Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

Juuh..huomenna on käynti Päivillä..vähäsen jänskättää..nyt se sitte siitä lähtisi..perästä tullaan.

Aurin-gon kuulumisista johtuen miulla on koko päivän pyörinyt mielessä ne keväiset tunnelmat kun sai itte kuulla et on raskaana..jotenkin niiin haikee olo. Tämmöstä haahuiluu ei oo ollut enää moneen kuukauteen keskenmenon jälkee, mut nyt sitten..Kait sitä joteski pelkää, että jos noil hoidoil onnaisi tulla uudellen raskaaksi ja taas käy huonosti, miten sen sit taas jaksaa...kääk..kun ei pitäis miettii näitä sit ollenkaan.

Pitää kipittää pikasuihkuun ja Las Vegasia kattomaan..Öitä!

 

Kiva kun saan jäähä

Ricoletto, :hug: voin vaan kuvitella sun tunteen. Tuntuu tosi pahalle siun puolesta. Oon pahoillani jos hehkuttelu toi ikävät muistot mieleen. Kyllä muakin välillä pelottaa, niin mielettömän paljon. Sitten pieni järjen ääni sanoo, että älä pelkää, et voi jättää elämättä vain siksi että pelkäät niin paljon. Se mitä tulee tapahtumaan, tapahtuu, paljonkaan en voi siihen itse vaikuttaa. Koitan siis elää hetkestä onnellisena nyt viimein, on näitä vaikeita aikoja meilläkin ollut. Ensikäynnistä polilla on kohta 2,5 vuotta..
Tsemppiä teille huomiseen Päivin luona käyntiin!

Jannaliini, onnea uuteen hoitoon, ja tervetuloa mukaan miun uolesta. Myöhän ollaan ihan saman ikäsiäkin, porukan nuorimpia vissiin..

Sojalle hyvää mieltä, ja tsemppiä!

Rosetta,oon ainakin kuullut että joillekin onnellisille ei vaan tuu sivuoireita, ole onnellinen siitä! Se ei tarkoita etteikö lääke tehoaisi! Pian on sullakin UÄ!

Mammuliinos, pien peukkuja!

Kerttukaarina, miten piinailut???

NeitsytMaria, mukavaa viikkoa sullekin :flower:

kipinäkenkä, hyvä kun sait poliajan, jotain selvyyttä asiaan!

londi, joko siellä vuoto on alkanut? Pikainen tätilähetys sinnepäin!

Jeps, pitänee mennä lepäämään lopulta..tekemistäkin olis vaikka mitä muka..
Vilkutukset kaikille, toivottavasti en unohtanu ketään!

 

Mammulinos: tsemppiä huomiseen ultraa =).

Ricoletto: Tsemppiä jutustelu käynnille, siitä se lähtee.

Aurinko: Nyt yrität vaan nauttia raskaana olosta ja häädät pois kaikki ikävät ajatukset =). Meillä tulee muuten perjantaina tasan vuosi siitä kun saatiin lähete polille, aika paljon on sen jälkeen tapahtunut vaikka ei toivottua tulosta ole vielä tullutkaan.

 

Pikaseen kurkaan kuulumiset, ennen kouluun lähtöä.
Ricoletto Ei tarvii yhtään jännittää Päivin luona käyntiä. Mie kävin eilen haastelemassa, kun taas alkoi päätä puristaa kesän työputken jälkeen. Moni asia selviää, usko pois. Ja saa rauhassa kertoa askarruttavista asioista ja ennenkaikkea tulee kuulluksi
Aurinko Ehdinkin tässä yx päivä miettiä, mitä olet ajatellut vertaisryhmän jatkon suhteen. Kiva jos sulla riittää aikaa ja energiaa jatkaa! Ja varsinkin, kun olet kiinnostunut. Eihän se lapsettomuuden kokemus siitä minnekkään häviä. Mutta miusta tärkeetä olis, että pystyisit jossain vaiheessa pikkusen siirtämään tätä "lapsettomuusjutskaa" taka-alalle, sillä on myös tärkeetä nauttia raskaudesta. Ymmärrän, että helppoo ei ainakaan alussa ole, mutta jospa vertaisryhmästä olisi apua myös tähän pohdintaan.
RosettaAlkaako sulla puoli kahdeksalta työt? Meinaan, kun olet niin usein kirjautunut tänne siinä viistoista vailla kahdeksan =) Itse asiassa, olen ollut ihan siinä samassa työpaikassa, kuin siekin nyt. Vuosiluku tais vaan olla jotain 198....siis ennen ajan laskumme alkua Jutskataan joskus lisää yksityiskohdista....
Kerttu-Kaarina oletko linjoilla? Mitenkäs hurisee?
Nyt täytyy mennä. Palaan linjoille luultavasti illempana. Se on moro.

