Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Heipä hei kaikille pitkästä aikaa!

Viikot on vieriny yllättävän nopeaa, toivottavasti kaikilla oli mukava joulu ja ennen kaikkea uusi vuosi tulossa!

Täällä pahoinvointi on hellittänyt, mutta tilalle hiipinyt pääkipu ja väsymys. Mahasta ei juurikaan huomaa vielä mitään, mutta vatsan kohdalta alkaa silti farkut jo puristaa. Tänään kävin ylimääräisessä ultrassa. Masussa kaikki hyvin, pikkunen on melko vilkas tyyppi, koko vastasi viikkoja ja rakenteitakin saatiin jo hieman katsottua. Huoli helpotti ja taakka tippui harteilta, kävin ostamassa jopa ekat pienet vaatteet ja uskallan nyt luottaa tulevaan. Melko suurella todennäköisyydellä meille syntyy kesäkuussa pieni poitsu

Alainne: Pahoitteluni. Toivottavasti nähdään sut täällä taas pian!

Ja tervetuloa uusille, mukavaa että tämäkin ryhmä on aktivoitunut

Falisa 16+3

 

Kiva että teillä on kaikki hyvin, Nunnu ja Falisa.

Nuo tilastot eivät kyllä varsinaisesti helpottaneet mua... Ainakaan kun kävin katsomassa sieltä linkin takaa erilaisia keskenmenojen syy-yhteyksiä. En oikein voi uskotella olevani keskiverto, kun on 3 keskenmenoa takana ja erilaisia riskejä. Siitä huolimatta olen nyt aika toiveikas. Perheille ja työnantajalle on kerrottu - tosin myös ilmoitettu että varauksella. Vatsaa kiristää siihen malliin, että tyypeille on ehkä tullut kokoa viime viikosta.

Taisin viimeksi sekoilla jotain noissa viikoissa, en meinaa enää osata laskea. Viime ke merkittiin siis 11+4, eli tänään olisi 12+4.

 

Iltaa!
Pitkästä aikaa! Ootte kyllä olleet mielessä, mutta ei oo ollut voimia eikä aikaa paneutua kirjoittelemaan...
Täällä on paljon uusiakin ja paljon on ehtinyt tapahtua, sen verran päivitin ja lueskelin. Ihanaa, että keskustelu jatkuu. Tsemppiä vauvaa odottaville ja lämmin halaus keskenmenon kohdanneille.

Pihlan poika on siis jo yli puolivuotias! Ja hienosti kasvu sekä kehitys edennyt, ihana oli lukea.
Vauvis, mikäs tilanne teillä?
Mitäs Neydalle kuuluu?!?

Voipi olla, etten enää juuri kirjoittelekaan, mutta halusin kuitenkin
laittaa ainakin tämän viestin...eli kiitoksia kaikesta vertaistuesta, kokemusten jakamisesta ja tsempityksestä! Meillä menee hyvin pian 3kk täyttävän tytön kanssa. Hän on ollut terveenä, lonkkalasta saatiin ajallaan pois ja imetyskin sujuu alun haasteiden jälkeen. Yöt ovat melkoista heräilyä 1-2 tunnin välein, mutta kyllä sen jaksaa ja mies onneksi auttelee. Oli kyllä uskomattoman ihanaa tulla äidiksi tälle lapselle. Hän on melko rauhallinen, iloinen höpöttelijä!Kaiken huipuksi mies kosi viikonloppuna, joten nyt meillä kiiltelevät sormukset nimettömissä. <3

Voikaa hyvin ja reipasta talven jatkoa kaikille!!

 

Hei!

Täällä 4 lapsen äiti, takana myös 5 keskenmenoa.

Kolme keskenmenoista alle rv7 "helposti" hoituneita, sitten keskenmeno rv 12+4 ja tuulimuna joka todettiin vasta rv 12.

Raskaita juttuja.

Yhden lapsen vielä haluaisin, tuulimuna oli toissa syksynä jonka jälkeen todettiin minulla dermoidikysta toisessa munasarjassa ja vuosi sitten se leikattiin ja leikattiin toinen munasarja myös lähes kokonaan. Huhtikuussa aloimme yrittämään sitä viidettä ja viimeistä lasta ja sitten ei kuulunutkaan. Kunnes tärppäsi ja nyt olen rv 12+5.

