaakkin Mieheni kysyi myös riittääkö hän minulle jos toista lasta ei saada. En osannut vastata ja riitahan siitä tuli, aiheestakin. Rakastan miestäni, mutta olen pohtinut riittääkö se jos lasta ei tule. Miehellänihän on jo kolme lasta ennestään joten en koe hänen ymmärtävän tunnettani.

Joo, ex-miehen kanssa oltiin hoidoissa ja viimeinenkin IVF tehty, kun seinä tuli vastaan ja erosimme. Rumasti sanottuna, kun vaihtui mies niin luonto hoiti itse itsensä. En ollut uskoa että tuli raskaaksi kun oksentelin työpaikan vessassa aamuisin. Vaikka olin kullalle sanonut että valmistautuu siihen että hoitoihin joudutaan. Sitten pelkäsin jatkuvasti keskenmenoa, kun vuosin jo välissä ihan kirkasta verta.

Voimia jokaiselle teille jotka vielä täällä olette. Itsellä palasi raskauden myötä mieleen se mitä Perheentupa sanoi, hän sanoi minulle ettei voida enää pois laskea etteikö vika ole miehessä. Siis vieraileva lääkäri oli toistamieltä kuin vakituiset... Tämä sai ainakin miut heräämään siihen että aina kannattaa kysyä myös arviota muualtakin ja hakea tietoa, sillä ne poli lääkärit eivät tiedä kaikkea.

 

Tuota olen jo itsekin uumoillut, että vaikka miehellä onkin hitaat siittiöt niin ei se välttämättä ole ainoa syy! onhan ne pakkaseen päässeet munasolut hedelmöittyneet, joten mieshän on "hommansa hoitanut". ja jos ei tuloksia synny, niin onhan minussakin jotais sitten kai viella.

Tästä päästäänkiin siihen että täällä pp14 testi puhdas nega hiukan on nyt illan aikaan ollut menkkamaisia jomotuksia, viimeiseen viikkoon ei yhtään minkäänlaisia oireita/tuntemuksia. Lämpö kyllä seikkaili tiiviisti 36,5-37 välillä mutta eilen illalla putosi taas sinne normaaliin 36,2.
onhan tässä toki vielä mahdollisuus kun ei vuotoa ole ollut, mutta luget käytössä joten syy luultavasti siinä miksei vuoto ole alkanut. Viimeksi kylläkin alkoi vuoto jo pp10 tienoilla.

Nyt pitää vain tsempata itteensä, tältä erää itkut on itketty ja kirvestä ei heitetä vielä kaivoon! on sitä syvemmästäkin suosta noustu.

Tsemppiä kaikille ja onnittelut vielä simplille!

 

Heips pitkästä aikaa. Nopeesti mennyt tää alku vuosi. Meillä ei ole nyt ollut uusia siirtoja kun kemiallisen jälkeen välikierto ja sitten oltiin kaks viikkoa lomalla niin et siirto olisi siihen sattunut. Mutta eilen pistin pregnylin varmistamaan oviksen ja ma siirto. Olen nyt jotenkin taas saanut uskoa kaivettua esiin vaikka välillä niin vaikeaa. Mutta nyt uskon et toi pregnyl on se taika sana, mulla on luonnostaan niin myöhänen ovas, että vaikka siirrossa limakalvonäyttääkin aina hyvältä, niin uskon et kiinnyttymis aikaan se on jo rupsahtanut. Viimeksi siis eka ees yritys kun ekan kerran vaitettiin pregnyl. Mutta sillon ooteltiin ja ooteltiin sitä omaa ovista ja nyt on ns. kolme päivää aikasemmassa. Pakko uskoa nyt siihen et nyt se onnistuu!
Mites love- pysyikö tesi negana vai vieläkö plussaksi muuttui? Jos nega, niin joko uutta siirtoa? Oliko teillä pakkasessa vielä? Mites muita onko tällä suunnalla mitään aktiviteettia kellään??? Tuolla ivf hoitoketjussa on sellanen plussa puhuri menossa, että jos se tänne itärajallekkin jaksaisi puhaltaa!