 

Ricoletto hyvin se menee! Päivin luona voi puhuu aina asiasta ja asian vierestä!

neitsytmaria miulla ihan samat kokemukset, välillä "pakko" päästä jonnekin juttelemaan.... ja nyt alkas taas olla niitä aikoja... voi H....TTI sentään, vasta keskiviikko ja mie oon jo ihan keskittymiskyvytön! ja vielä pitäs perjantaihin jaksaa ja siitä sit vielä pari viikkoa.... jokohan varais PÄiville aikaa.... miten mie saan ajatukset hetkeks pois tästä tuskasta.....

no, työt auttaa aina ihan hetkeksi, joten nyt lähdenkin tästä sitten jumpparyhmää vetämään... saa asiakkaat "kokea" miun ahistuksen :kieh: Hiki virtaamaan!

 

Kii-iitos tsemppauksesta
Eip tahdo tän päivän töistä tulla mitään kun ajatuksen niin jo iltapäivässä.
Aurin-ko: Muistot keväältä ei oo ikäviä..haikeita vain. Kun ei sitä vielä ees ennättänyt tajuta, että se vauva on tulossa..koki sikäli vain sen ikävän puolen pahoinvointeineen, muttei viel mitään masun kasvua tms. ns iloisii asioita, joten six kait ei osaa "surra" niin voimalla.
Tässä suunnittelin, että kun enkelin laskettuaika ois ollut 2.10. niin sille päivälle mä keksin jotain kivaa. Yks päivä tajusin, et nyt oisin jo äippälomalla,jos...niin se aika rientää.

Mutta siis, ei se etukäteen pelkääminen mitään auta, jos jotain sattuu, niin sattuu, mutta kannattaa vain alkaa nauttia uusista tuntemuksista, joita tulee ja ottaa päivä kerrallaan. Kohta huomaat että onkin jo viikon 12 ultra :O).



täällä on tosiaan oltu aktiivisia, on uusia kuulumisia joka kerta luettavaksi kun sivuilla tulee käymään.

Koettakaamme kaikki ottaa Aurin-golta positiivisia säteitä näin näytön välityksellä!

 

Kotona taas. Olipa kiva tulla kotiin, kun ukko-kulta oli imuroinut ja tehnyt jääkaappiin leipäpalaset tulemaksi. Pieniä juttuja, mutta tulen niistä aina tosi iloiseksi =) .
Soja Ymmärsinkö oikein, että puhuit teidän viimeisestä hoidostanne tuolla taannoin? Saanko kysyä, miksi tämä on teidän viimeinen hoito? Mie olen kans pääni puhki miettinyt, miten pitkään tätä härdelliä jaksaa. Kroppa kyllä jaksaa, mutta pää ei aina. Sitten mies sai miut vakuuttumaan siitä, että kunhan ne loput 4 alkiota siirrellään, niin käydään läpi vielä yx IVF, joka on sitten viimeinen.
Mie olen aina pitänyt itseäni peruspositiivisena ihmisenä, mutta jotenkin nykyisin, erityisesti syksyllä valtaa mielen sellainen alakuloisuus. Pidän sitä omituisena, koska olen aina ollut syksyihminen ja tykännyt syksystä. Mie olen yhdistänyt näitä tunteita siihen, että hoidot tahtovat alkaa aina syksyllä ja alkionsiirrot menevät lähelle vuodenvaihdetta. Siitä laskien pitäsi sitten lasketunajan olla taas syksyllä, ja kun sitä raskautta ei vaan kuulu...niin syksyt menee surkutellessa, kun ei tullut raskaaksi. Sanoinkohan tarpeeksi sekavasti.
Ricoletto Kyllä miekin vielä mietin kahden vuoden takaista keskenmenoa. Ajatuksista se on jo jotenkin hävinnyt, mutta suru on jäänyt. Silloinkin laskettuaika piti olla elokuun lopussa, joten loppukesästä se muistuu mieleen vaikka siitä on jo pitkä aika.
Janniina Kerroit, että sulla on PCO. Onko sulla Metformiini-lääke käytössä?

