Keskustelua meidän pelkosektioäitien kesken

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja niina:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja doijoing!!:
:headwall:

on se nyt vähän eri asia kun edes tietää mitä pelkää, niinkun noi vastanneet ketkä on synnyttäny joskus. ap vaan kuvittelee pienessä päässään pääsevänsä helpolla, eihän vauvan takia voi kärsiä!! :headwall:
maksathan sit sen pelkurisektios ite.

Kuka sanoo että kaikki pelkosektioa hakevat päätyvät tuohon koska haluavat päästä helpolla tai ylipäätänsä pelkäävät kipua?

Synnytystä voi pelätä monista syistä, silloinkin vaikkei kokemusta siitä ole.

ihan sama mikä tekosyy, kun oikeaa syytä ei ole! ei ne pelkää mitään muuta kun sitä että joutuu vähän näkeen vaivaa lapsen syntymän eteen. onhan se helppoa vaan maata puudutettuna kun lääkärisetä viiltää nahan auki!! sitten vaan lisää mömmöjä leikkauksen jälkeen mitkä menevät suoraan äidinmaitoon (ainii, eihän ne varmaan edes imetä kun siitä on vaivaa) ettei vaan mikään satu tai tunnu! :headwall:

No, niitä mömmöjä joutuu valitettavasti syömään joskus myös normaalin synnytyksenkin jälkeen. Itse olin kolme viikkoa sairaalassa synnytyksen jälkeen ja kymmeniä eri lääkkeitä sain/vauva sai maidon kautta, niin taletteina kuin suonen kauttakin.
Itsellä oli siis todella vakava tilanne ja synnytys todella kauhea. Olen tähän asti ajatellut, etten uskalla enää synnyttää alakautta. Mutta nyt olenkin raskaana ja kahden vaiheilla, menenkö keskustelemaan sektiovaihtoehdosta.

 
Muta ketjua jaksmatta lukea..
Minulla ensimmäinen synnytys päättyi hätäsektioon ja lapsen joutumiseen teholla. Jäi ihan hirveä pelko mahdollisesta epäonnistuneesta synnytyksestä ja päätin jo heti tuon jälkeen etten halua muuta tapaa synnyttää kuin sektion.
Toisessa raskaudessa kävin pelkopolilla asian takia, sieltä en apua saanut, kävin kyllä kaikki mahdolliset synnytysvalmennukset, psykologit ym.. Psykologi oli aivan ihana ja yritti saada lääkäriä ymmärtämään asiaa. No, olisin sen sektion pelkopolin kautta saanut, toinen lääkäri ei vain voinut tehdä päätöstä toisen lääkärin yli, joka siis oli hänen esimiehensä. Eli en saanut sektiota lääkärien nokkimisjärjestyksen takia! Kävin myös ultrassa noin kerran viikossa jo ihan vauvan kasvun seurannassa.

Kun en saanut apua pelkopolilta, menin yksityiselle, jonakn kautta pääsin erityismaksuluokka potilaaksi ja sain sektion. Maksoin siis operaatiosta hiukan enemmän, mutta kaikki olikin sitten aivan loistavaa!! Sain ymmärrystä ja asiallista palvelua koko ajan, jo ennen toimenpidettä, sen aikana ja sen jälkeen! Ja vieläpä meni palautetta suoraan tälle pelkopolin läääkärille hänen epäammattimaisesta käytöksestä, sillä hän oli aivan törkeä minulle! Itse koin vain ja ainostaan oikeksi ratkaisuksi sektion ja vieläpä tavan saada sen. Kaikki menin paremmin uin hyvin ja olen erittäin tyytyväinen, että jaksoin pitää pääni loppuun asti!

Ainoa asia, mikä koko tässä rumbassa jäi harmittamaan, oli etten tajunnut mennä heti yksityiselle ja hoitaa koko raskuden seurantaa siitä kautta! Kävin pelkopolillasen tuhannen kertaa ja joka kerta sain vain p***skaa niskaani. Toisin kuin leikannut lääkäri ei edes yseenalaistanut asiaa. Samoin myös psykologini jaksoi tsempata loppuun asti! Monta itkua ja valvottua yötä asian takia oli, ja koko perhe kärsi tästä. Lopputulos oli vain parasta mitä saattoi tapahtua!
Sairaalassa oloaika meni hyvin, pari kätilöä oli tylyjä, mutta jätin heidät omaan arvoonsa. Kaikki meni tuhannen kertaa hienommin ja paremmin kuin enismmäisellä kertaa ja nyt sian jopa nauttia sairaalaoloajasta!

