Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Vauvis, ihan hirvittävän paljon onnea! <3 <3 Se on ehdottomasti teidän ansaitsema onni ja toivottavasti vauva-arki pyörähtää teillä mukavasti käyntiin toivon kovasti, että meilläkin tuo pieni olisi pian sylissä eikä enää mahassa.

Mulla tulee täällä kohta itku tai itkupotkuraivari. Supistukset jatkuu nyt neljättä päivää, menevät välillä kivuliaiksi ja säännöllisiksi, sitten ohittuvat ja jatkuvat kivuttomina, viimeiset kolme yötä on mennyt aika vähillä unilla niitä kellottaen. Tänään lähdettiin sit edes näytille sairaalaan, kun supistelut oli jatkuneet 5 tuntia ja väli alkoi olla enää 5-6 minuuttia. Tuloksena olikin se, etteivät supistukset oo saaneet aikaan niin yhtään mitään ja lähettivät kotiin odottelemaan. Huomenna on aamulla neuvola ja sieltä lähtee nyt sitten käynnistyslähete, mutta toisin kuin neuvolan terkka, ei synnärin kätilö ollutkaan niin huolissaan mun verenpaineista ja totesi, että käynnistysaika voi hyvinkin ajoittua sinne 41+5 viikolle, jos ei sitä ennen ala spontaanisti. Tuntuu, ettei pää enää kestä, kun epävarmuustekijöitä on koko ajan niin paljon eikä kunnon yöunista oo enää tietoakaan. Sitä aina henkisesti valmistautuu kestämään johonkin asti ja yhtäkkiä sitten homma taas muuttuukin. Huoh. En edes enää oikein tiedä, että millä supistusvälillä sinne sairaalaan kannattaa seuraavan kerran lähteä, kun matkaa on kuitenkin se 100km, mutta ainakaan tähänastiset supistelut eivät oo valmistelleet paikkoja käytännössä lainkaan. Vauva onneksi tuntuu voivan hyvin ja pitää ihan kunnollista elämää.

Mies lähti yövuoroon töihin, joten mä seurailen nyt vointejani kotona yksin. Se on onneksi kotona parissa minuutissa, jos joudun soittamaan että lähtö synnärille tulisikin. Mutta toivottavasti nyt huomisen neuvolakäynnin jälkeen voimaantuisi taas tähän tilanteeseen vähän paremmin.

Entistäkin tuskastuneempi Jento ja kiireettömyyden mallikappale-tyttö 40+3.

 

Voih Jento mitä odottelua ja kärvistelyä! Kyllä nyt hermoja kysytään. Ja ei ole ihan nurkilla toi sairaalakaan... Voimaannuitko siellä neuvolassa, toivottavasti. Juurikin toi, ettei oikein voi ankkuroitua mihinkään suunnitelmaan/aikatauluun on raskasta ja sit kipeet supparit päälle, huh. Onko sulla jotain kivaa tekemistä kotona..? No eri asia jaksaako keskittyä mihinkään. Täällä peukut ojossa sun suuntaan!

Huomaan että keskustelu menee meidän loppuraskaana olijoitten pulputukseksi... mut tuntuu, ettei siitä ollut kauaa, kun uskaltauduin palstalle eli alkuraskaudessa. Kyllä aika sit kuitenkin rientää, ainakin jossain vaiheessa. Mitäs meidän plussanneille ultrisa odotteleville kuuluu?!?

Pihla kiitos kysymästä, en nyt ihan rennoin mielin ajattele sitä alatiesynnytystä perätilassa, mut jotenkin sitten se tuntuisi vaihtoehdolta, josta toipuu nopeemmin kuin sektiosta. Tai sit ei. Juuri nyt tämä bebe tuntuisi kääntyneen (taas) poikittain, on sellainen luinen pitkä möykky, jonka liikkeet ei näy eikä tunnu yhtä hyvin kuin perätilassa - huoh! Jännä nähä, missä asennossa hän on oletetun sektion koittaessa.

Toivottavasti Vauviksella ihanuus jatkuu ja olet toipunut kivasti leikkauksesta!!

Onko teillä Vauvis ja Pihla jotaion vinkkejä, miten valmistautua sektioon (henkisesti) tai mitä ois hyvä tietää?

