Keskenmenon jälkeen haaveilevat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kauriksille maailman isoimmat onnittelut!!!! :) Nyt mahdottomasti onnea odotukseen ja positiivisia ajatuksia, pelot pois jne. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta aina voi yrittää ;)

Tilkulle tsemppiä viikonlopun testailuun :)

Mulla oli kanssa kaavinnan jälkeen kipuja oikeastaan vain sen kaavintapäivän ja ne oli kanssa semmoisia normaaleja menkkakipuja. Tunsin kyllä, että kohdussa jotakin tapahtui jälkeenpäinkin. Ovulaatio taas oli tosi kivulias, mutta siihen osasin varautua. Ne kivut ja vihlomiset kesti onneksi vain kaksi päivää. Nyt sitten menkkoja odotellessa ensi viikolle. Mikähän tulva sieltä on tulossa :/
 
Ihanaa Kauris, tuhannesti onnea!!! Aivan mahtavaa lukea plussasta, kerro ihmeessä enemmän kunhan ehdit. Jännittikö paljon tehdä se testi? Vai aavistitko jo ennestään että siihen ne kaksi viivaa ilmestyvät? :)

Ja Tilkun kanssa jännäillään täälläkin suunnalla ihan täysillä, ei millään malttaisi odotella joten ymmärrän kyllä tunteesi täysin. Tulisipa se sunnuntai pian, ja tule heti kertomaan miten meni! :)

).( Tuhruilut ovat vähentyneet joten yritän kovasti pitää mielen korkealla, tosi kiva lukea tarinoita siitä että raskaus voi onnistua tuhruista huolimatta, joten kiitokset niistä. Sappikivetkin ovat pysyneet rauhallisina, eli ei ole ollut uusia kipukohtauksia, mutta sehän niin hankalaa onkin että ne kivut voivat yltyä heti kun syön jotakin "väärää" (lue: hyvää ja epäterveellistä...) ja mitään helpotusta ei ole tiedossa kun lääkkeitä en voi nyt ottaa. Joten terveellisellä linjalla on nyt kerta kaikkiaan pakko pysytellä.

Kaavinnasta jäi minulle yllättävän hyvät mielikuvat, pelkäsin todella paljon nukuttamista jne. kun sellaiseen en ole ennen joutunut, mutta todella hyvin meni, ilman kipua tai pahoinvointia. Itse kaavinnan jälkeen minulla ei itse asiassa ollut kipuja lainkaan, ei tarvinnut särkylääkkeitäkään ottaa, mutta ensimmäiset menkat kaavinnan jälkeen olivatkin sitten todella kivuliaat, minulla kun yleensä muuten ei ole koskaan mitään menkkakipuja. Olenkin miettinyt että jos vielä menee kesken niin aion kyllä pyytää kaavintaa heti enkä edes yritä sitä lääkkeellistä tyhjennystä, viime kerralla kun se ei toiminut vaan piti kuukauden myöhemmin kuitenkin siihen kaavintaan mennä ja tuntui että monen monta arvokasta viikkoa meni "hukkaan".

Sarpalle piti vielä sanoa että tarinasi kosketti paljon, itsekin olen joskus kaksosista haaveillut joten en voi edes kuvitella miltä tuntuisi kun sellainen raskaus menee kesken. Nyt sitä olisi ikionnellinen kunhan saisi ihan "tavallisenkin" raskauden onnistumaan loppuun asti. Voimahaleja!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!
 
Kauriille suuret onnenhalaukset :). Poimihan mut mukaan plussajunaan seuraavalta pysäkiltä! Plussauutiset antavat todella lisää toivoa varmasti meille kaikille, lisää siis näitä :).
 
Kauris, onnittelut! Todella hienoa kuulla (nähdä) ilouutisiakin! Tilkku, toivottavasti pysytte korkealla ja kovaa :) Jatka positiivista ajattelua.

