Keskustelua meidän pelkosektioäitien kesken

[2x sektio, ei pelon takia]

:headwall:

on se nyt vähän eri asia kun edes tietää mitä pelkää, niinkun noi vastanneet ketkä on synnyttäny joskus. ap vaan kuvittelee pienessä päässään pääsevänsä helpolla, eihän vauvan takia voi kärsiä!! :headwall:
maksathan sit sen pelkurisektios ite.

Kuka sanoo että kaikki pelkosektioa hakevat päätyvät tuohon koska haluavat päästä helpolla tai ylipäätänsä pelkäävät kipua?

Synnytystä voi pelätä monista syistä, silloinkin vaikkei kokemusta siitä ole.

ihan sama mikä tekosyy, kun oikeaa syytä ei ole! ei ne pelkää mitään muuta kun sitä että joutuu vähän näkeen vaivaa lapsen syntymän eteen. onhan se helppoa vaan maata puudutettuna kun lääkärisetä viiltää nahan auki!! sitten vaan lisää mömmöjä leikkauksen jälkeen mitkä menevät suoraan äidinmaitoon (ainii, eihän ne varmaan edes imetä kun siitä on vaivaa) ettei vaan mikään satu tai tunnu! :headwall:

Öh, oletko koskaan ollut sektiossa tai muuss aisommassa leikkauksessa? Harva selviää sektiostaa ilman kipuja ja varmasti vauvan hoito hyvinmenneen sektionkin jälkeen on vaivalloisempaa mitä normaalisti sijuneen alatiesynnytyksen. Ja koska maito sektion jälkeen nousee yleensä hitaampaa myös imetys vaatii äidiltä enemmän.

Eli ihan turha sanoa että sektiolla pääsee helpommalla.

 

[Harmaana]

Minä kävin puhumassa itselleni sektion. En todellakaan joutunut mihinkään pelkopolille, vaan kävin vain äippäpolin lääkärin juttusilla.
Edellinen synnytys oli todella traumaattinen kokemus ja repesin todella pahasti.
Eivät edes kyseenalaistaneet, vaan myönsivät heti sektio'luvan' ja sovittiin samalla leikkauspäiväkin valmiiksi. =)

 

[Anna]

Jouduitteko muuten kuulemaan ikäviä kommentteja jälkeenpäin? Esim. osastolla?

 

[Gekkolisko]

Mä en oikein tajua, miks ihmeessä kenenkään tarttee puuttua toisen synnytystapaan, tietämättä syytä miksi sektioon on päädytty, tai tuntematta toista ihmistä ylipäätään... Se on kai jokaisen henkilökohtanen asia, miten lapsensa haluaa tähän maailmaan syntyvän, ja miksi päätyy valitsemaan sektion alatiesynnytyksen sijaan...

Eikä sen puoleen, mua ei ainakaan tosiaan oo koskaan kiinnostanu muitten mielipiteet asiasta, tiesin ihan tasan tarkkaan et ainoo vaihtoehto kolmen kamalan (ihan olivat säännöllisiä ja normaaleja synnytyksiä, mutta silti kamala kammo jäi) alatiesynnytyksen jälkeen oli sektio.

 

[tiina]

:headwall:

on se nyt vähän eri asia kun edes tietää mitä pelkää, niinkun noi vastanneet ketkä on synnyttäny joskus. ap vaan kuvittelee pienessä päässään pääsevänsä helpolla, eihän vauvan takia voi kärsiä!! :headwall:
maksathan sit sen pelkurisektios ite.

Kuka sanoo että kaikki pelkosektioa hakevat päätyvät tuohon koska haluavat päästä helpolla tai ylipäätänsä pelkäävät kipua?

Synnytystä voi pelätä monista syistä, silloinkin vaikkei kokemusta siitä ole.

ihan sama mikä tekosyy, kun oikeaa syytä ei ole! ei ne pelkää mitään muuta kun sitä että joutuu vähän näkeen vaivaa lapsen syntymän eteen. onhan se helppoa vaan maata puudutettuna kun lääkärisetä viiltää nahan auki!! sitten vaan lisää mömmöjä leikkauksen jälkeen mitkä menevät suoraan äidinmaitoon (ainii, eihän ne varmaan edes imetä kun siitä on vaivaa) ettei vaan mikään satu tai tunnu! :headwall:

Piti kirjoittaa sinulle pitkä pätkä mutta ajattelinkin sitten tiivistää näin;
Haista pitkä paska, ääliö.

