Heh, meillä on kyllä kokemusta tuosta ajoituksen kanssa painimisesta jo esikoisen kohdalta. Asuttiin nimittäin viikot eri paikkakunnilla, ja tottakai ovis tuppas osumaan aina mahdollisimman huonosti keskiviikolle/torstaille.. Yritystä rupes olemaan takana jo puolisen vuotta, kun sitten ykskaks yllättäen ovis iski pari päivää oletettua aiemmin sunnuntai-iltapäivänä Ikeassa - oli sen verran selkeät kivut ettei suurta erehtymisen vaaraa ollut. Sanoin sitten miehelle, et nyt äkkiä kotiin, mää ovuloin (varmaan ainoa kerta ikinä, kun ei tullut tehtyä hirveitä heräteostoksia Ikeassa..). Kotiin päästyä miestä rupes jotenkin vissiin jännittämään tms, eikä hommista tullut mitään. Mä sitten tietysti murjottamaan, että et nyt piru voi olla tosissas, kun kerrankin ajotus on kohdallaan, tiedä missä kuussa seuraavan kerran. Parin tunnin mykkäkoulun jälkeen se raukka sitten onnistui kokoamaan itsensä, saatiin puuhastelut hoidettua. Lienee turha mainita, että ei tosiaankaan ollut mitään romantiikan ilotulitusta se kerta - mutta johti kuin johtikin raskauteen! Jälkeenpäin on naureskeltu, että ehkä sellaseen parisuhteeseen ei kannata lasta tehdäkään, joka ei kestä satunnaisesti vähän väkisin väännettyä makuuhuonetoimintaa..