Keskenmenon jälkeen kuumeilevat SYKSYLLÄ 2016

Annenna: varovaiset onnittelut! Toivotaan, että pieni tarraa kiinni kunnolla!
Yhdyn tosiaan tuohon, että kaikki paska kasautuu juuri samaan hetkeen. Kapsukan kanssa samoilla mennään, isäni kuoli yllättäin kesällä, minkä perään sitten sainkin sen keskenmenon. Ja tosiaan huonoa on jälkihoito noissa keskenmenoissa. Kävin neuvolassa juttelemassa kun km:stä oli kulunut lähes 2kk ja edelleen oli alaselkäkipuja ja omituisia vuotoa (soitin myös äippäpolille ku epäilin tulehdusta). Neuvolassa todettiin vaan että ihan on normaalia. Sit menin yksityiselle, yksi kierto teroluteilla jonka jälkeen tuli normaali kk-vuoto (ensimmäinen km:n jälkeen!) Ja nyt sitten eka kierto, joka tuntunut normaalille, ei sivukipuja, ovistuntemukset oli normaalin kierron mukaan eikä välivuotoja ja tosiaan km:stä nyt huomenna tasan 3kk! Olis voinu tuon terojen avulla tehdyn tasauksen tehdä jo aiemminkin, mutta ehei...

Kapsukalle hurjasti tsemppiä ja jaksamista! On niin henkisesti raskasta aikaa. Aikahan siihen auttaa parhaiten, mutta vaikeaa se on. Mulla menee kyllä niin, että loppukierrot on olleet tosi vaikeita aikoja (hormonit heittää ja pms iskee) ja sillon menee ihan itkuksi kokonaan (edelleen). Menkkojen jälkeen on aina helpompi hengittää.

Onko teillä muilla km:n kokeneilla miehet miten mukana yrityksessä? Mun mieltä painaa tosiaan vielä se, että mies on 'tulee kun on tullakseen' -linjalla. Sit menee helposti tärppipäivät ohi, kun just sillon sen ei tee mieli tai on ns. kiireitä. Itse haluisin yrittää hyödyntää tosiaan nuo muutamat päivät kuukaudesta, mutta ei sitä oikein miestä voi painostaakaan. Hänen mielestään vauva tulee sitten kun on oikea aika ja yrittämällä ei ruettais yrittää.
Vielä ainakin mies on ihan sitä mieltä että vauvaa aletaan yrittään kunhan vuoto lakkaa.. Tilasin varalta ovistikkujakin ja mietin vähän miten mies niihi suhtautuu,mutta oli tosi ymmärtäväinen kun selitin että haluan tietää milloin ovulaatio tulee tän kkm jälkeen. Saa nähdä miten sitten käytännössä menee meillä. Oletko sää yrittänyt selvittää miehelle miksi tämä on sulle tärkeää, meillä ainakin asiat menee paremmin perille kun jutellaan et mitä kumpikin toivoo, yhteinen asia kun tämä on.
 
Eilen tultiin ambulanssilla kättärille. Tulehdusarvot noussut tosi korkeiksi. Lääkäri kävi juttelemassa ja kaavintaan mennään, antibioottitipp ei riitä.. Kerroin peloista ja aikoi laittaa vielä jotain geeliä operaation aikana mikä estää kiinnikkeiden syntyä. Puhuttiin myös uudesta raskaudesta ja sanoi että ei tarvitse tämänkään jälkeen odottaa kuukautisia ennen yrittämisen alkamista, että kroppa tietää kyllä ja että vanhan kansan neuvoja odottaa yksi kierto että varsinaista lääketieteellistä syytä siihen ei ole, ainoastaan kierron laskemista helpottaa.

Tämä oli minulle tässä tilanteessa todella lohduttava tieto. Että kun siltä tuntuu voidaan yrittää, ja raskautuminen tapahtuu kun kroppa on valmis.

Tästä nyt sit alka ainakin toipuminen niin fyysisesti kuin henkisesti ja ei tarvitse miettiä että onko se kohtu nyt tyhjä..
Ihana hoitaja ollut minulla joka lohduttanut ja käskenyt itkeä, sekä kertoi omasta km kokemuksestaan.
 