Muut saavat ola mitä mieltä tahansa, meille ja etenkin minulle tämä oli ainaoa oikea tapa toimia ja olen siitä erittäin onnellinen. Jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoot ymmärtämättä. Eipä kukaanlentopalkoistakaan lentokoneeseen pakota! Tässä lyhykäisyydessään minun "tarinani".
 
jahka mä tästä raskaudun aion hankkiutua pelopolille. viimeksi neuvolassa lupasi lähetten sinne, mutta raskaus meni kesken. mä ainakin pelkään lapsen puolesta eniten.
 
Mua joskus harmittaa, että pitää olla synnytyspelko. Olis niin helppoa jos synnytys ei pelottaisi tai ehkä vähän jännittäisi, siinä kaikki. Tuntuu niin epäreilulta kun mikään ei auta pelkoon.

Mut ei sektiossa oo mitään hävettävää,ihan hyvä tapa synnyttää se on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gekkolisko:
Eli ymmärrätkö sitten sen, jos on takana jo alatiesynnytys tai usempikin, ja niiden takia on erittäin voimakas synnytyspelko, joka hallitsee elämää yötä päivää? Sellaista vaihtoehtoa kun et ottanut huomioon ollenkaan...

Ymmärrän sen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, sitä en ymmärrä että heti kun raskaustesti on positiivinen ensimmäisessä raskaudessa, ilmoitetaan että haluan sektion koska pelkään. Koska sellaisia synnytttäjiä on todella paljon.




 
Kerron vaan sen verran, että oon alateitse saanu ekani ja toinen tuli kiireellisellä sektiolla. Vaikka alatiesynnytyksessä en saanu kun ilokaasua, repesin III/IV ja sektio taas meni paranemisineen niin hienosti kuin vain voi, niin silti ottaisin alatiesynnytyksen mieluummin. Sen verran kamalat oli miulla ne ekat päivät sektion jälkeen. Järkyttävää kipua joka liikahduksesta, avuttomuuden tunne ja se lääketokkurapöhnä
 
No mä olen synnyttänyt yhden alakautta, ja se oli aika hirveä kokemus. Vauvan sydänäänet hävisivät kokonaan ponnistusvaiheessa, ja sitten vauva revittiin ulos imukupilla hirveällä kiireellä. Toinen syntyi hätäsektiola sydänännten voimakkaan laskun vuoksi. Jos vielä raskaaksi tulen niin sektioon vaadin päästä, koska en uskalla enää riskeerata lapseni terveyttä. Ja minulle on aivan sama onko sektio synnytys vai ei kun jokatapauksessa se vauva syntyy, ja mulle sen vauvan hyvinvointi on tärkeämpää kuin "oikea"synnytys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eräs äiti 79:
Kerron vaan sen verran, että oon alateitse saanu ekani ja toinen tuli kiireellisellä sektiolla. Vaikka alatiesynnytyksessä en saanu kun ilokaasua, repesin III/IV ja sektio taas meni paranemisineen niin hienosti kuin vain voi, niin silti ottaisin alatiesynnytyksen mieluummin. Sen verran kamalat oli miulla ne ekat päivät sektion jälkeen. Järkyttävää kipua joka liikahduksesta, avuttomuuden tunne ja se lääketokkurapöhnä

Ja miten tämä sinun kokemukseni nyt liittyi mitenkään pelkosektioon? Ei vaan ymmärrä.. Vai etkö ymmärtänyt, mistä puhutaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja eräs äiti 79:
Kerron vaan sen verran, että oon alateitse saanu ekani ja toinen tuli kiireellisellä sektiolla. Vaikka alatiesynnytyksessä en saanu kun ilokaasua, repesin III/IV ja sektio taas meni paranemisineen niin hienosti kuin vain voi, niin silti ottaisin alatiesynnytyksen mieluummin. Sen verran kamalat oli miulla ne ekat päivät sektion jälkeen. Järkyttävää kipua joka liikahduksesta, avuttomuuden tunne ja se lääketokkurapöhnä

Ja miten tämä sinun kokemukseni nyt liittyi mitenkään pelkosektioon? Ei vaan ymmärrä.. Vai etkö ymmärtänyt, mistä puhutaan?

Tämä nyt kuitenkin kertoi omat kokemukset sekä alatiestä että sektiosta ja siihen näkemyksen kumman ottaisi mielummin.
 
Mulla kaksi lasta ja ainoa todellinen pelko molempien raskauksien kohdalla oli pelko JOUTUA SEKTIOON. Toinen raskauteni menikin perseelleen sektion pelossa. Istukka oli kohdun suulla ja oli todellinen pelko joutua sektioon, mutta istukka onneksi siirtyi viime hetkellä, että alatiesynnytys onnistui.

