Keskusteltaisko kaipuusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Tuleeks kellekään muulle koskaan sitä tunnetta et kaipaa jotakin, mut ei itekkää saa oikein selvää että mitä tai ketä.
Jotain tunnetta josta on saanu pienen häivähdyksen. Tai ystävyyttä joka ei koskaan ollukkaan sellaista kuin kuvitteli tai päässytkään sille tasolle mille sen kuvitteli. Tai jotain.. Itkisitkö onnesta, jos.. ja mitä se jos on?
Mitä te kaipaatte?
 
Tiedän tunteen. Esimerkiksi joku kaunis kesäpäivä, musiikki tai tuoksut tuo mieleen vanhoja muistoja ja sellasta jännää kaipausta villistä ja vapaasta elämästä. Ketään tiettyä en kyllä kaipaa, sitä tunnetta vain kun ei ole riippuvainen mistään ja arki ei ole niin suunniteltua. Vaikka todellisuudessa, kun oikeasti miettii, ei vaihtaisi tietenkään miestä ja lasta mihinkään.
 
mä kaipaan näin vaatitamattomasti sanottuna seikkailua, jotain repäisevää ja täydellisen erilaista. Kokemusta, joka järisyttää ja antaa kaikelle uudet mittasuhteet. Jotain joka poikkeaa täysin kaikesta mihin on tottunut...

Joskus, viimeistään eläkkeellä toteutan haaveeni, mulla on aikaa odottaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja mielikuva:
Tiedän tunteen. Esimerkiksi joku kaunis kesäpäivä, musiikki tai tuoksut tuo mieleen vanhoja muistoja ja sellasta jännää kaipausta villistä ja vapaasta elämästä. Ketään tiettyä en kyllä kaipaa, sitä tunnetta vain kun ei ole riippuvainen mistään ja arki ei ole niin suunniteltua. Vaikka todellisuudessa, kun oikeasti miettii, ei vaihtaisi tietenkään miestä ja lasta mihinkään.

Sama mulla. Esim. sellanen ihana kuulas alkukesän aamu, aamukaste ja nouseva aurinko, hiljaista muuten mut linnut laulaa, meen portaille juomaan aamukahvin ja poltan samalla tupakan r a u h a s s a, kohta huomaan että itkua pukkaa ja ihan tajuton kaipauksen tunne tulee. Se on kaipuuta johonkin menneeseen, tai ehkä johonkin tulevaan, jotain muutosta mitä kaipaa omaan elämään, vaikka oikeasti sillä hetkellä asiat on hyvin.
 
Kyllä kaipaan. Jotain ihania, elämän elettyjä aivan erityisiä onnen hetkiä, jonkalaisia ei tule koskaan enään kokemaan ( johtuen että ko. ihminen ei enää kuulu elämääsi ). Tietäen että tietyt "ovat ovat sulkeutuneet" ikuisiksi ajoiksi. Sellaista minä joskus mietin ja kaipaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neiti Dina:
Alkuperäinen kirjoittaja mielikuva:
Tiedän tunteen. Esimerkiksi joku kaunis kesäpäivä, musiikki tai tuoksut tuo mieleen vanhoja muistoja ja sellasta jännää kaipausta villistä ja vapaasta elämästä. Ketään tiettyä en kyllä kaipaa, sitä tunnetta vain kun ei ole riippuvainen mistään ja arki ei ole niin suunniteltua. Vaikka todellisuudessa, kun oikeasti miettii, ei vaihtaisi tietenkään miestä ja lasta mihinkään.

Sama mulla. Esim. sellanen ihana kuulas alkukesän aamu, aamukaste ja nouseva aurinko, hiljaista muuten mut linnut laulaa, meen portaille juomaan aamukahvin ja poltan samalla tupakan r a u h a s s a, kohta huomaan että itkua pukkaa ja ihan tajuton kaipauksen tunne tulee. Se on kaipuuta johonkin menneeseen, tai ehkä johonkin tulevaan, jotain muutosta mitä kaipaa omaan elämään, vaikka oikeasti sillä hetkellä asiat on hyvin.

tuttua :) Niin voimakas tunne, että se tuntuu ihan fyysisenä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
Alkuperäinen kirjoittaja neiti Dina:
Alkuperäinen kirjoittaja mielikuva:
Tiedän tunteen. Esimerkiksi joku kaunis kesäpäivä, musiikki tai tuoksut tuo mieleen vanhoja muistoja ja sellasta jännää kaipausta villistä ja vapaasta elämästä. Ketään tiettyä en kyllä kaipaa, sitä tunnetta vain kun ei ole riippuvainen mistään ja arki ei ole niin suunniteltua. Vaikka todellisuudessa, kun oikeasti miettii, ei vaihtaisi tietenkään miestä ja lasta mihinkään.

Sama mulla. Esim. sellanen ihana kuulas alkukesän aamu, aamukaste ja nouseva aurinko, hiljaista muuten mut linnut laulaa, meen portaille juomaan aamukahvin ja poltan samalla tupakan r a u h a s s a, kohta huomaan että itkua pukkaa ja ihan tajuton kaipauksen tunne tulee. Se on kaipuuta johonkin menneeseen, tai ehkä johonkin tulevaan, jotain muutosta mitä kaipaa omaan elämään, vaikka oikeasti sillä hetkellä asiat on hyvin.

tuttua :) Niin voimakas tunne, että se tuntuu ihan fyysisenä...

se tuntuu vähän samalta kuin jännittäminen :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sumu:
Kyllä kaipaan. Jotain ihania, elämän elettyjä aivan erityisiä onnen hetkiä, jonkalaisia ei tule koskaan enään kokemaan ( johtuen että ko. ihminen ei enää kuulu elämääsi ). Tietäen että tietyt "ovat ovat sulkeutuneet" ikuisiksi ajoiksi. Sellaista minä joskus mietin ja kaipaan.

Veit sanat suustani!
 

Yhteistyössä