Tsemppiä Kapsukka!
Meillä siis mies myös haluaa vielä lapsia (2 meillä ennestään) muttei halua rueta laskemaan kalenterista aikoja seksille. Sen takia en viitsi painostaa enempää. Toki itse tiedän, koska on ns. parhaat hetket kuukaudesta, ainekin nyt oli selvät ovistuntemukset ja tietää kierron pituudenkin mukaan suunnilleen. Ainekin jos kierto nyt vihdoin on palautunut normaaliksi. Täytyy vaan aina yrittää sitten virittää mies sillon oikeelle tuulelle. Joskus onnistuu, joskus ei. Ja jos ei onnistu, niin kyllähän se harmittaa. Tietää että seuraava mahdollisuus edes on kuukauden päästä..

Mut mies aina sanoo, että ei oteta stressiä siitä. Omalla painollaan mennään ilman ehkäsyä ja jos raskautuu, niin hieno juttu. Itselle tuo ajatus on hankalampi kun naisena tietää kierrot ym.
 
Kapsukka, hui! Onneksi sait tukea ja asiat on nyt hoidossa!

omaa napaa, kävin ultrassa, ei siitä gynestä ottanut selvää, ei kuulemma oo kasvanu niikuin pitäs, sykettä ei saanu niin hyvin näkyville jne. ja taas viikon päästä ultrataan. otetiin myös labrat. jestas, ei tätä kestä, jos siitä ei oo tulossa elinkelposta ni miks ei keskeytetä nyt kun luonto sen tekis kuitenkin viikon/parin päästä. oon tosi väsynyt. ensin tuulimuna, eikun löytyikin syke, mut ei vastaa viikkoja, ei se kasva niinkuin pitäs, katotaan vielä....ARGH! minä en vaan usko ihmeisiin, niitä ei minun elämään ole koskaan tullut missään muodossa.
 
Heippa,
Kirjoitin tuolla joskus aiemmin oman tarinani ja nyt olen pitänyt hiljaiseloa koko raskautumisasian suhteen. Kkm oli siis kesäkuussa ja ekat menkat tuli syyskuun puolessa välissä. Nyt sit oottelen et mitenköhän kierto menee ehkäpä jos ens kierrossa alkais yrittämään. Paljon tuntuu olevan keskenmenoja ja useampia putkeen. Itseä jännittää että miten seuraavan kanssa menee :O

Paljon voimia kaikille keskenmenon keskellä ja paljon tarrasukkia raskautuneille
 
Kapsukka, hui! Onneksi sait tukea ja asiat on nyt hoidossa!

omaa napaa, kävin ultrassa, ei siitä gynestä ottanut selvää, ei kuulemma oo kasvanu niikuin pitäs, sykettä ei saanu niin hyvin näkyville jne. ja taas viikon päästä ultrataan. otetiin myös labrat. jestas, ei tätä kestä, jos siitä ei oo tulossa elinkelposta ni miks ei keskeytetä nyt kun luonto sen tekis kuitenkin viikon/parin päästä. oon tosi väsynyt. ensin tuulimuna, eikun löytyikin syke, mut ei vastaa viikkoja, ei se kasva niinkuin pitäs, katotaan vielä....ARGH! minä en vaan usko ihmeisiin, niitä ei minun elämään ole koskaan tullut missään muodossa.
Ompas sulla hankala tilanne. Ymmärrän täysin että haluaa selviyden asioihin eikä moista epäselvyyttä koko ajan. Hermot siinä menee. Ihmeitä harvemmin tapahtuu mutta uskon että sitä tapahtuu just silloin kun ei siihen usko joten toivotan ihmettä sulle ja pienelle että kaikki olisi hyvin ja pieni jaksaa kasvaa! :love:

Kapsukka: voi ei! Toivottavasti kaavinta helpottaa nyt oloa ja pääset toipumaan. Voimia kovasti.