Kiitos kaikille kommenteista kaavinnan jälkeisistä kivuista. Minäkin olen jo lakannut huolehtimasta, että kivut johtuisivat kohdusta, ja nyt vain keskityn parantelemaan ärtyneitä mahakalvojani. Hetki sitten join elämäni ensimmäisen Gefilus-piimälasillisenkin ja kohta kipasen apteekkin hakemaan maitohappobakteereja.

Mimis: Mullakin raskauden alussa rinnat kipeytyivät, ja sitäkin erehdyin pitämään alkavien kuukautisten oireena, vaikka muutamaan kuukauteen ei rinnat olleetkaan välillä kipetytyneet. Minulle yleensäottaen ollut melko normaalia, ett rinnat turvoksissakin ja kipeät ennen menkkoja, eli tuo taitaa olla sellainen oire, josta ei kovin vahvasti voi raskautta tunnistaa.

Hyvää viikonvaihdetta kaikille ja lämpimiä plussatuulia!
 
Onpa mukava lukea hyviä uutisia, tulee itellekin niin positiivinen mieli =) Onnea Kauris ja Tilkulle toivottelen isoa plussaa =) Tänään on ollut ihmeen seesteinen päivä, noin niinku oman mielen suhteen. Mieskin aamupäivällä kotona ollessaan antoi siihen malliin huomionosoituksia että ihmettelin mikä sitä vaivaa..Luultavasti se on ihan vaan seksiä vailla ja voipihan tuo sitä saadakin jos tällä mielellä iltaan päästään =)

Mietin tuossa aiemmin että voisiko foolihapon puute olla syynä keskenmenoon, mitäs luulette? Toisaalta, en ole koskaan ennenkään ravintolisiä syönyt joten....Tästähän sitä pitäisi päästä yli, syyn hakemisesta, mutta kun sitä ei vaan voi olla ajattelematta että olisiko jotain voinut tehdä toisin. Mä oon varmaan täys hysteerikko jos vielä raskaudun ja hankin dopplerit (varmuuden vuoksi kaksi, että jos toinen ei toimi) ja syön täysin ohjeiden mukaan ja kartan kissoja enkä uskalla liikkua sängystä mihinkään etten vaan rasitu...No joo =)

Hyvää viikonloppua kaikille!

 
kauris 55 -voi ihanaa! ONNEA ONNEA ONNEA =) Tarrasukkia ja kaikkea mukaan matkaan =) Kerroppa lisää kun ehdit.

Tilkulle myös tsemppiä testailuun =) Jännää!

Jane75 - Hienoa että tuhru vähentynyt! Nyt rauhallisin mielin eteenpäin :)

Ottis - Niinpä.. ihmettelen vaan että mihin ihmeeseen ne mun tissikivut on kadonnut, kun ennen km:ää tissit oli aina yli viikon ennen menkkoja tosi kipeät. Nyt km:n jälkeen ei ole enään ollut yhtään :/ Senkin takia epäilen ovuloinko ollenkaan...

Sarppa75 - Mä olen myös miettinyt tota foolihappojuttua..eli jos joku tietää niin kertokaa ihmeessa :)

Aurinkoista viikonloppua ladyt!
 
Oijoi, Mimis! Mulla ekoihin menkkoihin varmaan pitkä matka vielä, mutta totta totisesti toivon, että me vielä ovuloidaan! Mulla oli rinnat oireettomat ennen menkkoja, kun oikein muistelen, varmaan kolmien- neljien menkkojen ajan ennen raskautumista, eli jospa se rintojen oireettomuus pikemminkin enteilis nimenomaan tärppiovista ;)..

Foolihappolisän nauttimista suosittelevat jotkut aloitettavaks muistaakseni viimeistään kun alkio on 6 viikon ikäinen (vai oliko se 6. raskausviikolla?), kun aivot kehittyvät, ett hermopäätteet tms. sulkeutuisivat kunnolla. Mutt mikäli Suomen terkkarisysteemistä olen mitään ymmärtänyt, niin vasta ekan neuvolan jälkeen foolihappolisää täällä kai suosittelevat, joten se menis silloin myöhemmälle sen aloittaminen. Tämä tuskin teitä helpottaa, mutt minä aloin ottaa foolihappoa 6. raskausviikolla ja mua se ei ainakaan auttanut yhtään ;( En sillä kerro, että sen ottaminen ei kannattaisi, mutt sitä vaan, ett foolihappo tuskin auttaa ehkäisemään keskenmenoa.