Hurjan pelottavaa, välillä sitä koittaa olla onnellinenkin että edes alkoi raskaus mutta sitten taas pelottaa =( . Pääsin rv 7 ultraan ja kotiin hommasin dopplerin jolla äänet onkin ONNEKSI kuulunut rv 10 alkaen.

Mutta näitä lukiessa saa vertaistukea, sitä selviää jos jotain tuleekin taas mutta tämä voi myös onnistua.

 

Moi,

Neiti on jo reilut 4 kk ja aloiteltiin viime viikolla kiinteitä. Haasteita on ollut, koska neiti on kärsinyt lievästä refluksista ja se on aiheuttanut pienelle epämukavaa oloa. Lisäksi on jo käyty eeg-tutkimuksessakin, kun nukahtamiseen liittyy niin paljon säpsyjä. Onneksi saatiin sieltä helpottava tulos ja nyt yritetään nauttia hiukan tästä vauvaelosta. Mun hyytymä on tänään todettu viimeinkin poistuneeksi ja yritän päästä takaisin normaaliin kuntoon. Lenkkeilyä ollut vähän, kun alavatsa kipuillut. Muutoin kaikki on hyvin. Tyttö on hurmaava ja ollaan miehen kanssa kyllä todella onnellisia hänestä.

Kiitän kaikkia matkan varrella tukeneita ja toivotan kaikille oikein ihania hetkiä vauvojen kanssa ja kaikille raskaana oleville onnea raskauteen! Minäkään en täällä enää aktiivisesti käy. Pihlalle erityiskiitos pitkästä matkasta kanssani ja oikein paljon ilon hetkiä lasten kanssa. Arielille myös kiitos tsempeistä ja mukana kulkemisesta. Monet teistä muistan aina, koska ilman teitä olisi ollut niin paljon vaikeampaa kestää keskenmenot ja onnistuneen raskauden aikaiset pelot.

Ihanaa eloa!

Vauvis ja prinsessa 4,5 kk

 

Vauvatoiveiselle ja Arielille kiitokset henkisestä tuesta. Ei sitä ikinä unohda, miten hyvää vertaistukea on saanut en varmaan olisi selvinnyt raskausajasta järjissäni ilman teitä.

Mäkään en enää juurikaan käy täällä, enemmän tulee juteltua facebookissa (kyllä, minä liityin sinne). Lapset kasvaa ja kehittyy poika on jo reilut 8kk, ryömii, konttaakin halutessaan, seisoo tukea vasten... Imetys sujuu edelleen hyvin ja varmaan vuoden kieppeille jatketaan yöherätyksiä riittää. Hampaita tulee ja taidot kehittyy ja ne vaikuttaa uniin. Pienellä haikeudella olen myynyt sitterit pois. Niille ei meillä enää käyttöä tule. Viime yönä näinkin unta, että olin raskaana ja se paniikin tunne oli pelottavan todellinen. Hyvä muistutus

Toivon kaikille onnea ja iloa elämään on tämä ainutlaatuista aikaa

Pihla ja poika 8,5kk

 

heippa. Pihla ja vauvis, ihanaa että teillä menee hienosti vauvojen kanssa. ajattelin tulla kertomaan meidänkin tilanteesta, todella harvakseltaan olen käynyt lukemassa mutten ole saanut aikaiseksi itse kirjoittaa. ketjun alussa olen ollu mukana. Taustalla km rv 21+0 2012 ja syksyllä 2014 hedelmöityshoidot, joista alkanut raskaus. epäilty ja seurattu kohdunkaulan heikkoutena ja laitettu tukilanka. Vuodelevossa vierähti 16vko, mutta lopputuloksena ihana tyttö, joka syntyi viikolla 33+3. synnytys alkoi vedenmenolla, kaikenkaikkiaan kesti 5t, ponnistus 10min. ehdin saada epiduraalin joka vei avautumiskivut, mut ei enää ponnistukseen auttanut, mut siinä vaiheessa olin tyytyväinen et pieni lapsi tulossa 45cm ja 2160g ihanuus sieltä tuli, 8p sai. Onneksi ei tarvinnut mitään hengitystukia, pari päivää oli sokeritippa ja kotiutumiseen asti (2,5vko) nenämahaletku. Tyttö kasvaa ja kehittyy tiettävästi normaalisti, kohta 7kk, 65cm ja 7,5kg nyt, aika rauhallinen tapaus, valittaa jos asiaa, yöt nukkuu aika hyvin.
Tsemppiä kaikille vaiheisiinne!
Niplis ja pikku J

 

Ajattelin nostaa tämän vanhan ketjun, jos vaikka löytyisi kiinnostusta joko lukea vanhoja kokemuksia tai pulista täällä Kun tiedän, että tuolta keskenmenon kokeneista löytyy paljon viimeaikoina plussanneita!