 

[Harmaana]

Öh, oletko koskaan ollut sektiossa tai muuss aisommassa leikkauksessa? Harva selviää sektiostaa ilman kipuja ja varmasti vauvan hoito hyvinmenneen sektionkin jälkeen on vaivalloisempaa mitä normaalisti sijuneen alatiesynnytyksen. Ja koska maito sektion jälkeen nousee yleensä hitaampaa myös imetys vaatii äidiltä enemmän.

Eli ihan turha sanoa että sektiolla pääsee helpommalla.

Tämä on täyttä potaskaa. Eka tuli alateitse, eikä maitoa herunut kuin pariksi kuukaudeksi ihan vähän vaan.
Toka leikattiin ja maito nousi kolmantena päivänä ja täysimetin vauvan.

 

[Anna]

Mitä jos ei vaan vastata mitään näitten sektion haukkujien juttuihin, vaan keskitytään keskustelemaan keskenämme? Kai ne joskus väsyy, kun ei viitsi kiinnittää huomiota

 

[Gekkolisko]

Jouduitteko muuten kuulemaan ikäviä kommentteja jälkeenpäin? Esim. osastolla?

Mä en ainakaan joutunu kuulemaan mitään ikävää, päinvastoin, hoitohenkilökunta oli TODELLA ihanaa ja päinvastoin kovasti kyselivät, jäikö sektiosta parempi mieli kuin aiemmista synnytyksistä...

Yks lääkäri hiukan nyrpeesti kommentoi sektiota silloin kun jouduin takas sairaalaan haavatulehduksen takia. Mutta empä välittänyt siitäkään...

 

[Harmaana]

Mitä jos ei vaan vastata mitään näitten sektion haukkujien juttuihin, vaan keskitytään keskustelemaan keskenämme? Kai ne joskus väsyy, kun ei viitsi kiinnittää huomiota

Niin, eihän noiden käsityksiä voi muuttaa. =)
Onneksi olen kokenut molemmat synnytystavat ja voi veljet, vaikka 10 sektiota kuin yksi alateitse.

 

[edellinen]

Öh, oletko koskaan ollut sektiossa tai muuss aisommassa leikkauksessa? Harva selviää sektiostaa ilman kipuja ja varmasti vauvan hoito hyvinmenneen sektionkin jälkeen on vaivalloisempaa mitä normaalisti sijuneen alatiesynnytyksen. Ja koska maito sektion jälkeen nousee yleensä hitaampaa myös imetys vaatii äidiltä enemmän.

Eli ihan turha sanoa että sektiolla pääsee helpommalla.

Tämä on täyttä potaskaa. Eka tuli alateitse, eikä maitoa herunut kuin pariksi kuukaudeksi ihan vähän vaan.
Toka leikattiin ja maito nousi kolmantena päivänä ja täysimetin vauvan.

Varmaan yksilöllistä eli poikkeuksia löytyy. Minulle vaan ennen molempia sektioita varoiteltiin että noissa maidontulo tuppaa kestämään kauemmin mitä alatiesynnytyksissä kun keho ei ole tuossa synnytystapahtumassa mukana.

Minullakin maito nousi molemmista sektiosta kolmantena päivänä ja pystyin täysimettämään lapset puolen vuoden ikään, kuitenkin molemmat tarvitsivat lisämaitoa alkuun kun paino ja verensokerit laskivat yli sallitun. Moni alatiesynnyttänyt kaveri taas on pärjännyt ilman mitään lisämaitoa.

 

[tosi noloo]

Mitä jos ei vaan vastata mitään näitten sektion haukkujien juttuihin, vaan keskitytään keskustelemaan keskenämme? Kai ne joskus väsyy, kun ei viitsi kiinnittää huomiota

Niin, eihän noiden käsityksiä voi muuttaa. =)
Onneksi olen kokenut molemmat synnytystavat ja voi veljet, vaikka 10 sektiota kuin yksi alateitse.

pitää olla tyhmä jos luulee et kaikki synnytykset on samanlaisia. se toinen ois ollu todennäköisesti helpompi, mutta kun on päättänyt ettei edes yritä. noloa.