Minusta naiset jotka tieten tahtoen haluavat/ vaativat sektiota ovat hulluja. Se on todellista hulluutta jos joku. Ihmiset eivät kaiketi ymmärrä kuinka isosta operaatiosta onkaan kyse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Minusta naiset jotka tieten tahtoen haluavat/ vaativat sektiota ovat hulluja. Se on todellista hulluutta jos joku. Ihmiset eivät kaiketi ymmärrä kuinka isosta operaatiosta onkaan kyse.

kiitos luokittelusta! on se hyvä että olet niin erinomainen että pystyt syyttämään hulluksi ihan tosta vaan :| Ja helppo neuvoa ja tuomita jos ei tiedä tapauksesta kovinkaan paljoa... no, näitä riittää aina...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja eräs äiti 79:
Kerron vaan sen verran, että oon alateitse saanu ekani ja toinen tuli kiireellisellä sektiolla. Vaikka alatiesynnytyksessä en saanu kun ilokaasua, repesin III/IV ja sektio taas meni paranemisineen niin hienosti kuin vain voi, niin silti ottaisin alatiesynnytyksen mieluummin. Sen verran kamalat oli miulla ne ekat päivät sektion jälkeen. Järkyttävää kipua joka liikahduksesta, avuttomuuden tunne ja se lääketokkurapöhnä

Ja miten tämä sinun kokemukseni nyt liittyi mitenkään pelkosektioon? Ei vaan ymmärrä.. Vai etkö ymmärtänyt, mistä puhutaan?

Mielestäni näitä kokemuksia on hyvä olla täällä myös! Pelkosektion haluavat lukevat yleensä vaan juttuja karmeista synnytyskokemuksista ja unohtavat, että alatiesynnytys saattaa olla kuitenkin se parempi vaihtoehto monille. Ihmiset joilla on kauhea synnytyskokemus kertovat siitä usein "hanakammin" tai ainakin se jää mieleen paremmin kuin normaali, helppo synnytyskokemus.
Itselläni on takana kaksi nopeaa synnytystä ilman kivunlievitystä. Toisen jälkeen olisin voinut lähteä suoraan synnytyssalista kotiin. Ekasta olin hiukan kipeämpi, mutta nopeasti siitäkin toivuin. Joten ainakaan minun kohdallani ei sektio voisi mitenkään olla paremi/helpompi tapa synnyttää kuin alatiesynnytys. Toisaalta tiedän hyvin, että kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja siksi en yleensä puhukaan synnytyksistäni...
 
Mulle tehtiin pelkosektio pari vuotta sitten..Oikeastaan paperissa lukee kiireellinen sektio kun lapsi tuli ennen aikojaan mutta olisi mut joka tapauksessa leikattu..Mä olin tosi allapäin koko raskausajan kun ajattelin koko ajan synnytystä..Mua on käytetty aikoinaan seksuaalisesti hyväksi ja tuntui että alapääsynnytys olisi ollut taas ns. paha asia minua ja naisuttani kohtaan..Olen käynyt pitkän prosessin että olen nykyään hyvinvoiva tauistojeni takia..Jos alapääsynnytyksessä olisi käynyt jotain pahaa esim. pahat repeytymät olisin varmaan joutunut aloittamaan selviytymisprosessin uudelleen...sillä mulla meni vuosia että edes nautin seksistä tai omasta kehostani..Pelkosektio oli minun ja lapsen hyvinvoinnin takia ainut vaihtoehto...Älkää hyvät ihmiset tuomitko muita äitejä siitä että heille on tehty sektio...Tässä maailmassa on olemassa niin paljon pahempiakin asioita kuin se että joku on synnyttänyt alakautta ja joku taas käynyt läpi sektion..Tsemppiä kaikille äideille..olkaa ylpeitä omista päätöksistänne:)
 
eräsäiti79:

tässä ei nyt keskusteltu siitä kumpi vaihtoehto on jonkun mielestä parempi vaan haettiin kokemuksia sektiopäätöksen jo tehneiltä.

En muuten tajua miksi pelkosektiota ei joidenkin mielestä pitäisi saada ekalla kerralla. Eli ensin pitää saada traumat, sitten vasta lupa saada sektio. Eikö oo paljon fiksumpaa suojautua niiltä traumoilta?
 
naistenklinikalla heinäkuussa. Minulle sanottiin alusta asti pelkopolilla, että ketään ei voida pakottaa alatiesynnytykseen, joten sektion aivan varmasti saa!!!! Kenenkään ei pidä jättää lapsia tekemättä pelon takia. Tsemppiä kaikille alatietä pelkääville.
 
Mulle tehtiin viikko sitten sappirakon poisto. Tähystysleikkaus ja päiväkirurginen operaatio. Silti hankalaa, kipeää ja vaikeaa. Mikään mahti maailmassa ei saisi minua suostumaan sektioon, ellei olisi lääketieteellinen pakko.
 

Yhteistyössä