Kaikitenkin käsitykseni mukaan foolihappoa määrätään otettavaksi äärimmäisissä kehon rasitus- tai aliravitsemustiloissa (mulle määrättiin mm. sytostaattihoidon rinnalle ja myöhemmin keliakian puhjettua, ennenkuin elimistön toiminta palautui normaaliksi ja kerran myös tukemaan raudan imeytymistä vereen), eli jos olette perusterveitä eikä veri ole päässyt kovin heikoksi, niin en oikeasti usko, että foolihappolisä on tarpeen.. Sitähän neuvolassa tarkkaillaan, kun raskaus kyllin pitkällä ja lisä mahdollisesti ajankohtainen.

Ja muutenkin, rakkaat, älkää miettikö mitä olette tehneet väärin. Ette mitään. Jos ei sitte ole väärin lasta haluta.. eikä se ole.
 
No nyt sitten kirjoittamaan.ihan ekaksi ,paljon kiitoksia onnitteluista.Tosiaan toivotaan etta vauveli pysyy mukana loppuun asti,vaikka kova on pelko.En voi mitaan sille.Varsinkin kun ei oo paljon oireita mukana.Vahan on kylla rintakeha kipee ja narastys ja vasy .mutta siina kaikki.
jotenkin tuntuu uskomattomalta.etta onnistu niin pitkankierron jalkeen 47 paivaa tanaan.Aikasemmin en uskaltanut edes testaila kun ,kun viimekuussa vedin negan 45 paivalla.Niin ja koskahan se ovis sitten olikaan tassakuussa.Ei harmaata aavistusta etta vois edes viikkoja laskea.Mutta,tosiaan tarkeinta etta kaikki sujuu hyvin talla kerralla.

Tosta foolohaposta en tieda kanssa etta vaikuttaako se keskenmenoon.Ma oon syonyt nyt niita noin kaksi kuukautta putkeen ,mutta en tieda vaikutusta siihen.
janelle kanssa voimia tuhruttelun kanssa.Ei kun etenpain hyvinmielin.
Tilkulle nyt plussatuulia mukaan testailuun.Eikohan se plussa tule sielta kanssa.Tulehan kertoilemaan.ja tietenkin muillekkin paljon plussatuulia+++++++++

Niin piti sanoa viela etta,kylla sen plussan voi saada vahaisilla oireillakin nakojaan.
 
Kauris - Pelko varmasti on olemassa, mutta toivottavasti kykenet silti nauttimaan sisälläsi kasvavasta uudesta elämästä :) Omat jännät paikkansa näyttäs olevan jo siinäkin milloin raskaus on alkanut.. Toivotan ihan roppakaupalla onnea ja peukutan, että vauveli loppuun asti mukana pysyis. Pysyy se!
 
Jane: toivottavasti tuhruttelu on laantumaan päin ja vaikka ei olisi, niin yleistähän se käsitykseni mukaan on, eikä tosiaan tarkoita että mitään olisi vialla. Jospa pian saat asialle muutenkin varmistuksen, uskon että se silti mietityttää ja huolettaa. Tsemppiä!

Alan lämpenemään ajatukselle uudesta raskaudesta...olisittekohan te täällä osasyynä asiaan =) Luulin että kestäisi pitkäänkin ennenkuin uskaltaisin edes antaa itselleni luvan haaveiluun. Kysyin ihan suoraan mieheltä aamulla, mitä se siitä on mieltä ja vastaus oli että joko heti aletaan yrittään =) Eli aivan kuten arvelin. Noh, toppuuttelin että jos nyt ei ihan heti.. Puhuttiin just siitä että ikää meillä kummallakin on sen verran (minä 34, mies 44) että mielellään lähitulevaisuudessa se pahnanpohjimmainenkin olisi tervetullut =) Vaan katsellaan miten asiat etenee. Tässä nyt näyttää kuitenkin siltä että keskenmenon aiheuttama järkytys alkaisi taittumaan ja asiaa osaa jo katsella vähän kauempaa. Luultavasti ajattelen aina näitä keskenmenneitä "menetettyinä lapsina" mutta uskon minä myös siihen että jokin tarkoitus tapahtuneella oli.