Ariel 36+4

 

Heissan! Täällä ollaan edelleen taustalla, kiireinen arki vaan estää suurempia kirjoittelemassa. Työt vie suuren osan ajasta, ja vapaa-ajalla on sitten harrastuksia ja uuden kodin laittoa. Nyt on 27+4, ja vointi on kokonaisuudessaan ihan hyvä, pientä kremppaa toki on. Liitoskivut on kovia, varsinkin jos enemmän touhuaa. Jo pelkkä sf-mitan otto sattuu, kun terkka joutuu etsimään häpyluun reunaa.

Jäljellä on enää vajaa viisi työviikkoa, kun reilu pari viikkoa pitää saada pidettyä vuosilomaa ennen äitiysvapaalle jäämistä. Eli työpäivät muodostuu nyt aika pitkiksi, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Huh, miten tämä aika menee!

Paljon onnea vauvikselle ja koko perheelle ihanista uutisista! Toivottavasti Jentollakin synnytys pian käynnistyisi.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

 

Tyttö nukkuu ja mulla hetki aikaa.

Kaikki meni sektion osalta suunnitellusti eli nopea oli. Päästiin leikkaussaliin vasta 10 jälkeen, kun oltiin jostain syystä pudottu vuoronumerolle kaksi. Spinaalin laitto oli ikävintä, kun yrittivät neljästi kaiketi liian paksulla neulalla. Kun onnistui, mies pääsi saliin ja kuului leikkaavan lääkärin kommentti, että nyt aloitetaan. Nopeasti tapahtui kaikki ja vatsa rumisi ja liikkui. 10.52 tyttö oli ulkona ja huusi heti. Apgarit oli 9-9-9. Todella kinainen lapsi eli ihN oli valkoiisenaan. Sain antaa pusun hänelle ja mies lähti kätilön mukaan. Oli saanut kenguru hoitaa pientä ja juoda onnittelukahvit. Minä jäin parsittavaksi. Olo oli rauhallinen ja onnenkyyneleet valui. Verenpaineet hiukan dippasi ja tuli huono olo, mutta korjasivat nopeasti lääkkeillä. Heräämössä vain hymyilin ja odotin kiivaasti lasta luokseni. Onneksi pieni sitten tulikin ja sain ekan kerran imettää. Osastolle pääsin ehkä pari tuntia myöhemmin. Paljon sylittelin pientä. Mies ei saanut olla ekaa yötä sairaalassa, mutta olin yhden hengen huoneessa ja lapsi nukkui rinnalla koko yön.

Lapsen sokereita seurattiin koko ajan ruon radin takia ja lauantaina sitten pieni sai liian vähän ruokaa ja sokerit lähti laskuun. Illalla hän joutui lastenosastolle ja itkin silmät päästäni. Mies sai jäädä luokseni yöksi. Käytiin yölläkin tytön luona. Sokerit korjautui onneksi ennätysnopeasti ja saatiin tyttö jo sunnuntaina takaisin osastolle. Kotiuduttiin tiistaina ja toki koko ajan mietitään kaikkea, että onko kunnossa ja mitä pitäisi tarkkailla. Neuvolasta käytiin kotikäynnillä tänään ja tyttö voi erinomaisesti. Yöt vaihtelee helposta vaikeampaan.

Sektiosta olisin halunnut tietää ennakkoon mm. sen, että villon jälkeen kudokset revitään auki ja koko operaatiosta voi jäädä pysyvästi alavatsaan tunnottomuutta. Toiseksi olisi ollut kiva tietää, että rakkoa ei tunne alussa ja pitää kellottaa pissalla käyminen. Meinasi venyä pissiajat liian pitkiksi, kun en tätä tiennyt. Kipuja on ja on edelleenkin, mutta hyvin olen toipunut.

Jaksamista kaikille loppurutistukseen ja voimia alkumetreillä oleville!

Vauvis ja tyttö 6 vrk

 

Jento, voi kurjuus mutta jos yhtään lohduttaa, niin ihan pian sulla on vauva sylissä jos ei tähän mennessä jo olekkin. Jos ei, niin hurjasti tsemppiä viimeisiin päiviin! Odotus palkitaan ja palkinto on kaiken kärsimyksen arvoinen