Täällä 1.5viikko kaavinnasta. Ei ihmeitä, maanantaina testi oli edelleen positiivinen. Ajattelin kerran viikossa testata että milloin muuttuisi negaksi. Viime viikolla kävin erilaisissa kromosomiverikokeissa ja kilpirauhasen yms, 3kk päästä hyytymistekijäverikokeet vielä ja sitten kuulemaan tuomio mitä tehdään jatkossa. Eli mulla mitään ei tuu tapahtumaan muutamaan kuukauteen.
Tsemppiä kaikille!
 
Tukutuku, ehkä tässä voi taas nukutun yön jälkeen toivoa ihmettä..
Mutta on sulla kyllä myös piinaavia aikoja, miten kauan pitääkin odottaa että jotain taas tapahtuisi. Nyt vain teet omia juttuja mistä tykkäät, harrastat ja nautit tulevasta talvesta. Toivotaan että homma lähtee hyvään suuntaan kun on verikokeet yms. selvitetty!

Jotenkaan ei jaksa keskittyä mihinkään vaikka ehkä pitäisi o_O
tsemppiä kaikille raskautuneille tai uuteen kiertoon joutuneille ja kiitos vertaistuesta. Tämä yrittää pitää itsensä kasassa. :confused:
 
Tukutuku, ehkä tässä voi taas nukutun yön jälkeen toivoa ihmettä..
Mutta on sulla kyllä myös piinaavia aikoja, miten kauan pitääkin odottaa että jotain taas tapahtuisi. Nyt vain teet omia juttuja mistä tykkäät, harrastat ja nautit tulevasta talvesta. Toivotaan että homma lähtee hyvään suuntaan kun on verikokeet yms. selvitetty!

Jotenkaan ei jaksa keskittyä mihinkään vaikka ehkä pitäisi o_O
tsemppiä kaikille raskautuneille tai uuteen kiertoon joutuneille ja kiitos vertaistuesta. Tämä yrittää pitää itsensä kasassa. :confused:
Hyvä että mieli on jo vähän positiivisempi! Koita jaksaa epävarman tilanteen kanssa! Haleja sinne.

On se joo hiukan pitkästyttävää kun mitään ei tapahdu 3kk mutta nyt en jaksa ottaa stressiä. Tässä on jo 3 vuotta yritetty ja sinä aikana 2kkm ja 1tm sekä kemiallisia niin ihan hyvä pitää pieni taukokin. Oon osannut hyvin olla stressaamatta koko prosessin aikana mutta uskon että keho on käynyt ylikierroksilla kuitenkin joten nyt kun tuli tää pakollinen tauko niin pääsee keho rauhoittumaan hormoneita yms. Ja koska me ei käytetä mitään ehkäisyä niin eihän sitä koskaan tiedä jos se ihme tapahtuisi ja ovuloisinkin 3kk aikana edes kerran ja tärppäisi. (Haha, empä usko):whistle:(n)

Mun onneksi mies tukee hyvin ja on täysin mukana tässä projektissa joten saan siltä tukea mikä helpottaa tätä oloa että en ole yksin yrittämässä.

Tsemppiä kaikille jotka piinaavat, epäselvä tilanteessa oleville, kierron alussa oleville ja paljon onnea plussaanneille.

Jutska: Mitä kuuluu?
 
Ai
Hyvä että mieli on jo vähän positiivisempi! Koita jaksaa epävarman tilanteen kanssa! Haleja sinne.

On se joo hiukan pitkästyttävää kun mitään ei tapahdu 3kk mutta nyt en jaksa ottaa stressiä. Tässä on jo 3 vuotta yritetty ja sinä aikana 2kkm ja 1tm sekä kemiallisia niin ihan hyvä pitää pieni taukokin. Oon osannut hyvin olla stressaamatta koko prosessin aikana mutta uskon että keho on käynyt ylikierroksilla kuitenkin joten nyt kun tuli tää pakollinen tauko niin pääsee keho rauhoittumaan hormoneita yms. Ja koska me ei käytetä mitään ehkäisyä niin eihän sitä koskaan tiedä jos se ihme tapahtuisi ja ovuloisinkin 3kk aikana edes kerran ja tärppäisi. (Haha, empä usko):whistle:(n)

Mun onneksi mies tukee hyvin ja on täysin mukana tässä projektissa joten saan siltä tukea mikä helpottaa tätä oloa että en ole yksin yrittämässä.