Kauris: Mun kaikki raskaudet on olleet alussa lähes oireettomia, toisella kuulla jokaisessa on ollut jonkin verran väsymystä ja rintojen aristusta jossain vaiheessa, ei juurikaan mitään muuta (paitsi mielialanvaihtelut, vaan niitä nyt on muutenkin=)). Joten ole ihan huoleti. Vähäiset oireet eivät merkitse mitään ja kaikki on ok, kunnes toisin todistetaan. Hyvin se menee =)
 
Kiitos tosiian kannustuksesta kaikille.Mun taytyy myontaa etta pelottaa mutta ajattelin etten ajattelis niin paljon sita keskenmenoa ,vaan sian olla niin kun on.Hullukshan tassa muuten tulee,Mutta kiitti tosiaan tuesta kaikille.Nyt vaan pitais varata varmaan se aika neuvolaan ,mutta taidan odottaa kumminkin muutman paivan ja sitten tilata. Ois kiva tietaa milla viikolla ollaan menossa.Anteeksi nyt taa vuodatus taas.
Sarpalla nyt vaan sitten toimeksi sita vauvaa vaan hannkkimaan.Kylla muakin arvelutti aluksi alkaa edes haaveilemaan ,mutta ma luulen etta uusi raskaus on melkein paras laake suruun.ainakin mun kohdalla on vaikka...mullakin on ikaa jo35vuotta ja mies vahan vanhempi.

Toivon teille kaikille plussaonnea.++++++++++++++


Voiko alhainen aamulampo tarkoittaa jotain raskaudessa .mulla nyt on noin 36.6 tana aamuna.kun on tuntunut etta useimmilla lammot on siella 37paikkeilla raskaudessa.
taas lisaa mietittavaa ....en voi mitaan asialle. anteeks vaan.

 
Sarppa: Hienoa, että alat toipua km:n aiheuttamasta järkytyksestä ja että miehesikin on täysillä mukana uutta vauvaa puuhaamassa. Ja kyllä, täällä on niin positiivinen ilmapiiri kaikesta surusta huolimatta on, ett epätoivoisinkin löytää toivoa :)

Me ihmiset reagoidaan todella monin tavoin. Yritin tänä aamuna muistella mitä muuta yksityinen gyne minulle sanoikaan, kun kertoi, ettei löydä elonmerkkiä alkiosta. Kaikki jäi hämärään paitsi, että tuon lisäksi muistan hänen sanoneen, että lapsentekoyritystä ei kannata eikä saakaan tähän nyt jättää, koska mahdollisuus tulla raskaaksi km:n jälkeen on parempi. Tiedä tuota sitten miksi niin olisi? Ripustauduin ilmeisesti heti siihen toivoon mikä minulle annettiin:) Yritin näet miettiä oliko hän samaa mieltä keskussairaalan lääkärin kanssa siitä, että km:n jälkeen yhden kierron ajan pitäisi käyttää ehkäisyä (kondomia), että kohdun limakalvot saisivat aikaa toipua.. Hmmm..

 
Kauris: Täältä tulee sulle iso rohkaisuhali! Tietenkin sinua mietityttää kaikenlainen, se on ihan normaalia ja tämä varmasti paikka, jonne ajatuksiaan voi vuodattaa. Tuosta lämmöstä en ikävä kyllä osaa ainakaan minä sanoa mitään, mutta mikä sun normaalilämpö on? Onko nousua siitä? Minä en ymmärtänyt raskauden aikana edes lämpöjä mittailla, mutta jatkuvasti viuinen ainakin olin myöhemmillä viikoilla, joten lämpö varmaan oli varmaan vähän normaalista kohonnut. Toivottavasti tuohonkin vastaus löytyy.