Ariel, kai ne sulla tarkistaa vauvan asennon, jos synnytys käynnistyy itsestään? Jos sattuukin, että on taas pyörähtänyt poikittain. Toivottavasti nyt vielä kääntyisi pää alaspäin mä en ole oikein mitenkään valmistautunut henkisesti sektioihin. Ekassa raskaudessa synnytyspelko oli niin valtava, että olin pelkästään huojentunut perätilasta ja sektiopäätöksestä. En siis kokenut, että olisin jäänyt mistään paitsi, kun en päässyt alakautta synnyttämään tässä toisessa olin lääkärin mielestä valmistautunut henkisesti enemmän sektioon kuin alatiesynnytykseen. Mutta nyt se sektio olikin tavallaan jo tuttu juttu, vaikka kyllähän sitä jännitti ja pelotti, että jos jotain meneekin pieleen. Mulla ei oikein muuta vinkkiä kuin että varaudu ummetuslääkkeillä jo ennen mahdollista sektiota, koska kakkoshädälle ei ole kiva mennä, kun on vatsalihakset hellänä, eikä uskalla ponnistella ja jos vielä maha on yhtään kovalla tosin tämähän pätee varmaan myös alatiesynnytykseen. Ja evästä mukaan! Ensimmäisen sektion jälkeen sain syötävää vasta myöhään iltapäivällä ja sekin oli nestemäistä. Ja vauva syntyi kuitenkin jo ennen yhdeksää aamulla. Tällä toisella kerralla lykkäsivät heti lounaan eteen, kun pääsin osastolle mun sektiot on olleet kaikenkaikkiaan hyviä kokemuksia, eikä niistä ole jäänyt mitään traumoja

Neyda, pitkälle sunkin raskaus on jo edennyt hassua, kun tuntuu, että vasta oltiin kaikki niin alussa ja nyt jo iso osa alkaa olla loppusuoralla tsemppiä kovasti kipujen kanssa. Mutta kuten sanottu, palkinto on kaiken kärsimyksen ja kivun arvoinen

Tosiaan, mitähän alkupään odottajille kuuluu? Toivottavasti kaikilla on kaikki hyvin

Ja Vauviksen vauva-arki on toivottavasti lähtenyt mukavasti rullaamaan vauvahan nyt tietysti on aivan ihana

Mä laittelen tyttöä unille ja jätin miehen pärjäämään vauvan kanssa. Kohta haen vauvan tissille nukahtamaan mun pieni vauva, joka oppi tiistai-iltana kääntymään mahalleen

 

Ihana kuulla, että vauviksella menee hyvin mä en tiennyt vielä kahdenkaan sektion jälkeen tuota rakkoasiaa! Mulle molemmilla kerroilla pissaaminen on alkuun ollut tosi vaikeaa. Varsinkin ekan sektion jälkeen, kun hoitsu odotti oven takana... Tällä toisella kerralla mulla oli yhden hengen huone ja oma vessa ja suihku ja tuntui, että sinne pissallekin sai mennä ajan kanssa. Aikaa se ottikin. Sektiokertomuksen mä sain tällä toisella kerralla ja onhan se aika...ööh...karua luettavaa mulla on tunnoton kohta ollut melkein 3 vuotta.

Eipäs se mies sitten pärjännytkään pojan kanssa, joten tässä tuo taas tissillä roikkuu poika tosiaan tiistai-iltana keksi, miten käännytään mahalleen ja nyt kääntyy jo kuin vanha tekijä. Kohta se jo kävelee

 

Mä teen tällaista väliaikaista tilanneraporttia. Selvästikin aina käy niinkuin käy. Tällä hetkellä kulutan aikaa ja yritän saada unenpäästä kiinni sairaalan vuodeosastolla, lapsivedet meni aamulla ja nyt vaan odotellaan aamuun. Kohdunsuulla ei ollut ainakaan vielä iltapäivällä tapahtunut oikein mitään ja supistuksetkin on epäsäännöllisen säännöllisiä (joskin kivuliaita!), joten ihan en usko että tää tästä itsellään lähtee käyntiin. Käynnistys tehdään siis huomisaamuna, jos sitä ennen ei jotain tapahdu.

Eli seuraavista päivästä-parista ei tuu varmaan mitään hirveää herkkua, mutta nyt voin jo asennoitua siihen, että meillä on tyttö sylissä ennenkuin viikonloppu on ohi

- Jento ja tyty 40+5

 

Jentolla uusia käänteitä, toivottavasti sait nukutuksi ja yö ja aamu ovat herätelleet kroppaa synnytyksen käynnistymiseen. Joka tapauksessa tyttö on pian sylissä!! Iso kasa tsemppiä, voimia ja onnea matkaan!!