Tsemppiä kaikille jotka piinaavat, epäselvä tilanteessa oleville, kierron alussa oleville ja paljon onnea plussaanneille.

Jutska: Mitä kuuluu?
Aikalailla samaa kuuluu kuin Tukutuku sinullekin eli ei oikein mitään. Menkat alkoivat ja huomenna kilpirauhas- ja prolaktiinikokeeseen. Kahden kuukauden kuluttua tutkitaan hyytymistekijät. Kromosomikokeista ei ole puhuttu mitään. Pitäisiköhän niitä vaatia.. (?) Ei olla näitten tutkimusten takia aloitettu Letrozolia. Jotenkin nyt tuntuu tauko yritykseen hyvältä. Ainut ikävä puoli tässä on se, että ikää tulee koko ajan lisää ja ens vuoden alkupuolella täytän jo 35! Ikä tietysti huonontaa mahdollisuuksia onnistua tässä vielä.

Tsemppiä Misu74! Epävarmuus on raastavaa, mutta koita jaksaa. Toivotaan parasta! (y)
 
Ai


Aikalailla samaa kuuluu kuin Tukutuku sinullekin eli ei oikein mitään. Menkat alkoivat ja huomenna kilpirauhas- ja prolaktiinikokeeseen. Kahden kuukauden kuluttua tutkitaan hyytymistekijät. Kromosomikokeista ei ole puhuttu mitään. Pitäisiköhän niitä vaatia.. (?) Ei olla näitten tutkimusten takia aloitettu Letrozolia. Jotenkin nyt tuntuu tauko yritykseen hyvältä. Ainut ikävä puoli tässä on se, että ikää tulee koko ajan lisää ja ens vuoden alkupuolella täytän jo 35! Ikä tietysti huonontaa mahdollisuuksia onnistua tässä vielä.

Tsemppiä Misu74! Epävarmuus on raastavaa, mutta koita jaksaa. Toivotaan parasta! (y)
Meillä tutkitaan kromosomit sekä multa että mieheltä ja ihan automaattisesti se tuli ilman vaatimuksia. Hyytymistekijät tutkitaan joulukuun lopulla kun TM.sta on kulunut se 3kk. Prolaktiinia ei multa enää tutkita kun on tutkittu jo aikaisemmin. Muuten aika lailla samat tutkimukset kun Sullakin. Multa otettiin vielä paastosokeri.

Meillä sama juttu että letrot ei aloiteta ennen kuin vasta alkuvuodesta kun ollaan käyty juttusilla kokeitten jälkeen eli mennään ilman lääkettä ja ehkäisyä seuraavat kuukaudet. Menkat saan luvan käynnistää primoluteilla 2kk kaavinnasta jos omat ei ala enkä usko että alkaa ilman käynnistystä joten se taitaa olla mun seuraava "kohokohta" yritykselle.
 
Pakko vähän masistella, kun ollaan siinä vaiheessa kiertoa että oireista tietää onko raskaus alkanu vai ei. Ja pms-oireet selvästi pelissä eli ei tuu meille vieläkään vauvaa :( Eilis ilta meni ihan itkuks kun alaselkäkivut alko voimistua ja se on aika hyvä merkki että viikko selkäpoltoista alkaa vuoto. Onko täällä muita, jotka kärsii alaselkäkivuista pms-oireena?
Viikko sit sunnuntaina oli ovis, kivut oli aika selvät. Tuskaista taas vaan odotella viikko vuotoa ja sit taas pari viikkoa odottelua seuraavaan ovisaikaan.. välillä tuntuu kyllä ettei tässä ole mitään järkee. Hanskat tiskiin olo :(
 
Täälläkin alkoi menkat Olishan se ollu liikaa toivottu et tm jälkeen ensimmäiseen kieroon raskautuis..Kun sitä tm raskautta yritettiin vuosi.
Suuri pelko onkin..et tässä nyt sit mennään taas eikä mitään tapahdu yrityksistä huolimatta. Mies sanoikin..et se raskaus taisi olla joku sattuma..
Tyyppinen alaselkäkipuja ja jäykkyyttä alaselässä täälläkin esiintyy.
 