 

[tiina]

Mitä jos ei vaan vastata mitään näitten sektion haukkujien juttuihin, vaan keskitytään keskustelemaan keskenämme? Kai ne joskus väsyy, kun ei viitsi kiinnittää huomiota

Niin, eihän noiden käsityksiä voi muuttaa. =)
Onneksi olen kokenut molemmat synnytystavat ja voi veljet, vaikka 10 sektiota kuin yksi alateitse.

pitää olla tyhmä jos luulee et kaikki synnytykset on samanlaisia. se toinen ois ollu todennäköisesti helpompi, mutta kun on päättänyt ettei edes yritä. noloa.

Noloa tässä ei ole muuta kuin pari tietämätöntä jääräpäätä jotka inttävät asiasta josta eivät mitään tiedä.
Jo tapasi kirjoittaa kertoo sinusta kaiken tarpeellisen, moukka.

 

[Madicken04]

En tiedä miten nolo tai raukkamainen itse olen kun molemmilla kerroilla tunsin suurta helpotusta lasten sektiopäätöksistä. :ashamed: Pelkäsin todella synnytystä (kipu vain pieni osa tuota pelkoa, paljon suurempana pelkona lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksessä) mutta en kuitenkaan hakenut pelkosektioa. Yritin kai jotenkin selitellä itselleni että kaikki menee niin kuin pitääkin ja ilmeisesti sitten näin kävi -kiitos sektioden!

Esikoisen kohdalla kääntöyritys vaihtuikin kiireelliseksi sektioksi eikä muuta vaihtoehtoa edes annettu. Kakkosen kohdalla oli useita sektioa tukevia seikkoja, mutta koska tilanne ei ollut yhtä kriittinen kuin esikoisen kohdalla sain lopulta itse vaikuttaa synnytystapaan. Ja pelkurina valitsin sektion, mihin valintaan olen todella tyytyväinen. Vaikka vammainen lapsi on yhtä rakas ja arvokas kuin tervekin, en silti itse halua olla aiheuttamassa tuota vammaa.

Jokatapauksessa vaikkei varsinaisesta pelkosektiosta ole kokemusta, pystyn ymmärtämään ainakin pienen osan synnytyspelkoisen ajatuksista. ja kun laitan omat pelkoni potenssiin 100, on täysin ymmärrettävää ettei joillekin alatiesynnytys tunnu edes vaihtoehdolta.

Itsekin nyt jo tunnen helpotusta kun tiedän että seuraavat lapset syntyvät varmasti sektioilla...

 

[Mustana]

Ymmärrän sektion niissä tapauksissa että on lääketieteellinen syy miksi sektio pitää tehdä. Lääketieteellisellä syyllä tarkoitan lapsen vointia, edellisessä raskaudessa tullutta komplikaatiota, äidin sairaus/lantionmitat.

Mutta sitä en ymmärrä että kun raskaustesti on ensimmäistä kertaa positiivinen niin pyydetään päästä pelkopolille koska ei haluta synnyttää alateitse.

 

[Gekkolisko]

Ymmärrän sektion niissä tapauksissa että on lääketieteellinen syy miksi sektio pitää tehdä. Lääketieteellisellä syyllä tarkoitan lapsen vointia, edellisessä raskaudessa tullutta komplikaatiota, äidin sairaus/lantionmitat.

Mutta sitä en ymmärrä että kun raskaustesti on ensimmäistä kertaa positiivinen niin pyydetään päästä pelkopolille koska ei haluta synnyttää alateitse.

Eli ymmärrätkö sitten sen, jos on takana jo alatiesynnytys tai usempikin, ja niiden takia on erittäin voimakas synnytyspelko, joka hallitsee elämää yötä päivää? Sellaista vaihtoehtoa kun et ottanut huomioon ollenkaan...