 

Heippa! kiva kuulla pitkästä aikaa!

juu testi tosiaan pysyi negana ja tänään siirrettiin seuraava pakkasesta lääkäri kirjoitti reseptin myös gonapeptyliin, kokeillaan jos siitä olisi apua tuohon kiinnittymiseen Muilla kokemusta kyseisetä lääkkeestä?

itsellä kanssa taas toivo noussut asteen edemmäs kun oli puhetta polilla että jos ei nyt tärppää niin seuraavaksi sulatetaan kaikki loput pakkasessa olevat ja "kasvatetaan" pidemmälle että saadaan joukosta pois ne jotka ei lähde jakautumaan. ite siis nyt niillä fiiliksillä et tää siirto alta pois että päästään eteenpäin! Mutta toivottavasti ei sinne asti tietty tarvii mennä vaan tärppäis nyt sitten.

toivon totisesti että teillä nyt tärppäis preglynin voimin ois mahtavaa saada tännekkin päin edes jonkun osalta plussatuulia!

 

Mulla on ollut nyt gonapeptyl ehkä pari kertaa. ÖÖh, siis viljeleekö ne täällä muka julkisella pidemmälle??? Oon jotenkin aatellut etteivät sitä tee.. monta siirtoa/hoitoa teillä on takana.. sori, en muista, varmaan selviis aijemmista, mut en jaksa rueta selaamaan..

 

Ja nyt otetaan kyllä ainakin kahden plussan verran sellanen itäsuomessa tuulee puuska parin viikon päästä! Onko sulla tapana alkaa ajoissa testaamaan vai odottaa kiltisti testipäivään? tsemppiä!

 

Oon yleensä niin jännäreissä etten uskalla ennen testipäivää testailla yleensä testaillu ihan testipäivänä ja masistellu sen päivää.. edellisessä siirrossa tosin livensin pettymystä testaamalla jo pp 12 ekan kerran. Mites sinä? maltatko odotella vai testailetko jo ennakkoon?

 

No mulla alkaa yleensä tuhrutella siinä pp12 viimestään, siintäpä sit tietääkin, en oo aijemmin ainakaan testaillut "etukäteen".. viimeeks siis oli sit kuitenkin ylläri + mutta kemiallinen.. ei tullut ihan niin ylhäältä tiputus ku oli sitä vuotoa kokoajan, joten en kyllä varmaan nytkään alota sen aijemin, ehkä niin miten ne siihen jatkoviljelyyn suostu?

 

Hei sori, mulla on jääny toi sun aiempi kysymys ihan täysin huomaamatta!

Mutta siis en tiedä mistä moinen päätös syntyi, siinä siirtohetkellä kun jalat kohti kattoa makasin niin rupesivat hoitajan kanssa puhumaan että jos nyt ei onnistu niin sit sulatellaan kaikki ja lähdetään jatkoviljelemään.

Ihan puskista tuli mullekkin tää uutinen, kaikkien lukemani petusteella eri paikoista ja ketjuista ym, oon saanu just sen käsityksen etteivät julkisella oikeen tee ku näitä "perusjuttuja", mutta ei näköjään aivan menekkään niin.

Ja takana siis yksi inssi, punktiosta tuore siirto ja tää oli toinen pas. Eli yhteensä 4 "yritystä" takana, ja pasin molemmat luonnon kiertoon. Nyt aloin vihdoin ja viimein syömään vitamiineja tuossa viikko siitten ei käyny pienessä mielessäkään et niitäki ehkä voi popsia

Onkos teillä minkäänlaista "hoitosuunnitelmaa" vai meettekö vaan alkio kerrallaan? jos siis saa udella!

 

No ei oo sen suurempaa suunnitelmaa kai.. sen gonapeptylinkin koitin joskus jo aijemmin pyytää, mutta en sillon saanut.. Sit yritin kysellä et eikö vois pas:seja lääkkeelliseen tai jotain muuttaa, mut ei kuulemma kun kuitenkin ovuloin!!!! En muista koitinko sillon jotain kysyä kortisonista kun lukenut et se vois auttaa kiinnittymiseen, mut siihenkin tais olla jotain et ei tarvii kun luonnonkiertoon.. hmm, en oo tajunnut edes kysyy pidemmälle viljelystä kun olen luullut etteivät tee.. Meille tehty kuitenkkin jo inssejä ym useempi ja sit ekassa IVF/ICSI:sää tuore siirto + olikohan 4 PAS:sia, yks ei selvinnyt sulatuksesta. Nyt tähän toiseen tuore ja 1 pas.. ma toinen.. Eivät oo mitään koskaan jatkoviljelystä puhuneet.. oisko niille voinut tulla jotain uusia "vehkeitä".. Onkos tellä mikä diaknoosi/syy.. me ollaan selittämättömiä.. mut siis varmaan toi mun myöhänen ovis/lyhyt luteraali vaihe kyllä vaikuttaa.. mie oon 34 ja mies 33-v.
Vitamiini/poppaskonsteista oon kyllä varmaan kaiken mahollisen kokeillut ja nytkin aikamontaa menee.. akupunkitio vielä kokoeilematta, mutta en oikeen tiiä missä täällä onnistus..