 
Mulla on kans se mielikuva että jostain olisin lukenut tms. että yksi kierto pitäisi ainakin odottaa ennenkuin alkaa uutta raskautta touhuamaan, en kyllä muista että nyt km:n yhteydessä siitä olisi kukaan mitään sanonut. Hei, mutta sanoihan se neuvolan täti että uusi raskaus saa monesti tosi pian alkunsa edellisen raskauden/keskenmenon jälkeen. Siinä vaiheessa olin just saanut käteeni lähetteen kaavintaan, joten ei oikein kiinnostanut kuunnella.Itse aion kyllä ainakin ne yhdet menkat odotella, tai vaikka useammatkin, en aio tästä nyt mitään hirveätä painetta ottaa ja uskon että luonto hoitaa homman kun sen aika on. Ja jos sitten alkaa venymään niin täytyy sitten ajoitella =)
Kauris: Mullakaan ei ole mitään hajua tosta lämmöstä, koskaan en ole sitä mittaillut..
 
Sarppa ja Ottis: Kättärillä mulle sanottiin, että kannattais odottaa yhdet menkat ennen uuden raskauden yritystä sen vuoksi, että raskausviikot olisi sitten helpompi laskea. Uusi raskaushan ei ala, jos kaikki ei ole kohdussa kunnossa. Eli odottamista ei suositeltu fyysisistä syistä. Mä en kyllä ees ovuloinu ennen ekoja menkkoja..

Foolihappoa tosiaa suositeltiin neuvolan ensimmäisellä käynnillä. Ite oon syöny niin Multitabsin raskausvitamiineja, joita neuvola pitä hyvinä. Ja syön edelleen, sillä nehän on tarkoitettu myös raskutta yrittäville.

Kävin sitten eilen hakemassa apteekista sellaisen suositellut clear blue-testin. Ainoa mikä koko testissä hämäs oli, että missään ei lukenu kuinka herkkä se on. Eikä apteekin henkilökunnallakaan ollut mitään havaintoa. Kävi jostain lukemassa, että on niitä herkimpiä. Kotiin tultuani sitten kaivoin netistä, että se on samaa 25mIU kuin ne mun liuskat. Koko herkkyytä ei lukenu edes paketin sisällä. Huijausta sanon minä!!! Päällä luki vaan, että voi testata jopa 4 päivää ennen odotettuja kk..

Joten.. Enpäs nyt sitten tiedäkään uskallanko huomenna vielä testailla :(. Viimeks testasin silloin kun menkkojen olis pitäny alkaa ja aika hailakka viiva tuli silloinkin. Jos päätänkin huomenna jo uskaltaa, niin tuleekohan ihan turhaa pettymys. Nyt tosiaan tiedän, miksi tätä kutsutaan piinaviikoksi. Parempi olis jos jaksaisin odottaa vaikka tiistaihin. Voi apua!!!! Millään en jaksais odottaa..

Malttamaton Tilkku kp23/27
 
Mimis................km 05/09
Vilukisu.............km 08/08
emeliina............km 03/09
Annemaarit71.....km 08/08
Tilkku................km 07/09
Tipsuliini............km 07/09
J-R....................km 07/09
Hansu78.............kkm 02/09, kkm 07/09
Emmy80..............km 06/09
Musha_85...........tm 07/09
Maikkis33............km 04/09
mamma-67...........km 2/08, 07/09
Ottis .................km 8/09
Sarppa75.............kkm 08/09

Plussanneet:
Jane75......... + 28.7.09 (km 09/06, poika synt. 11/07, km 03/09)
Ilona81......... + 02.8.09 (km 05/09, 07/09)
Kauris 55...... + 21.8.09 (km 03/09)
 