 

[Sektiolla synnyttänyt]

Minun mielestä ensi synnyttäjälle ei pelon perusteella pitäisi KOSKAAN myöntää sektiolupaa. Koska siinä ei kuitenkaan tiedetä mitä pelätään ja synnytys todennäköisesti menee kuitenkin hyvin. Eri asia sitten niillä jotka ovat jotain ylitsepääsemätöntä edellisissä synnytyksissä kokeneet, mutta minusta heitäkin pitäisi ensin yrittää auttaa sen pelon yli ja sitten vasta miettiä se sektioasia...

Luitko tuota mun kertomusta? Täällä saa kuuroille korville puhua, kun ihmiset ymmärtää asiat niin kuin haluavat ymmärtää.

 

[Sektiolla synnyttänyt]

Minä kävin pelkopolilla valmennuksissa voimakkaan synnytyspelon vuoksi, se oli edellytys sektion saamiselle. Itsellä oli jäänyt jonkin sortin trauma ystäväni verisestä ja epätavallisen vaikeasta synnytyksestä, jossa olin hänen tukihenkilönään mukana.

Pelkopolilla minut onnistuttiin pelottelemaan sektion suhteen niin, että lopulta "suostuin" alasynnytykseen. Minulle siis kerrottiin, että sektio on niin ja niin kamala ja vaarallinen ja luonnoton ym.

Kristus että hirvittää tuollainen "pelkopoli" missä pelkoja lisätään entisestään, jos viitsit kertoa missä tällainen poli sijaitsee?

Oys:ssa

 

[Sektiolla synnyttänyt]

:headwall:

on se nyt vähän eri asia kun edes tietää mitä pelkää, niinkun noi vastanneet ketkä on synnyttäny joskus. ap vaan kuvittelee pienessä päässään pääsevänsä helpolla, eihän vauvan takia voi kärsiä!! :headwall:
maksathan sit sen pelkurisektios ite.

Kuka sanoo että kaikki pelkosektioa hakevat päätyvät tuohon koska haluavat päästä helpolla tai ylipäätänsä pelkäävät kipua?

Synnytystä voi pelätä monista syistä, silloinkin vaikkei kokemusta siitä ole.

ihan sama mikä tekosyy, kun oikeaa syytä ei ole! ei ne pelkää mitään muuta kun sitä että joutuu vähän näkeen vaivaa lapsen syntymän eteen. onhan se helppoa vaan maata puudutettuna kun lääkärisetä viiltää nahan auki!! sitten vaan lisää mömmöjä leikkauksen jälkeen mitkä menevät suoraan äidinmaitoon (ainii, eihän ne varmaan edes imetä kun siitä on vaivaa) ettei vaan mikään satu tai tunnu! :headwall:

Haista sinä niin pitkä paska.

Millä tavalla pelkosektiot on sulta pois? Miten tämä sulle kuuluu koko asia, tän ketjun tarkoitus oli olla keskustelua niiden kesken, joilla on asiasta kokemusta. Perusta oma ketjus, jossa voit haukkua sektioäitejä.

Kuulostat tosi kateelliselle.

 

[Anna]

Missä vaiheessa saitte pelkosektiopäätöksen? Montako pelkopolikeskustelua oli takana?

 

[Madicken04]

Ymmärrän sektion niissä tapauksissa että on lääketieteellinen syy miksi sektio pitää tehdä. Lääketieteellisellä syyllä tarkoitan lapsen vointia, edellisessä raskaudessa tullutta komplikaatiota, äidin sairaus/lantionmitat.
Mutta sitä en ymmärrä että kun raskaustesti on ensimmäistä kertaa positiivinen niin pyydetään päästä pelkopolille koska ei haluta synnyttää alateitse.

No, onhan se synnytyspelkokin lääketieteellinen syy (siis siinä vaiheessa kun se sellaiseksi määritellään, ei sen perusteellla että vain sanoo pelkäävänsä eikä halua synnyttää).

Toisaalta minun lapseni on molemmat syntyneet sektioilla ns. lääketieteellisin syin. Esikoisen kohdalla noista mainitsemistasi syistä lapsen voisti voitaisiin laskea sektion oikeutukseksi, mutta kuopuksen kohdalla ei oikeastaan mikään noista täsmää suoraan, vaikka lääkäri sitten olikin sektion kannalla. Tai ehkä kyseessä oli kuitenkin pelkosektio kun sain itse tehdä lopullisen päätöksen?