Pihlalla pikkuinen kääntyilijä siellä <3 Varmasti aivan ihmeellistä seurata noita kehittyviä taitoja vauvalla. Hyvä, ettei yösyömiset väsytä liiaksi. Ja iso kiitos noista sektiokokemuksista ja vinkeistä. Ihanaa, kun on vertaistukea saatavilla. Joskin olen varautunut siihen, että käsikirjoitus voi muuttua - voihan se asento vielä muuttuakin. Ja ehdottomasti, jos synnytys käynnistyisi ennen sektioajankohtaa, täytyisi ultrata juuri tuon poikkitilankin varalta.

Hieno kuulla, että Neydalla raskaus on jo noin pitkällä ja vointi ok. Hurjasti voimia noille viidelle viikolle. Kuuntelehan kuitenkin itseäsi ja jaksamista, ettei mene liian rankaksi liitoskipujen yms kanssa.

Kiitos Vauvis päivityksestä ja kuulumisista. Paljon onnea viikon vanhalle pikkuneidille!! Toivuhan edelleen hyvin. Voin kuvitella, miten tarkasti tulee pientä seurattua ekoina päivinä/viikkoina, kun on niin paljon uutta. Nauttikaahan pikkuisesta <3

Täällä ei uutta, pikkuinen tuntuu olevan enimmäkseen poikittain, onneksi liikkunut eilen ja tänään hyvin. Virtsarakko vähän hellänä, ilmeisesti potkiskelee välillä sinne... Hyvää viikonloppua kaikille!

 

Nyt taas tämmöinen pikapäivitys, kun en kuitenkaan saa unta meillä käänteet jatkuivat mutta sillä tuloksella että vieressä köllöttelee nyt pieni tuhisija <3 synnytys käynnistyi lopulta itsestään hitaanpuoleisesti ja lopulta salissa päädyttiin jouduttamaan asioita - ja sitten alkoi kyllä tapahtua ja nopeasti! Näin jälkikäteen ajateltuna synnytys meni ihan hyvin ja kivuttomammin kuin odotin, mutta draamaltakaan ei vältytty ja opin jälleen kerran, kuinka tärkeää olisi luottaa vaistoonsa ja pitää puolensa.

Kirjoittelen synnytyksestä ja sen tapahtumista kunhan joskus kotiudutaan, mutta voin jakaa teille nyt jo välikevennyksen, joka ei kyllä vielä synnytyksessä naurattanut meidän kasvuseuratun, siron, "Kasvaa tasaisesti keskikäyrän alapuolella"- tytön syntymämitat oli 53cm ja 4155g. Että en halua tietää, millaisia järkäleitä ne keskikäyrän vauvat sitten ois

Jento + tyty 8h

 

Jento <3 ONNEA <3 SULLE JA TEILLE!
Ihanaa, että tyttönen on maailmassa!

Komeat syntymämitat!! (Voi jestas mihin tässä oikein enää luottaa... )

Kirjoittelehan lisssääää ja ihania ekoja päiviä sinne!!

 

Valtavan isot onnittelut Jentolle! hyvän kokoinen tyttö tosiaan meillä on kokoarviot osuneet molempien kohdalla aika nappiin. Synnytyskertomusta odotellessa

Ariel, pidetään peukkuja, että vauva kääntyisi nyt ihanteelliseen asentoon synnytyksen kannalta onkohan se sitten sun vuoro jo seuraavaksi. Ihanaa, kun tännekin nyt näitä vauvoja putkahtelee

Täällä sama rauha. Poika heräilee edelleen yöllä syömään, mutta ei onneksi enää parin tunnin välein ja nämä tiheät imut on aiheuttaneet sen, että kun heruminen alkaa, maitoa oikein suihkuaa. Kai tämä vaan pitää huolen, ettei maito pääse loppumaan

Pihla ja poika, joka tänään täytti 4kk

 

Suuren suuret onnittelut Jentolle! Onhan tuo hiukan isompi kuin meidän keskikäyrän tyttö

Täällä ollaan sairaalassa. Kohdussa on iso hyytymä, joka ei tule ulos. Eilinen yritettiin cytoteceillä, tänään joko kaavitaan tai jatketaan lääkkeillä... Ottaa päähän.

 

Voi Vauvis, miten epäreilua! Toivottavasti hyytymä tulee ulos cytoteceillä, ettei tarvi kaapia. Tsemppejä!

Miten on Jenton vauva-arki lähtenyt sujumaan?

 

Voi Ei Vauvis, tuollainen vastoinkäyminen nyt vielä. Sormet ja varpaat ristissä, että hoituisi lääkkeillä, mutta tietysti kaavinta on ainakin perusteellinen tapa päästä hyytymästä eroon. Kerrohan, miten tilanne etenee ja voimia!!!