Mimis................km 05/09
Vilukisu.............km 08/08
emeliina............km 03/09
Annemaarit71.....km 08/08
Tilkku................km 07/09
Tipsuliini............km 07/09
J-R....................km 07/09
Hansu78.............kkm 02/09, kkm 07/09
Emmy80..............km 06/09
Musha_85...........tm 07/09
Maikkis33............km 04/09
mamma-67...........km 2/08, 07/09
Ottis .................km 8/09
Sarppa75.............kkm 08/09

Plussanneet:
Jane75......... + 28.7.09 (km 09/06, poika synt. 11/07, km 03/09)
Ilona81......... + 02.8.09 (km 05/09, 07/09)
Kauris 55...... + 21.8.09 (km 03/09)
 
Hienoja uutisia täällä! Tosi paljon onnitteluja Kauris! Ihana juttu! Ymmärrän kyllä tunteesi, ettei ihan jännittämättä voi odotella. Se on tietysti ihan normaalia, kun on keskenmeno takana. Se on otettava päivä kerrallaan.

Jane, loistava juttu, ettei se vuoto ollutkaan vakavaa! :) Voi varmasti taas hetken olla luottavaisin mielin? :)

Minulla on täällä vähän surkeat olotilat. Tänään tuli sellanen olo, ettei kaikki ole kunnossa.. ihan itku pääsi, kun tunne niin vahva.. :( Mitään vuotoja ei ole, mutta se kauan kaivattu pahaolo, jota oli muutamana päivänä, on kadonnut kokonaan ja tuntuu ettei rinnatkaan ole enää niin kipeät kuin aiemmin.. Tosi paskamainen fiilis. Mulla on nyt tiistaina lääkäri. Piti olla alkuraskauden ultra, mutta pahoin pelkään, että taas se muuttuu keskenmenotutkimukseksi. :( Tottakai toivon, että mieli tekee tepposet, mutta olen aavistanut ne edellisetki keskenmenot, joten....
 
Foolihaposta: Norjassa mun lääkäri kysyi heti, että oonko syönyt foolihappoa, kun kävin ekan kerran vastaanotolla viikolla 7. Sanoi, että on jo liian myöhäistä aloittaa ne kun on jo raskaana. Norjan terveysviranomaiset suosittelee foolihapon käytön aloittamisen jo siinä vaiheessa, kun raskautta aletaan yrittämään. Ja tämä johtuu siitä, että sillä on raskautta edistävä vaikutus + että se auttaa sulkemaan sen jonkun selkäydin hommelin ihan raskauden alkuviikoilla.

Joten mä syön sitä nyt koko ajan siis. Mutta sanottakoon, että joka maassa nämä suositukset vaihtelevat ja täällä esim. raskausvitamiineissa on myös A-vitamiinia, toisin kuin Suomessa. Huomasin tuossa samalla, että noissa mun syömissä vitamiineissa on 128% päivän tarpeesta rautaa.. hemmetti, onko ihme että veri on niin paksua. Nyt lopetan koko monivitamiinipillerit ja syön vaan tuota foolihappoa.

Mikäs tilanne Tilkulla??? :)
 
Ilonalle tsempitykset, toivottavasti kaikki on pahoista aavistuksista huolimatta hyvin!!! Voihan se olla, että mieli vain tekee tepposet näiden inhottavien kokemusten jälkeen:( Mun gyne ainakin varoitteli, että siitä kolmannesta kerrasta tulee todella vaikea, että tosi monet kärsii pelkotiloista ja ihan vakavammistakin psyykkisistä oireista ja se on kuulemma normaalia tämmöisten traumojen jälkeen. Keskenmenoa voi verrata läheisen kuolemaan, niin rankka kokemus se on meille naisille :(
 
Voi ei Ilona :(.. Nyt positiivisia ajatuksia vaan, että kyllä kaikki on hyvin. Pakko niin on uskoa. Tottakai mieli on herkässä niin monen menetyksen jälkeen ja tarkkailee olotilaansa. Täältä lähetetään miljoonia tarrasukkia!!!