 

Ajattelin nostaa tämän vanhan ketjun, jos vaikka löytyisi kiinnostusta joko lukea vanhoja kokemuksia tai pulista täällä Kun tiedän, että tuolta keskenmenon kokeneista löytyy paljon viimeaikoina plussanneita!

En tiennytkään, että tällainen ketju on edes olemassa! Kiva juttu.

 

Ajattelin nostaa tämän vanhan ketjun, jos vaikka löytyisi kiinnostusta joko lukea vanhoja kokemuksia tai pulista täällä Kun tiedän, että tuolta keskenmenon kokeneista löytyy paljon viimeaikoina plussanneita!

Jee! Mie voinkin heti avautua. Tänään on ollu aivan hitonmoiset kivut lantiolla suoliston toimintaan liittyen. Sit se kipu säteilee oikeaan etureiteen. Vissiin on leikkausten jäljet näkyvissä.

Huomasin äsken saunassa, että miun alavatsa on jo turvoksissa. Oon rakenteeltani normaali ja maha on ollut pömppö tuosta navan ympäriltä. Nyt kuitenkin mahan turvotus lähtee jo lonkkaluiden kohdalta ja kohtu tuntuu jo pienenä kohoumana alavatsan lihasten alla. Jännää, että se on nyt jo noin iso.

Piinamiina ja Pulla 5+4

 

Auts, nuo kivut kuulostaa ikäviltä

Täällä yritän painia omien pelkojen kanssa... Oon tajunnut, että mulle ainoa "oikealta" tuntuva raskausoire on tuo pahoinvointi. Ilman sitä olo on kuitenkin niin normaali, että alan heti epäillä. Eikä siinä ole mitään järkeä, kun oon tosiaan tuulimunassa ollut tosi pahoinvoiva, samoin tokan raskauteni viimeisellä viikolla. Silloin kun tiesin jo, että kesken on menemässä, oli sen raskauden pahimmat pahoinvoinnit... Joten en tiedä miksi se pahoinvointi edes olisi mulla mikään erityisen hyvä enne joka auttaa tuntemaan olonsa raskaaksi. Pitäisi päästä eroon siitä ajattelusta. Tokassa raskaudessa myös laitoin miehelle viestiä joskus vko 5+, että ihan varmasti tämäkin menee nyt kesken - koska rintojen arkuus hävisi pariksi päiväksi. No, kyllä se raskaus silloin jatkui vielä yli kuukauden, ja pari viikkoa myöhemmin rinnat olivatkin taas ihan sairaan kipeät jonkin aikaa.

Ei ne oireet tai oireettomuus. Raskaana ollaan. Toistaiseksi. Aika näyttää kuinka käy. Eikä mikään muu kuin aika. Kello käy...

 

Nostellaampas tätä ketjua taas.

 

Hei!
Kirjoittelin paljonkin viime kesänä näihin aikoihin keskenmenon jälkeen. Lokakuussa tein jälleen plussatestin pelonsekaisin tuntein. Odotus päättyi onnellisesti, pieni poika syntyi 16.6.

Suuri kiitos kaikille vertaistuesta, siitä oli suuri apu!!<3

 

Hei!
Kirjoittelin paljonkin viime kesänä näihin aikoihin keskenmenon jälkeen. Lokakuussa tein jälleen plussatestin pelonsekaisin tuntein. Odotus päättyi onnellisesti, pieni poika syntyi 16.6.

Suuri kiitos kaikille vertaistuesta, siitä oli suuri apu!!<3

Ihana kuulla, että olet kokenut onnistuneen raskauden keskenmenon jälkeen. Ja onnittelut pikkuisesta!