Minäkin utelen, mitä Jentolle ja tytölle kuuluupi?

Muut ovat niin kovin hiljaa taustalla. Olis kiva kuulla teistäkin, miten raskaudet ovat edenneet?

Täällä suunnalla kaikki ennallaan. Oma liikkuminen on kovin vähäistä, kun vauveli on sellaisessa asennossa, että painaa kovasti palleaa ja keuhkoja. Etenkin iltaisin tukalaa...mut makaan vaikka paikoillani nämä jäljellä olevat pari hassua viikkoa!! Katselen, miten pöly laskeutuu ja syksy saapuu ja laulan pikkuiselle.

Lisäys vielä: Ariel 37+3

 

Voi ei Vauvis, olis suonut jo sulle helpomman alun vauva-arkeen toivottavasti kuitenkin kohta kaikki olisi ok ja pääsisitte keskittymään arkeen! <3

Täälläkin ollaan yhä sairaalatunnelmissa. Meillä kävi niin, että tyttö joutui noin 13 tunnin ikäisenä vastasyntyneiden teholle kun meni tosi limaiseksi ja hengitys oli työlästä. Koska infektion riski (tyttö oli ilman lapsivesiä yli 30h ja synnytyksen lopussa mun tulehdusarvot nousi) oli jo valmiiksi olemassa, aloitettiin iv-antibiootit heti. Lisäksi keuhkokuvassa todettiin ilmarinta, joka onneksi lähti pienenemään itsestään seuraavien päivien aikana. Sunnuntaina tyttö pääsi vastasyntyneiden tarkkailu-osastolle, jossa on yhä, mutta onneksi jo virkeänä, hyvin syövänä ja hyvävointisena. Antibiootit on päästy jo lopettamaan, mutta infektio veti sykkeen niin matalaksi, että se vaati lisäseurantaa. Nyt kun syke alkaa olla ok, todettiin tänään bilirubiiniarvot kohonneiksi, joten tyttö joutui nyt vielä valohoitoon, muutoin oltaisiin voitu päästä kotiin huomenna. Jos sykearvot kuitenkin pysyvät nyt kohdallaan ja bilirubiiniarvot olisivat huomisessa kontrollikokeessa laskeneet, voitaisiin ehkä päästä perjantaina kotiin. Mies joutui lähtemään tiistai-aamuna töihin, mutta mä vietän nyt hotellielämää potilashotellissa siihen saakka, että meidän neiti pääsee kotiin.

Ihan kodin vauva-arkeen ei siis olla vielä päästy, mutta se ei toivottavasti ole enää kaukana!

Jento + tyty 5vrk

 

Tulipa paha mieli Jenton ja tytyn puolesta. Onneksi tilanne on kääntynyt voiton puolelle, mutta onhan tuossa ollut ylimääräistä huolta kerrakseen. Toivottavasti huomenna saat pakata tyttösen kyytiin ja kotiin!!!Halaus!

Onko Vauviksen hyytymä saatu hoidettua?

 

Moi,

Hyytymä on edelleen tallella. Cytoteceilla ei tapahtunut mitään, eikä myöskään kotiin annetuilla toisilla tableteilla. Toisista tuli vain ripuli. Nyt ollaan kotona ja odotellaan, mitä tapahtuu. Eivät uskalla kaapia, koska kohtu oli juuri siitä kohti onnettoman ohut. Tyttö oli hakannut päällään kohtuni todella ohueksi pussiksi. Tulehdusarvot on matalat, mutta olo on kipeä. Tuntuu niin kohtuuttomalta vaikean raskauden jälkeen. Ensi viikolla on kontrolli ja mietitään mitä tehdään. Jottei asia oli niin selvä, niin mulla on hematooma myös tuossa haavan alla ja sekin on kipeä...

Vauva-arki rullaa edelleen ihan kivasti ja tyttö on ihana. Äiti vain on kipeä ja itkuinen koko ajan... Mies on mahtava.

Onpas Jentolla ollut kanssa tytön kanssa tilanteita. Toivottavasti pääsette pian kotiin ja pieni on kunnossa.

Kaikille tsemppiä raskauksiin ja Pihlalle ihanaa eloa poitsun kanssa.

Vauvis ja tyttö 13 vrk

 

Iltaa!
Onpa täällä hiljaista.. Mitä kuuluu kaikille ladyille?

Vauvis, milloin sun kontrolli on / oli? Kunpa tulisit pian kuntoon!
Upeaa, että sulla on siellä tuollainen mies, joka jaksaa hienosti hoitaa teitä molempia. Kyllä kaikki vielä järjestyy!