Täällä alkoi eilen supistella ja pahoja kramppeja tuli, valkovuoto muuttui kokkaraiseksi ja rusehtavaksi. Sain siirrettyä keskiviikon ajan tälle päivälle. Sain ns jatkoaikaa pari viikkoa, mutta olihan tämä jotenkin niin odotettavissa kun sikiö ei kasvanut niinkuin pitäs ja alkuun oli tuulimunaksi todettu.
Katsotaan mitä lääkäri sanoo, laittaako suoraan kromosomikokeisiin, yms. jos ei mitään siitä puhu niin kyllä ne vaadin saada. Väsyttäväähän tämä aina on, mutta en haluaisi kroppaa, mieltä ja miestä kiusata näillä ainaisilla keskenmenoilla jos kromosomeissa on vikaa eikä voitaisi lasta saada niin haluan sen saada selville.
 
Täällä alkoi tänään yk4 km:n jälkeen... huomenna klinikalle kysta kontrolliin...ja sit katotaan sen mukaan et alotanko letrot.. toivottavasti kysta hävinnyt tai pienentynyt.. kierto oli 33pvä eli ihan jees..

Kilppari lääkityksen alotin myös perjantaina.. muuten kaikki hormoniarvot jees..
 
Viimeksi muokattu:
Halaukset menetyksen kohdanneille. :( Onnea plussanneille. Menkat km jälkeen tuli ja meni. Olin jo ihan varma että oon raskaana kun samanlaiset oireet oli kuin km raskauden alussa. Liekö sit kemiallinen.

Noista tutkimuksista. Mulle sanottu aina että täällä pääsee tutkimuksiin kolmen peräkkäisen km jälkeen. Ja jos välissä onnistuneita raskauksia niin laskuri nollautuu. :eek::( En ymmärrä tätä ihmisten kiduttamista. Itsellä kun tuo kymppi alkaa lähestyä uhkaavasti niin harmittaa että pitäis aina kärsiä uudestaan monta km että jotain tehtäis.

Yrittämisestä. En jaksa tikutella tai muutakaan. Tunnen oviksen ja tiedän merkeistä milloin se lähestyy. Jotenkin nyt on sellainen henkinen luovutusfiilis. Vaikka samaan aikaan toiveet siintää taustalla.
 
Sniff: Mulla oli kans eka kierto km:n jälkeen sellanen et olin varma uudesta raskaudesta kun oireet oli niin voimakkaat. Mut ehei, varmaan oli vaan keho vielä sekasin vaan.
Mut ei oo raskautta näkyny... nyt 3kk keskenmenosta ja kyllä turhauttaa suoraan sanottuna.
Kirjottelinki tuossa aiemmin jo et ku tietää pms-oireista jo viikko ennen menkkoja et ei oo tärppiä ni todella masentavaa sit vaan odotella. Turhauttaa ja tuskastuttaa!

Tsemppihalit kaikille ja onnea kaikille jotka on plussan saaneet!
 
  • Tykkää
Reactions: MirriX
Halaukset menetyksen kohdanneille. :( Onnea plussanneille. Menkat km jälkeen tuli ja meni. Olin jo ihan varma että oon raskaana kun samanlaiset oireet oli kuin km raskauden alussa. Liekö sit kemiallinen.

Noista tutkimuksista. Mulle sanottu aina että täällä pääsee tutkimuksiin kolmen peräkkäisen km jälkeen. Ja jos välissä onnistuneita raskauksia niin laskuri nollautuu. :eek::( En ymmärrä tätä ihmisten kiduttamista. Itsellä kun tuo kymppi alkaa lähestyä uhkaavasti niin harmittaa että pitäis aina kärsiä uudestaan monta km että jotain tehtäis.