 

NeitsytMaria, niin ei nuo keskenmenot ja kohdunulkoiset unohdu täysin ikinä. Mutta surukin taitaa muuttaa muotoaan ja sen kanssa on oppinut pikkuhiljaa elämään. Sanoit, että oot syksyihminen, mutta nyt ei vaan tunnu siltä. Mie olin kesällä ihan maassa, oon kesäihminen henkeen ja vereen, mutta tämä kesä ei oikein tuntunut miltään. Syksyisin oon aiemmin ollu väsynt/alakuloinen, mutta jos kaikki nyt vaan menisi hyvin, niin voi tänä syksynä syysmasennus jäädä potematta..
Kirjotit tosi hyvin tuosta vertaistukijutuissa jatkamisesta, juuri tuota mie tarkotinkin, koska en osaa ajatella kovin pitkällekään vielä. Päivä kerrallaan.

Ricoletto, toivottavasti päivän käynti on ollut positiivinen kokemus Hienoa, kohta teilläkin alkaa tapahtua! Mielelläni jaan positiivia säteitä kaikille teille! JA kuten sojalle sanoin, toivottavasti tää olis oikein tarttuva tauti!

soja, elähän nyt ihan työllä nitistä ittees, vaikka tiedan varsin hyvin sen mitä tarkotat, työhön uppoutumisella. Tsemppiä, tsemppiä kovasti, joka päivä toivon teidän puolesta.

Rosetta, onks tätiä näkyny?

).( heräsin tänään 3:50, ja yölläkin välillä siihen kun koski tuonne alavatsaan. Ei ihan menkkakipuja, vähän sen tyylisiä kylläkin. Erona menkkakipuihin että ne on ja pysyy, ei hellitä ja häviä kokonaan ihan hetkessä. Tuhrua tuli ihan vähäsen jossain välissä, mut siitä en oo nyt huolissani. Kivut ajoittain mietityttää, on niitä kohta viikon päivät ollu päivittäin. Välillä enemmän välillä vähemmän. Pitää kysyä kun ma sitten ollaan puhelinyhteysissä sen verikokeen ja reseptiasioiden tiimoilta. Pelottaa välillä kaikki ihan kamalasti, mutta vielä toistaiseksi olen saanu järjen äänen toimimaan, ja itseni rauhoittumaan, vähän ajan päästä.
Koitan saada sen taottua päähän, että normaalia elämää vaan. liikuntaakin, silleen että tuntuu hyvälle, itseä kuunnellen ja muuta. Eikös se niin ollut ettei itse voi mitään sen enempää kuin jatkaa elämää ja pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnista yleensä. Luontoäidin päätettävissä taitaa olla loppu..Mutta luulen, etten koskaan ennen oo ollu näin onnellinen.:heart: :heart: Eikä väsytäkään edes kunnolla, vähän ehkä.

TAPAAMISESTA: mites se ensi viikko? ma, ke ja pe käypi, jos nähtäis esim siellä rosetalla, tai ihan miten vaan.. Muita ehdotuksia?

 

ai niin, Rosetta, minkälainen viikonloppu sulla on tulossa? myö ollaan ainakin osa viikonlopusta siellä teillä päin.et jos kävelylenkkiä tms? Ihan tuli vain mieleen.

 

Päivillä käyty
Ja hyvinhän se meni. Nyt mä tajuun noista teidän täällä mainitsemista lääkkeistäkin jotain.
Eli ohjelmassa on tätin kylään odottelu ens alkuun (vink jos sitä jossainpäin näkyy niin käskekää tänne)..jotta pääsen soittamaan aikaa polille..
Eli siis ehkä kuun vaihteessa..kun näkymä tää rytmi alkaa taas heittelehtiä. Mutta kokonaisuutena tuntuisi, että kun vain hoitaa lääkkeet ohjeitten mukaan napaan, niin polilla hoituu loput, jotens mielelläni lähden hommaan mukaan..kerranki jotain missä ei tarvii ite huolehtii kaikesta (jostain revittävä huumoria)

Mutta vakavasti: Kyllä me tätä nyt ootetaan kumpikin tosi kovasti. Eihän sitä tiedä---elämä voi muuttua =)

 

ricoletto kiva kuulla, että saitte selvyyttä asioihin. aina tuntuu hyvälle kun jotain edes nytkähtää eteenpäin.

joo, siis meillä nyt 3. IVF:n 2. PAS tulossa, pakkasessa 2 oljessa 2 alkiota, eli maksimissaan 2 siirtoa enää tulee, ja huomioiden hukka% niin luulen että yks siirto enää onnistuu... ei kai sitä sit julkisella enempää hoitoja saakkaan... ja me on aateltu sitten adoptioon siirtyä. Miullakin oli keväällä/kesällä sama juttu, vaikka olen kesäihminen, en jaksanut enää nauttia mistään! mut nyt onneks toistaiseksi voin paremmin.... ahdistus olot menee yleensä parissa tunnissa ohi... vielä... :|

voih, huomenna alkaa sulattelu... kunpa ne öttiäiset selviis sinne perjantaihin asti...