Jento ja vauva? Toivon mukaan kotona hyvissä voinneissa?

Mitäpäs Pihla? Toimiiko imetys edelleen? Mitä kivaa uutta poitsu on oppinut? Pidättekö te muuten nimiäisiä tai ristiäisiä?

Miten Neyda on jaksanut loppuajan töissä ja pärjännyt liitoskipujen kanssa?!

On aika epätodellista olla jo tässä vaiheessa, että sektio häämöttää... ensi viikolla!!! Tämä oli se nettikeskustelu, johon ekana liityin keväällä, kun kaipasin tukea ja toisia samassa tilanteessa olevia...ja nyt olen äitiytymäisilläni Muistan kyllä alun väsymyksen ja huonovointisuuden elävästi. Tein jonkin verran matkatyötä ja huoltsikoiden menut, pizzeriat ja muut tulivat tutuiksi...Koko ajan piti roudailla eväsarsenaalia mukana ja olla valppaana, ettei huonovointisuus pääse niskan päälle!

Mitään synnytyksen alkamiseen viittaavaa ei ole. Supistuksia vain vähän. Vauveli sahaa perätilan ja poikkitilan välillä. Sektioon olen henkisesti valmistautunut ja nähnyt uniakin. Itseasiassa juuri yhdessä unessa vauva leikattiin ja seuraavaksi olinkin jo pizzeriassa miettimässä, otanko kepabin vai jotain muuta siitä unien tulkintaa sitten tekemään!

Huomenna ilmeisesti viimeisen kerran neuvola.

Ariel 38+3

 

Hei. Varovaisesti huutelen täältä taustalta. Olen seurannut keskustelua viime keväästä asti, kun sain ensimmäisen keskenmenon. Nyt toisen keskenmenon jälkeen uskallauduin mukaan.

Välillä on tosi luottavainen olo ja välillä taas pelottaa kamalasti. Jospa tämä kolmaskerta onnistaisi. Tarkkoja viikkoja en tiedä kun raskauduin heti uudelleen.

Aegis 5+0 (ehkä)

 

Arielille onnea sektioon! Pian on pieni sylissä

Jento: mitä kuuluu? Hurja alku sinun pienellä. Onneksi kaikki hyvin.

Tervetuloa uudet!

(.) täällä edessä kaavinta huomenna. Ei ole tapahtunut mitään hyytymälle ja sain vaihdettua kontrollin eiliselle ja pääsen siis huomenna leikkuriin... Jännittää kohdun takia. Tyttö voi hyvin. Aika paljon selvittelee kurkkuaan ja siitä tänään neuvolassa kysyn.

 

Aegis, tervetuloa! toivotaan, että tällä kertaa kaikki menee hyvin loppuun saakka

Jenton tytöllä hurja alku. Toivottavasti kaikki on jo hyvin ja olette päässeet kotiutumaan

Vauvikselle tsemppejä huomiseen! Mitäs neuvolassa sanottiin? Oliko tyttö kasvanut kovasti?

Ariel, just aamulla ajattelin, että kunhan saan lapset päikkäreille, tulen huhuilemaan, joko saadaa sulta vauvauutisia ei ole niihin enää pitkä aika. Tsemppiä kovasti! Jännittääkö?

Täällä imetys sujuu edelleen oikein kivasti aamulla poika saa hedelmäsosetta ja illalla kasvista. Muuten mennään imetyksellä. Ristiäiset meillä oli jo, kun poika oli hieman alle 4 viikkoinen. Nopeaa toimintaa

Meilläkin oli 4kk lääkärineuvola maanantaina. Ajat oli 20 minuuttia myöhässä. Onneksi poika paikkasi niin hyvin, että meidän aika venyi vain 5 minuuttia yliajalle kehuja tuli jäntevyydestä ja tarkkaavaisuudesta. Poika esitteli lääkärillekin, miten hienosti kääntyy mahalleen. Lääkärin mukaan kaikki oli erinomaisen hyvin pituutta oli jo 62,5cm ja painoa 6255g. Omalla käyrällään kasvaa, lääkärin sanoja lainatakseni, erinomaisen hyvin

Mitähän uutta tuo nyt olisi oppinut viime aikoina... Nauraa räkättää kaikelle hassuttelulle ja soseiden syöminen on alkanut sujumaan jo ihan kivasti. Tänään oli suu auki jo, ennenkuin sain sitterin vyöt kiinni päikkäreille on oppinut nukahtamaan muuallekin kuin tissille! Vierastamaan ei ole vielä alkanut, mutta ei se varmaan kaukanakaan ole. Katsoo välillä muakin kulmat kurtussa, kun tulen suihkusta pyyhe päässä.