 

Pakko sitä tännekin kirjoitella.
Keskenmenoja on takana ja myös onnistuneita raskauksia.
Edellisessä kierrossa oli kemialinen.
Sitä edellinen raskaus meni ongelmitta.
Kuopusta ennen km rv 9+... Esikoista ennen rv 14+ ja 8+.
Myöhäisin km puolenvälin paikkeilla.
Nyt menossa rv 7+0.
Semmonen samanlainen vahva tunne, kun keskenmenneissä raskauksissa heti, että ei pääty hyvin tämä raskaus. Ei tule maalisvauvaa meille.
Missä ne raskausoireet? Ei ainakaan mulla.
Ja nuo lämmötkin on aikalailla normaalissa. Vielä jokuaika sit pysytteli kiltisti yli 37 yli ihan selkeesti.
Onnistuneissa raskauksissa mulla on lämmöt pysynyt korkeemmalla mooooooonta viikkoa.
Et kyl tuokin vahvistaa mun päänsisäistä tunnetta siitä, että kaikki ei ole hyvin.
Ultra 3.päivä, eli ylihuomenna. Yritän valmistautua kuulemaan ikävät uutiset...
Ei vaan jaksais läpi käydä sitä tyhjennystä ja kaikki sit taas alusta...
Ääh, kunpa kaikki olis hyvin.

 

Peukkuja Pyllerölyllerö! Täälläkin suht oireetonta, saa nähdä kuinka sen maalisvauvan suhteen täällä käy...

 

Eipä tule meille maalisvauvaa. Yksityisellä ultrassa näkyi vai tyhjä noin 1cm halkaisijaltaan sikiöpussi ja sen vieressä erillään joku nestekertymä. Tuo kertymä voi olla merkki alkavasta vuodostakin, vaan ei voi varmaksi sanoa tietenkään.
Eli tuulimuna tai hyvin varhaisessa vaiheessa kehitys pysähtynyt noin rv 5+... no ihan alussahan mulla oli oireita. Ne hyvin vähäiset katosi 5+.
Huomenna gynepolille.
Nyt toivotaqn, että tyhjennys hoituu nopeasti ja suostuvat sen heti aloittamaan.
Ärsyttää tää olotila nyt. Oot raskaana, mut et oo tai siis ei oo vauvaa tulossa.
13 päivä lähdössä reissuun. Toivom todella, että pahin on silloin ohi.

 

Eipä tule meille maalisvauvaa. Yksityisellä ultrassa näkyi vai tyhjä noin 1cm halkaisijaltaan sikiöpussi ja sen vieressä erillään joku nestekertymä. Tuo kertymä voi olla merkki alkavasta vuodostakin, vaan ei voi varmaksi sanoa tietenkään.
Eli tuulimuna tai hyvin varhaisessa vaiheessa kehitys pysähtynyt noin rv 5+... no ihan alussahan mulla oli oireita. Ne hyvin vähäiset katosi 5+.
Huomenna gynepolille.
Nyt toivotaqn, että tyhjennys hoituu nopeasti ja suostuvat sen heti aloittamaan.
Ärsyttää tää olotila nyt. Oot raskaana, mut et oo tai siis ei oo vauvaa tulossa.
13 päivä lähdössä reissuun. Toivom todella, että pahin on silloin ohi.

Oikein paljon voimia teille!

 

Terkkuja täältä sairaalalta.
Tyhjennyksessä ollaan ja vissiin oikeen meinaan vuodella tarpeeksi.
Ootellaan lääkäriä.
Ja tiiättekö ja oon synnärillä. Tämmönen tarkkailuhuone ja vastapäätä käytävää salit. Sieltä kuuluu synnyttäjien äänet ja pariin kertaan kuulunut vauvan ensiparkaisut.
Minusta erittäin tyhmä järjestely tälläinen.

Saa nähdä mitä lääkäri sanoo kun suvaitsee joskus käydä tässä. Mennäänkö kaavintaan vai mitä...
Mulla on sairaan nälkä. Viimeeksi eilen illalla oon syönyt. Eivät antaa mun syödä.
Vaadin alea sairaalamaksusta, kun en saa edes ruokaa.

 

Mitä muille keskenmenon jälkeen plussanneille kuuluu?

Täällä alkaa ne kriittiset ajat, jolloin aiemmin olen saanut kuulla keskenmenoista, lähestyä. Keskiviikkona on lääkäriaika.

Toisaalta on positiivinen fiilis, koska oireita on ja pahoinvointi, vaikkei pahaa olekaan, on vain lisääntynyt näille viikoille. Toisaalta niin kävi myös mun toisessa raskaudessa, pahoinvointi vaan paheni vaikka ultrassa ja verikokein oli jo todettu keskenmenon olevan alkamassa. Ja toisaalta pelkään tippua taas kovaa ja korkealta, jos liikaa uskon tähän raskauteen...