Yrittämisestä. En jaksa tikutella tai muutakaan. Tunnen oviksen ja tiedän merkeistä milloin se lähestyy. Jotenkin nyt on sellainen henkinen luovutusfiilis. Vaikka samaan aikaan toiveet siintää taustalla.
Juu, se on jotenkin niin kidutusta et pitää olla kolme peräkkäistä keskenmenoa. Ikäkin alkaa painaa...
Sain ajan lopputarkastukseen suoraan keskussairaalaan ja samalla alkaa etenemään tutkimukset. Jotain, olikohan hyytymätekijöitä, ei voi vielä silloin tutkia, pitäs olla 2kk keskenmenosta.
Noh, tässä on tiukat päivät tulossa kun keskiviikkona cytotecit otan. :sick:
 
Juu, se on jotenkin niin kidutusta et pitää olla kolme peräkkäistä keskenmenoa. Ikäkin alkaa painaa...
Sain ajan lopputarkastukseen suoraan keskussairaalaan ja samalla alkaa etenemään tutkimukset. Jotain, olikohan hyytymätekijöitä, ei voi vielä silloin tutkia, pitäs olla 2kk keskenmenosta.
Noh, tässä on tiukat päivät tulossa kun keskiviikkona cytotecit otan. :sick:
Tsemppiä kovasti! Helpottaa, kun kohtu alkaa tyhjentymään. Henkinen toipuminen alkaa siitä. Hyvä, että tutkimukset aloitetaan. Täällä ohjeena, että hyytymistekijäkokeeseen pitää odottaa 3 kuukautta..
 
Juu, se on jotenkin niin kidutusta et pitää olla kolme peräkkäistä keskenmenoa. Ikäkin alkaa painaa...
Sain ajan lopputarkastukseen suoraan keskussairaalaan ja samalla alkaa etenemään tutkimukset. Jotain, olikohan hyytymätekijöitä, ei voi vielä silloin tutkia, pitäs olla 2kk keskenmenosta.
Noh, tässä on tiukat päivät tulossa kun keskiviikkona cytotecit otan. :sick:
Voimia misu74! Todella harmillista että vauva ei jaksannutkaan kasvaa, olen tosi pahoillani! Toivotaan että lääkkeet auttaa ja kohtu tyhjenee kerralla ja pääset toipumaan.

On mielestäni kovin harmillista että 3 peräkkäistä keskenmenoa pitää kärsiä ennen kuin pääsee tutkimuksiin. Myös täällä ohjeistetaan että 3kk keskenmenosta otetaan ne hyytymistekijät jota itsellä vasta joulukuun loppuvaiheessa..

Tsemppiä kaikille kierron alkuun joutuneille! Kyllä me se vauva vielä saadaan. Täällä kolme vuotta yritystä takana ja 3 keskenmenoa kokenut mutta silti jaksan uskoa että saadaan joskus se vauva syliin saakka(y)
 
joo, on se varmasti se 3kk et ne hyytymistekijät voi testata, selitin varmaan kun lääkäri puhui ensin mitä kuukauden päästä voidaan tehdä. Olen varustautunut norsun kokoisilla siteillä ja panadol+Burana setillä. Niillä sit mennään keskiviikosta eteenpäin.
 
Voimia uuteen keskenmenojen kanssa kamppaileville!
Mä en tajuu..Torstaina ajattelin et menkat alkaa..Kun oli vuotoa vähän..No ei ne sieltä kunnolla oo alkanu..rusehtavaa tuhrua joka toinen päivä..Ei vaan käsitä. Elimistö kai jotenkin sekaisin. Ne ekat kuukautiset tm jälkeen oli kumminkin runsaat ja aattelin et tää tästä normalisoituu. Ärsyttävää kuulostella omaa kehoaan kokoajan et toimiiko se normisti ja miksei toimi..miettiä mistä johtuu.
 
Tänne rantaudun, valitettavasti. Sama kuin Kapsukalla eli kkm nt-ultrassa, oli mennyt kesken joku 1,5 viikkoa ar-ultran jälkeen viikolla 8. Cytotecit laitettu ja katsotaan mitä tuleman pitää. (n)
Mä muuten jotenkin myös arvasin etukäteen tämän. Näin untakin jossa kävi just näin. Ja mulla ei oo ollut hetkeen tunnetta että olisin raskaana. No, vaikka arvasinkin niin silti kyllä surettaa, ei voi mitään.
 

Yhteistyössä