Me ollaan oltu flunssassa. Onneksi aika lievässä sellaisessa ja mulla on jo mennyt ohikin. Tyttö kuulostaa tukkoiselta, mutta ei ole räkäinen tai mitään. Mies on nyt flunssassa. Poika on onneksi vielä onnistunut flunssalta välttymään toivottavasti välttyy kokonaan. Neuvolalääkäri meinasi, että saattaa vielä saada tissimaidosta vasta-aineita sen verran, ettei ehkä saisi flunssaa. Mutta se jää nähtäväksi.

Arielin vauvauutisia täytyykin nyt alkaa päivystämään pieni haikeus. Mun vauva on jo niin iso. Hyppykiikkuakin pari kertaa kokeillut pienen hetken ja ai että, kun se on kivaa

 

Tervetuloa Aegis, onnittelut plussasta!

Toivottavasti Jentolla on myös jo iloisempia uutisia, kovasti jaksamista rankkaan alkuun!

Entäpä vauvis, hoituiko kaavinta hyvin? Miten meni neuvolassa?

Arielin vauvauutisia odotellessa, onnea ja iloa matkaan!

Täällä pärjättiin oikeastaan tosi hyvin viime viikot liitoskivuista huolimatta. Eniten ne vaivasivat iltaisin, jos päivällä kovasti touhuili tai istui pitkiä aikoja putkeen. Kunnes sitten viime viikon loppupuolella aloin havaitsemaan, että säryt ovat kovemmat ja alkavat aina vain aikaisemmin päivällä.. Nyt onkin sitten yöt muuttuneet entistäkin katkonaisemmiksi, pelkkä kyljen kääntäminen sattuu. Jo hellittäneet supistukset ovat myös löytäneet tiensä takaisin, vielä ovat kuitenkin kivuttomia, lähinnä inhottavia ja epämukavia. Viime viikon loma tuli kyllä tarpeeseen - vielä meinasin nämä kolme työviikkoa sinnitellä sisun avulla.

Perjantaina sain neuvolassa anti-D-piikin, kun minä olen Rh-negatiivinen ja muksu Rh-positiivinen. Samalla reissulla mies sai jäykkäkouristusrokotteen. Sf-mitan suhteen oltiin noustu keskikäyrän tienoilta melkein yläkäyrille, mikä selittänee myös lisääntyviä kipuja - vatsa alkaa olla raskas kannettavaksi! Paino on noussut n. 10 kg lähtöpainosta, mikä tässä lyhyessä varressa tuntuu. Toivottavasti ei ihan hirveästi loppua kohden nouse.

Hurjaa, että eilen poksahti mahdollisesti viimeinen täysi kymppi, LA:han on jo ihan kohta!

Neyda 30+1

 

Moi! Ja tervetuloa Aegis!

Oon yrittänyt aloittaa tän tekstin ainakin viisi kertaa, mutta jostain syystä kirjoittaminen jää aina kesken tänne kuuluu nyt siis hyvää, osastolla jouduttiin viettämään tasan viikko, jonka jälkeen päästiin vihdoin kotiin. Nyt melkein 1,5 viikkoa ollaan saatu harjoitella uudenlaista arkea kotona ja ainakin tähän saakka kaikki - jopa koirat mukaanluettuna! - on sopeutuneet hyvin. Tyttö on ihana ja saa kyllä kiedottua kenet hyvänsä pikkusormensa ympärille erityisesti anoppi yrittää kalastella jo hirvittävästi tytön nimeä, mutta sukulaiset saavat luvan odottaa loppukuusta pidettäviin ristiäisiin