Jänistin testailussa :). Ja sain vähän noottia taas mieheltä, etten saa mennä liian ajoissa testaamaan. Se on ihan järkkymätön ja olis takavarikoinu mun testitkin, jos olis tienny missä ne on. Yritti saada mua oottamaan torstaihin, mutta en suostunu. Enhän mä sinne asti jaksa. Tänään on hieman sellaista menkkamasta juilintaa ollu, mutta niin oli ennen viime plussaustakin, joten en nyt vielä menkkoja oottele. Tajuis vaan pysyä vois. Seuraava etappi vois olla ti aamu, jos silloin uskaltais ja jos mies ei oo löytäny mun kätköä ;)

Tilkku kp24/27
 
Kiitos kannustuksista. Toivottavasti ootte oikeassa ja mieli vaan tekee tepposet.. Sitä se mun mieski sanoo, että ei pidä olla noin negatiivinen... Sitä vaan pelkää niin kauheesti.. :( Ihan fiksusti puhunut sun gyne, Hansu, kyllä tää kolmas raskaus on tosi vaikea. Toivottavasti teidän lähettämät tarrasukat pitää ja siellä tiistaina näkyis elävä sikiö.

On kyllä piinaviikot Tilkulla, tsemppiä kärvistelyyn.
 
Onpa kauheasti tapahtunut täällä. Aina tulee uusia tälle palstalle, joiden puolesta tulee surullinen olo. Me tiedetään miltä teistä tuntuu! Onneksi on saatu myös yksi plussa, ja jännitänkin näköjään teidän kanssanne, että tuleeko niitä plussia pian lisää...

Mun lääkkeellisen keskeytyksen vuoto loppui aika tasan kuukausi sitten, eikä kuukautisia ole vielä näkynyt. Joinain päivinä toivon että ne alkais, joinain päivinä sillä ei ole niin väliä, kun mietityttää olenko valmis uuteen yritykseen.

Töihin paluu on auttanut kummasti. Tosin välillä oli sellainen hysteerinen olo, kun työkaverit kysyy että "mites loma meni, kävittekö jossain" , teki mieli vastata että "joo, käytiin äkkilähdöllä helvetissä ja tulikin muuten pitkä reissu.." No joo, vastasin vaan jotain ympäripyöreetä.

Mä olen ihan hämmästynyt siitä, miten nopeasti ihmismieli toipuu. Uutis-ultrasta on n. 6 viikkoa aikaa, ja mä pystyn jo nukkumaan, syömään, urheilemaan, tapaamaan ystäviä, nauramaan, harrastamaan seksiä... Kerta kaikkiaan hämmästyttävää, etten mä kuolekaan =)

Toki huonoja hetkiä on edelleen paljon. Mun mies on ollut koko ajan tukena, mutta niinkuin teidänkuin miehet, ei hän aina jaksaisi puhua aiheesta. Mutta fiksu kun on kysyy multa että haluanko puhua ja onko paha mieli. Ja puhuu sitten jos mä haluan tai ottaa syliin jos mua itkettää. Mutta kyllä miehen ajatukset on jo uudessa yrityksessä, eli tavallaan ollaan eri planeetalla kuitenkin. Mä laskin just, millä viikoilla olisin ja mietin joko mun vauvamaha alkais näkyä, huoh...

Mun suhtautuminen ystävien lapsiin on muuttunut myös melko radikaalisti. En ole surullinen jos joku on raskaana tai kyläpaikassa on lapsia, mutta mua ei vaan kertakaikkiaan kiinnosta toisten lapset. Hassusti sanottu, mutta mulla on ollut sellainen "leikkitädin" rooli, josta olen itsekin nauttinut. Nyt mulla on sellanen olo, että ei oikein jaksa toisten lapset kiinnostaa. Ja joo, ne pienestä valittajat saa mut todella näkemään punaista. Hansu78 puki sen niin hyvin sanoiksi. Mäkään en sitten vauvan saatuani ikinä valita =)

Alussa tällä palstalla muiden jännäilyt tuntui ouolta, kun oli itse niin alussa toipumisprosessia. Nyt tajuan paremmin, ja ehkä mäkin kohta...

May the force be with you!
 

Yhteistyössä