 

[vohan vee]

No minä en ole ikinä halunnut kokea synnytystä ja vaadin pelkosektiota, mutta sitten kävikin ilmi että odotan kaksosia, jotka leikattiin kylläkin a-lapsen perätilan takia mutta papereissa silti lukee pelkosektio. Helpolla silti pääsin enkä edelleenkään ikinä haluaisi synnyttää vaikkei lapsia lisää tulisikaan. Kun ei me kaikki vaan olla niin reippaita ja hyviä äitejä.

 

[Sektiolla synnyttänyt]

Ymmärrän sektion niissä tapauksissa että on lääketieteellinen syy miksi sektio pitää tehdä. Lääketieteellisellä syyllä tarkoitan lapsen vointia, edellisessä raskaudessa tullutta komplikaatiota, äidin sairaus/lantionmitat.

Mutta sitä en ymmärrä että kun raskaustesti on ensimmäistä kertaa positiivinen niin pyydetään päästä pelkopolille koska ei haluta synnyttää alateitse.

Ja tulit kertomaan mielipiteesi tähän ketjuun syystä että....?

Tarkoituksena tosiaan oli, että tähän vastaavat ne, joilla on asiasta kokemusta.

 

[mannariini]

He joille on tehty sektio eivät ole kokeneet SYNNYTYSTÄ eivätkä ole SYNNYTTÄNEET. Vauva on leikkauksella autettu maailmaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he olisivat jotenkin äiteinä huonompia jne.

no en ihan yleistäs noin (viittaan tuohon ekaan lauseeseen). minulla esikoinen syntyi alateitse, synnytys oli tosi helppo. Olisin ollut valmis myös kakkosen laittamaan alateitse, mutta poika poloinen oli perätilassa eikä kääntöyrityksistä huolimatta kääntynyt. Lantioni magneettikuvattiin ja kuvien perusteella olisi mahtunut. En kuitenkaan halunnut ottaa riskejä pienen terveyden kannalta ja lähteä puskemaan alateitse (varsinkin kun esikoisesta tuli paikkaa ja tikkiä yms). Kukin tekee valintansa itse, faktahan on että sektiossa niitä riskejä ON enemmän kuin normaali alatiesynnytyksessä. Minäkin pelkäsin sitten sitä sektiota enemmän kuin ensimmäistä synnytystä. Ja molemmat kokeneena suosittelen kyllä normaalia synnytystä -helppo suositella kun en esikkoa puskennut vuorokausitolkulla enkä kärvistellyt supistuksissa montaa tuntia etukäteen.

 

[Tasku Venus]

Aaaarggh! :kieh: Aina kun tulee keskustelua sektiosta, niitä vastustavat tulevat haukkumaan sektioäitejä! Ärsyttävää. Mä olisin halunnut lukea ihan asiallisia kommentteja ja kokemuksia, mutta aina nää yhet "täydelliset" äidit tulee pilaamaan kaiken.

Itellä on eka synnytykseni edessä tammikuussa ja nyt vasta on vähän alkanut mietityttämään kun olen niin pienikokoinen (147 cm). Aion kyllä pyytää että jos johonkin synnytystapa-arvioon pääsis.

 

[Gekkolisko]

Missä vaiheessa saitte pelkosektiopäätöksen? Montako pelkopolikeskustelua oli takana?

Ekan kerran äitiyspolilla keskustelemassa vkolla 31, jolloin sektio tyrmättiin, ja pistettiin mut pelkopolille. Siellä kävin viikolla 33 ja 35, keskustelin lääkärin ja kätilön kanssa. Viikolla 36 synnytystapa-arvio, jossa ensin lääkäri tyrmäs sektion täysin, mutta koska pidin pintani ja sanoin että mua ei voida alatiesynnytykseen pakottaa, "tavallinen" lääkäri pyysi paikalle osaston johtavan lääkärin, joka sitten pitkällisen keskustelun jälkeen suostui sektion myöntämään.