Synnytyksestä lyhyesti; olin kuvitellut sen paljon kivualiaammaksi ja sietämättömämmäksi kokemukseksi, mutta ei se nyt niin kamalaa ollut. Ilokaasun kanssa oli hauskaa hetken, mutta epiduraali avasi sit taivaan portit viimeksimainitun ansiosta itseasiassa nukuin viimeiset pari tuntia ennen ponnistusvaihetta. Sen verran meillä oli tosiaan draamaa, että loppuvaiheessa tyttö joutui pinteeseen, kun ei meinannut mahtua heti tulemaan ulos, napanuora alkoi kiristää kaulan ympärillä ja sykkeet rupesivat tippumaan. Lääkäri tuli jo imukupin kanssa ja yksi kätilö lähes makasi mun mahan päällä, mutta tyttö onneksi syntyi ennenkuin imukuppia tarvitsi ottaa käyttöön! apgar-pisteitä tuli alussa 7 (tyttö oli kai aika sininen) mutta ne nousi pian 9:ään. Jälkikäteen kätilöt totesi, että istukka oli jo aikalailla kalkkeutunut (ilmeisesti niiden verenpaineiden takia), joten hyvä että lähti vihdoin syntymään. Mutta sen opin, että jos joskus me mietitään toisen lapsen yritystä, koitan pitää tiukemmin puoleni siinä, ettei yli LA:n mennä ja luotan intuitiooni, jos alkaa tuntua siltä, ettei kaikki ole enää hyvin. Tällä kertaa kaikki onneksi meni lopulta ihan hyvin ja kuten sanoin, mulle jäi silti fiilis, ettei se synnyttäminen nyt niin kamalaa ollut ja palkinto on todella mitä parhain

Miten Vauviksen kaavinta meni? Toivottavasti hyvin!

Ariel ja Neyda, tsemppiä loppumetreille, kiva päästä odottamaan seuraavaksi teidän vauva-uutisia <3

Jento & tyty 17vrk

 

Aurinkoista tiistaita!

Aegis tervetuloa, hyvä, kun uskaltauduit ja kaikkea hyvää raskauteesi!

Mainio synnytyskertomus Jento, kiitos, kun jaoit. Jännä juttu tuo oma intuitio, kuinka viisas ja tarkka se voi olla. Huh, ihanaa, että pääsitte kotiin ja asettumaan tyttösen kanssa omaan pesään.

Tulehan Vauvis kertomaan, miten kaavinta meni ja miltä tilanne näyttää? Jospa nyt pääsisit ylimääräisistä vaivoista ja huolista oman terveyden suhteen.

Neydalla mahtava asenne ja tsemppi päällä! Hyvillä viikoilla sinäkin jo pikkuisen kanssa

Olinpa höpsö Pihla, en jotenkin tajunnut ajan kulua... tokihan te aikapäivää sitten olette pitäneet juhlanne! Saanko laittaa loppuraskauden huurujen piikkiin..? Paranemisia flunssaan!

Noniin...kaksi yötä ja sitten menoksi! Ellei vauva sitten keksi aikaistaa hommaa jotenkin. Kiitos ihanat kaikista tsempityksistä, tulevat tarpeeseen!! Olen kuitenkin henkisesti valmistautunut leikkaukseen ja odotan iloisen jännittyneellä mielellä. Saattaa kyllä olla, että leikkaussalissa nähdään aika tärisevä nainen... Nyt vain lepoa, syömistä ja rentoutusmusaa... Eilen koottiin vihdoin pinnasänkykin Se nostatti kyllä tunnelmaa ja sai perhosparven liikkeelle masussa. (Luulen, etten tarvi mitään ulostuslääkkeitä, tällä jännityksellä luonto hoitanee senkin asian) Kuulumisiin pian...

Ariel 39+2

 

Ariel: ota rennosti! Pieni syntyy nopeasti. Yleensä menee noin 5 minuuttia siitä, kun aloittavat. Onnea!

Jento: onpa helpottavaa kuulla, että kaikki on hyvin.

(.) kaavinta tehtiin suuren harkinnan jälkeen perjantaina. Jopa ylilääkäri oli asiaa päättämässä. Leikkurissakin oli kaksi lääkäriä poikkeuksellisesti ja lopputulos oli sitten keskenjäänyt kaavinta... Eli ainakin puolikas hyytymä tallella ja odotellaan sulaisiko itsekseen. Antibioottikuuri päällä. Ottaa sikana päähän. En siis varmaan ole kunnossa edes jouluna vielä. Kaapivat uudelleen, jos kohtu alkaa toipua. Neiti voi muuten hyvin, paitsi mun antibiootit kävi viime yönä todella pahasti vatsaan ja itki lähes kaikissa asennoissa. Vatsa pullottaa eli varmaan tekee ilmaa ja kiinteyttää kakkaa liikaa, kun tuntuu ettei vatsa toimi yhtä reippaasti kuin ennen. Tänään loppuu kuuri onneksi...

Kaikille tsemppiä! Palkinto on ihanin. Ja Pihlalle ihania hetkiä jo ison pojan kanssa.

Vauvis ja tyttönen 25 vrk