 

Niin ja sehän piti vielä kysyy et kuka lääkäri sulla oli, siis kuka siitä jatkoviljelystä puhui?!!!

 

Meillä miehen simpat siis hitaanpuoleiset, mutta on tuossa kiinnittymisessäkin jotain oltava kun ei onnistu! tai siis minusakkin jotain oltava, sanotaanko näin

Esa on ollut mulla lääkärinä oikeestaan jokaisessa siirrossa sekä punktiossa esa siis puhui tuosta jatkoviljelystä. On se kyllä aika kumna et teillä ei kuitenkaan niin sanotusti nuo hoitomenetelmät toimi, niin miksi ihmeessä ei voi kokeilla jotain muuta?! kukas teillä ollut lääkärinä? että voisitko vaatia lääkärin vaihtoa jos ei hoitomenetelmät muutu?

minäkin jo miettinyt pienessä mielessä kun jostakin luin aspiriinin tms vastaavan käytöstä että parantaisi verenkiertoa ym, mutta mene ja tiedä paljonko sitten syödä ilman lääkärin määräystä.

Täällä "piinaillaan" vielä vajaa pariviikkoa, ei tunnu minkänlaisia "oireita" missään, mitä nyt turvottaa. Jotenkaan en usko et tämäkään onnistuisi mutta ei pidä vielä masentua.

Tsemppiä sulle siirtoon! jospa tästä nyt tosiaan teillä tärppäisi!

 

Useimmiten on ollut Vanha-Perttula.. Mielenkiinnolla oottelen huomista, pitää ihan kysästä jos eivät mitään sellasta puhu, niin et teettekös ees muuten pidempää viljelyä.. toisaalta siihen vähän ristiriitaset ajatukset et entäs jos sit menettäs kaikki pikku pallerot.. vaikka tietää et tuskin ne olisi sit muutenkaan jaksaneet.. Esa tais tehdä ekan punktion..

 

Eikös tää vanha-perttula oo se vanhempi nainen? meillä hänen kanssaan ei täysin ole kyllä kemiat kohdanneet. Tältä silloin kyselin jos täysin lääkkeettömän siirron edes kokeilisi niin hetihän se torpattiin, tosin sanoi kyllä että teoriassa se voisi ollakin mahdollista..

Ja nyt jos se kieltää jatkokasvatukset tai muuta vastavaa niin pidä pintasi ja ilmoita haluavasi toisenkin lääkärin mielipide, koska olet kuullut että ovat tehneet aiemminkin! tsemppiä'

 

Joo on se. Jännä kun mulle taas ei suostu heti oikeen mitään lääkkeitä antaa.. noh, jokaisella on tietty oma tilanteensa. Mutta pitää nyt plussata pysyvästi, niin on sit aikaa miettiä mitä lopuille tehdään.. positiivista ajattelua, positiivista ajattelua..

 

Miten Domi meni siirto ja saitko selvyyttä jatkokasvatuksesta?

täällä pp4 ja oireettomana mennään, ei edes lugeista oireita olen tosin ottanut pienempää annosta ja syömällä (joo, en tällä kertaa totellut lääkäriä) ihan vaan kokeillakseni jos aiemmin ei oolekkaan onnistunut juuri siksi kun koko ajan stressaan lugeista. Niiden ulostulosta, otto ajasta ym. Tähän siirtoon en edes ole kelloa kytännyt lugejen kanssa. Otan aamulla kun herään ja illalla kun menen nukkuhaan, ah kun on niin säännöllisen epäsäännöllistä Ja ylipäätään otan vain siltä varalta jos oma keltarauhanen ei "tajua" lähteä toimimaan..
eikä siitä gonapeptylistäkään kummempia oireita ole näkynyt, hieman aristaa ehkä pistokohdan puolelta. Onko sillä muuten väliä "kummalle puolelle" sen pistää? minä loogisesti ajattelin ettäjos pistäis sinne "minne alkio laitettiin" = missä tuntui juilintaa siirron aikana. Olipa muuten ensimmäin siirto kohdallani missä tunsin että jotain laitetaan sisälle.