Nyt unille, huomenna sit taas duuniipuunii... pitkä 9h päivä, mut perjantai onkin sit vaan 6h =)

 

Hui, kun te ootte taas kirjoitteleet kovasti tänne

Soja: Täällä on peukut ja varpaat pystyssä, että molemmat alkiot selviää sulatuksesta =)

Ricoletto: Toivottavasti täti sapuu pian sinne ja samoin tänne. Tuleeko teillekin IVf pitkällä kaavalla?

Aurinko: Eipä ole vielä menkat alkanut. Eilen kyllä juili lupaavasti ja pienen pientä tuhruakin oon parina päivänä bongannut. Saisivat nyt alkaa, niin ei tarvitsisi jännätä pääsenkö siihen ultraan tiistaina. Perjantaina mennään mökille, mutta lauantaina tullaan jo kotiin eli lauantaina illalla tai sunnuntaina päivällä voitas nähdä. Oisi kyllä tosi mukava nähdä taasB). Mietinkin tässä, että oottekohan tulossa tänne päin kun oli silloin vähän puhetta.

Tapaamisesta: Mulle kävis ensi viikolla parhaiten se maanantai, jos oisitte meille päin tulossa. Perjantaina ollaan lähdössä sinne ristiäis keikalle ja anoppilaan =)

Neitsytmaria: Juu, puol kasilta alkaa työt. Amulla yleensä kerkiää pikasesti käydä kuulumisilla täällä

 

Olen näköjään aika laiska kirjoittelemaan tänne. Tuntuu, ettei ole mitään kirjoitettavaa, vaikka ajatuksia päässä pyörii suuntaan ja toiseen.

NeitsytMaria Olen alkanut miettä jo yhden ICSI:n + passien jälkeen, miten kauan tätä jaksaa. Vielä on alkioita kolmeen passiin pakkasessa. Ja sen jälkeen ehtisi yhden ICSI:n saamaan. Olen alkanut myös miettiä sijaisperheasiaa.

Soja Olen tämän vuoden aikana antanut polin hoitaa asiat niin hyvin, että kesän aikana unohdin täysin, miten PAS etenee, vaikka kevään aikana niitä oli tehty kaksi Tällä viikolla on ollut pakko välillä turvautua aika mustaankin huumooriin. Yksi tuttu tuohon totesikin mukavasti, että jotenkin sitä vihaakin on purettava (mulla taitaa olla enemmän surua).

Tein alkuviikosta testin ja negahan se oli. Eilen sain lisää testejä. Olin ajatellut testata heti aamulla, mutta unohdin ja nyt ei ihan heti onnistu. Kummempia oireita ei ole ollut. Lääkkeet kyllä väsyttävät ja tekevät olon sekavaksi.

 

Huomenta..
Rosetta: Niin toi Päivi arveli, mutta kait se sit selvii kun eka lääkäri käynti tulee. Jospa se auttaa että huhuillaan yhdessä tätiä? En tainnu ees inssie aikaan oottaa menkkojen tuloa tällä tavalla..
Soja:Mie pidän sulle peukkuja!
Me ollaan myös miehen kans keskusteltu adoptiosta. Eli tietty aika näitä hoitoja ja sen jälkeen adoptiojonoon. En tosiaankaan aio enää vuositolkulla käydä hoidoissa, julkisen jälkeen siirtyy yksityiselle tms. Mieluummin siirryn odottelmaan adoptiota, kun vielä on riittävän "nuori" saadakseen vauvaikäisen pikkuisen. Ja ymmärtääkseni kotimaan jonot on vuosien mittaiset. (mies ei tahdo ulkomaan adoptiota)

Mutta asia kerrallaan..eletään nyt tätä hetkee ja katsotaan hoito kerrallaan..

 

voi kurjuus mikä paska päivä. ensin soittivat polilta, että otetaankin siirto jo tänään iltapäivällä, (huomenna alunperin) ja sit kohta peruivat, kun molemmat alkiot oli kuolleet. nyt sit ne viimeset 2 otetaan huomenna aamulla sulamaan ja yritetään niillä. eli kyllä tää alkaa jo näköjään sitten olla tässä. VITUTTAA JA ITKETTÄÄ! turhalta tuntuu koko huominen, näinköhän onnistuu sekään...

ja sitten oli yritetty tuolta Pelastakaa Lapsilta soittaa. en tiijä mitä asiaa. mutta varmaan menee vituiksi meidän adoptiohaaveetkin..... :headwall: no, oikeesti, sieltä ehkä jotain kivempaa tulossa, jos vaikka saatas väliaikatietoja päästäänkö koskaan edes neuvontaa alottaa....