 

Miuta keskenmeno pelottaa edelleen vähän. Kohta 15 viikkoa täynnä. Vaunut ja vaatteet alkaa olla hommattuna. Loppuvuosi tehdäänkin töitä niin paljon kuin vointi sallii ja 31.12. alkaa äitiysloma.

 

Kuinka pitkällä KevätTähti olet? Keskiviikkona lääkäri, ultraako samalla? Onnea matkaan.

Minun plussasta on tänään kaksi viikkoa ja huomenna alkaa seitsemäs viikko. Aika klassisia oireita on ilmennyt mutta kyllä se pelko tuolla sisuksissa elää myös. Neuvola-ajan varaaminenkin tuntui jotenkin väärältä? En tiedä missä vaiheessa sitä uskaltaisi alkaa uskoa, saatika kertoa muille.

Kuitenkin osittain olen nyt jo maailman onnellisin ja helpottunein, vihdoinkin yrittäminen on palkittu! Mieskin on jo luottavaisin mielin ja juttelee esikoiselle (alle 2v, jepjep..) tulevasta pikkuveljestä Kunpa vain kaikki menisi hyvin, mitään muuta en todellakaan toivo.

Bosch 5+6

 

Tänään on 8+6.

En yhtään tiedä ultrataanko, toivottavasti. Läheisen naistenklinikan ylilääkärille mut sitten lähetettiin kun menin kysymään mitä tilanteessani pitäisi tehdä. Muutin siis juuri eri maahan kuin missä keskenmenoon liittyvät tutkimukset on tehty...

Mustakin tuntui jotenkin väärältä varata mitään aikaa minnekään, siltä että mitä tässä turhaan ketään vaivata kun kyllä se keskenmeno sieltä silti pian taas tulee. Siksi kävelin ihan paikan päälle sairaalaan juttelemaan, kun kuitenkin on yliopiston vieressä. Onneksi vastaanotossa ei ollut ruuhkaa joten sain juteltua tilanteestani kaikessa rauhassa ja jätettyä päätöksen mitä tehdä ja minne ottaa yhteyttä jollekin muulle

 

Nostellaanpas tätä ketjua taas. Keskenmenon jälkeen kuumeilevissa niin moni kerkesi jo tutuksi jollain tapaa tulla, niin olisi kiva vaihtaa kuulumisia täällä Odotus-puolellakin, vaikka eri kuukausille lasketut ajat monilla meillä sattuukin.

Miulla menossa vasta rv 4+4 (tasavahvoja viivoja vielä odotellessa). Neuvolaan en oo vielä uskaltanu soittaa, vähän samat fiilikset ajan varaamisen suhteen, kuin KevätTähdelläkin ollut. En haluaisi turhaan varailla aikoja, jos tämäkin kesken menee. Olen päättänyt, että tasavahvat viivat saatuani soitan neuvolaan ja yritän päästä kunnalliselle ultrattavaksi. Ajattelin olla rehellinen, ja sanoa että km huolettaa ja stressaa niin paljon, että olisi kiva päästä katsomaan mikä pienen tilanne on. Toki raskauden tarkka kestokin olisi kiva selvittää varhaisultrassa, kun la on menkkojen mukaan laskettuna 22.4. ja oviksen mukaan laskettuna 26.4. Vaikka eipähän tuossa ole kuin muutaman päivän heitto..

 

Ihanaa kun nostelet! Muakin kiinnostaa kovasti muiden tuttujen nimien (toki uudetkin tervetulleita!) kuulumiset, etenkin kun tuo maaliskuisten ketju on tosi hiljainen ja kaikki facessa (olkaa helmi- ja huhtikuiset onnellisia aktiivisista ketjuistanne ).

Mitä teille Catharin, Bettinah, piinamiina, bosch - minttumarin lisäksi - kuuluu? Mainitakseni joitain mieleen jääneitä nimiä.

Mulla onkin varmaan seuraava ultra samoihin aikoihin helmi- ja huhtikuulaisten kanssa. Täällä kun on vaan yksi ultra, noin rv 17

Tänään 9+2 ylimääräisen ultran mukaan kaikki hyvin.