Tsemppiä Domi piinailuun ja hurrrrrrrrjasti plussaonnea!!

 

Hyvin meni, kyydissä 2 päivänen, neljäsoluinen top alkio, ei kuulemma parempi voi olla. Siinä sit kysäsin et vieljelettekö ikinä pidemmälle, niin se jotain hymähti et no kyllähän niitä jossain tapauksissa.. niinkun missä, miks? No sit se vaan rupes selittää että yleensähän alunperinkin alkukohtasesti viljellään 3 päiväseksi.. et ellei viikonloppu tms. tee mahdottomaksi.. eli en siis oikein saanut vastausta, mutta en nyt viiti sillä alkaa päätä vaivaamaan ja stressaamaan.

Ei sillä pisto puolella ole mitään väliä, mut hassu miten mieli sen tekee just tolleen, itsekkin esim nyt sen pregnylin pistin oikealle, kun siellä oli johtofolli, vaikka eihän sillä edes pitään virkaa ole, kun PAS:ssi!!!
En muista et gonalpeptyl olisi mullekkaan mitään oireita teettänyt.. Luget joskus tissiturvotusta ja aina kylmä tulee laiton jälkeen ja jotain muitakin tuntemuskia .. tosi viime kierrossa nekin loisti poissaolollaan (joten oireettomuus voi olla hyvä juttu, siitä kun eikan kerran ees hetkeks tuli plussa) Ainahan sitä luget osittain pois valuu, mutta tarvittava kerkii kyllä imeytyy, ei sillä kannata stressata. Itse noudattelen lääkärin ohjeita, kun itseni tietäen sit alkasin pähkäihkäilemään ja jossittelemaan että teinkö tyhmästi jne. Kyllähän se varmaan alakautta paremmin tehoaa, kun suoraan limakalvoihin imeytyy.. ja mulla toki on ollut tiputtelua ja sen sellasta, että määräys jatkaa lugeja mahdollisen plussan jälkeenkin, ekaan ultraan. Ei niistä kai haittaakaan ole, toki onhan ne ällöjä kun valuu, mut onhan tässä kaikkee muutakin epämiellyttävyyttä kun hoidoissa pitää käydä, joten menee se siinä sekin.. Jostain olen lukenut että joillekkin on tullut huimaista kun syönyt.. toivottavasti sulle ei tule..
Hyvää piinailua ja onnea matkaan.. sullahan rupeekin olee mahdollinen kiinnittyminen ajankohtaista!!!

 

Voi ihanaa kun kierrellään ja kaarrellaan! Tai siis sanotaan asiasta, eikä siitä silti oikein selkoa ota

Ja siis mua just stressaa se kun tunnen et jotai tulee ulos.. on silleen, vessaan nyt just heti hirveiden puistatusten kanssa. Tämän takia en menkkojenkaan aikana käytä siteitä kuin vasta ihan lopussa, oon sen suhteen ehkä pikkusen herkkä.

Ja oon uumoillukkin et pikkuhiljaa pitäis olla kiinnittymisen aika ja voi kauhia kun iltapäivästä kävin vessassa ja pyyhittäessä paperiin jäi haaleanvaaleaa verta eikai ne menkat nyt jo voi alkaa?! ja sit kävi mielessä oisko tää ollu sitä kuuluisaa kiinnittymisvuotoa, mut sit tuli mieleen et eiks niissä gonapeptyleissä ollu haittavaikutuksena verinen vuoto? mut vaan sen tasan yhden vessareissun jälkeen, sen jälkeen ei oo ollu ku pelkkää kirkasta ovislimamaista vuotoo.. tiiä nyt näistä. Vähän on myös lievää menkkakipua ollut havaittavissa sekä tosi mietoja poikittaisia "repäisy" kipuja sekä rinnar hieman aremmat.. nythä se vasta alkaakin jännittää oisko tää pallerro päättänytkin tarrata kiinni!

Nyt voidaanki loppumatka piinailla yhdessä

 

Joo, kyllä nyt oli varmaan se kuuluisa kiinnittymis tippa!!! Täytyy olla, uskotaan niin!!!