aika vaikee keskittyä töihin tällä hetkellä :'(

 

Minuakin sijaiperhetoiminta saattaisi kiinnostaa, jos ei biologisia lapsia saada.
Adoptiosta tai oikeastaan muistakaan vaihtoehdoista ei olla vielä ees juteltu katsotaan nyt ensin nämä hoidot loppuun ja mietitään sitten uusiksi.

soja: Voi ei :'( . Toivottavasti pääset kuitenkin huomenna siirtoon. Voi kunpa voisin jotenkin oloasi helpottaa :hug:

 

soja, lähetän täältäkin sulle sylillisen voimaa tähän kaikkeen ja lämpimiä' ajatuksia. Voi kun olisi jotain millä helpottaa siun oloa.. :hug: :hug:

rosetta, joo, oliskohan tuo su- aamupäivä hyvä..pailallaan asiaan, vaikka viesteillään yms.

 

kiitos aurinko ja rosetta :hug:

 

Aurinko: Juu, se käy hyvin B)

 

Rosetta: kävelylenkki olis iva tai sitten uimaan? onks se uinti paikka vielä auki vai jo rempassa? enhän mie muista. Joo, tosiaan luulen että su aamupäiv, esim. joku 11 olis oikein kiva. La käydään kai tuolla mökillä puuhommissa

ON: sen verran et nyt tuntuu harvenevan ne kipuilut, tosin yöläkin niitä oli, heräilin monesti. mut nyt on tosi hyvä, se jännä tunne vaan :heart: :heart:

 

TAPAAMISESTA: mulle sopis ens ma silloin 4 jälkeen kyllä, ja miun puolesta käy et mentäis rosetalle päin

sorry, pätkii, tulee asia kerrallaan

 

mie en jaksa nyt ajatella tapaamista.... yritän selvitä huomiseen ja ehkä senkin jälkeen päivä kerrallaan.... :'(

ootte tärkeä tuki! :flower:

 

Sojalle voimia ja toivotaan, että alkiot saadaan huomenna siirettyä!!

Nyt on jo aika lailla varmaa, että tällä kerralla ei plussaa tullut. Testasin tänään selvän negan (pp13). Seuraavan kerran testaan su-aamuna. Ihan turha testata huomenna, koska maanantaina on vasta soittokin polille. Otan lääkkeet kiltisti vielä la-iltana. Sunnuntaina saa onneksi lopettaa.

 

soja, tottakai! en tarkottanu olla tökerö tapaamisjutussa :headwall:

kerttu-kaarina :hug: pahoittelut negasta. aina se vaan tuntuu yhtä pahalle.

 

Soja Voi tyrmäys! Ihan kauheilta kuulostivat siun uutiset. Toivon todella, että ne kaksi olis vahvempia jatkamaan, kuin "sisaruksensa". Välillä vaan miettii, että onko nää vastoinkäymiset enää edes toivosta kiinni...voimia ja iso :hug: huomiselle ja monelle päivälle sen jälkeenkin!
Kerttu-Kaarina Rutistus myös Sinulle :hug: . Koska ollaan samanikäisiä, sulla on varmaan paljon samanlaisia ajatuksia kuin mulla, näihin juttuihin liittyen. Näillä "kymmenillä" monesta asiasta ajattelee ehkä hiukan eritavalla, kuin nuorempana. Olis mukava joskus jutella vaikka ihan kasvotusten.
Mie en pääse mukaan maanantain tapaamiseen, koska sain iltapäivällä ajan jäsenkorjaajalle. Mulla on ollut sieraimet levällään koko viikon, kun selkää on särkenyt niin vietävästi. Vanha yläselän vaiva, joka uusiutuu aina aika-ajoin. Siellä häissä mulla oli tietty hiukan korkeemmat korot kengissä ja seuraavan yön valvoin Buranaa ja lihasrelaksantteja syöden. Lääkäri vaan määrää lääkkeitä, hieronnasta ei ole merkittävää apua ja kirjahyllyllinen erilaisia jumppa- ja venyttelyohjeita on käyty läpi. Olen huomannut, että oireet pahenevat välillä teinpä jumppaa tai olin tekemättä. Ainoan avun olen saanut jäsenkorjauksesta ja ehken hiukan akupunktiosta. No, näillä mennään eihän tässä muukaan auta. Rupeaa vain tämä jatkuva kipu nyppimään. Kyllähän se sitten jäsenkorjauksen jälkeen taas helpottaa.