Keskenmenon jälkeen kuumeilevat 19-20

Millä viikolla teillä on ollut km, oliko tyhjennys spontaani/kaavinta/lääkkellinen ja kauanko kesti vuoto? Mulla menee jo hermo tän vuodon kans, huomenna tulee jo kolme viikkoa täyteen, vaikka km tapahtui jo n. 5+4 joten olisi luullut ettei ois ehtiny muodostua niin paljoa mitä vuotaa.

Perjantaina gyne ja mietin pitäisikö kysyä Terolut kuuria jotta saisin menkat käyntiin. Luin että jollain näin ole tehty. Onko teistä kenelläkään kokemuksia?

Mulla hajoaa pää tämän ”välitilan” kanssa, kun ei pääse yrittään eikä ole mitään toivoa että olisi raskaana.

Mulla tuli spontaanisti 9+4. Vuodot kesti runsaina n. 2 vkoa, sitten muutama pv taukoa ja sitten vuodot jatkui enemmän ja vähemmän vuotaen vielä 3 vko. Kerran kävin päivystyksessäkin vuotojen, kipujen takia mutta sanoivat vaan että voi kestää kauan elimistö tasaa itsensä km jälkeen. Sain lähetteen eteenpäin jos menee kivut/vuorot pahemmaksi mutta ei onneksi tarvinnut mennä. Ekat menkat tuli kun km oli mennyt hieman vajaa 8 vkoa!

Tsemppiä ja pitkiä hermoja vuotojen kanssa

 

@Mohan mulla on takana kolme kkm (ei kaikki peräkkäin) ja kaikki eri vaiheissa (rv 12, 18 ja 8) Kehitys oli kaikissa lakannut 1-2vk ennen kuin nämä huomattiin. Eli kaikki olleet lääkkeellisiä tyhjennyksiä. Jokaisessa vuoto ollut vaihtelevaa. Ensin alkuun voimakasta muutaman päivän ja sen jälkeen päiva kaksi ilman vuotoa ja taas välillä vuotoa runsaammin taas taukoa ja vuotoa hiukan.Vuodot kestäneet tälläsenä 2-4vk. Testi kaikissa nega 4vk kohdalla.
Ja seuraavat kk alkaneet Ekassa (rv12) 6vk tyhjennyksestä. Tokassa (rv18) 8vk tyhjennyksestä ja viimeisessä (rv8) vasta yli 12vk tyhjennyksestä.
Joskus kroppa vaan menee tosi sekaisin km, se on iso asia kropalle. Ja vaikka se tylsältä kuulostaakin siihen auttaa vaan aika.
Toki teroluteista on apua kierron tapaamiseen, mutta liian aikasin niitä ei kannata vissiin aloittaa.
Jollainhan tuolla edellisessä ketjussa terolutit alotettuna väärään aikaan oli saanut kropan ihan sekaisin en muista nimimerkkiä nyt juuri.

 

Täällä tänään kp1, kierto oli vaan 24 päivää. Oli kyllä varma tunne muutenkin että ei ole raskaus alkanut, vaikka sinänsä ajoitukset osui kohdilleen ja luulen tunnistaneeni oviksen. Jotenkin on toiveet korkealla ensi kierron suhteen, täytyy toivoa että miehen kanssa ei menisi aikataulut ristiin oviksen aikaan. Jouluplussa olis kyllä ihana, toivotaan monta sellaista tänne .

 

Lähete palautettiin, pitää yrittää vielä neljäs raskaus.

 

@Karvakorvat ei oo totta perustelivatko tätä mitenkään? Ihan ihme touhua, jo yksi km on henkisesti rankkaa, saati kaksi peräkkäin. Kolmea ei edes mielestäni kenenkään pitäisi joutua kokemaan. En voi ymmärtää tätä
Onko sulta otettu mitään perus verikokeita missään vaiheessa? Kilppari, ferritiini, hormoni pitoisuuksia, mitä näitä nyt on edes?
Anteeksi kun utelen ja vastaa kun jaksat ja haluat

 

@Karvakorvat ei oo totta perustelivatko tätä mitenkään? Ihan ihme touhua, jo yksi km on henkisesti rankkaa, saati kaksi peräkkäin. Kolmea ei edes mielestäni kenenkään pitäisi joutua kokemaan. En voi ymmärtää tätä
Onko sulta otettu mitään perus verikokeita missään vaiheessa? Kilppari, ferritiini, hormoni pitoisuuksia, mitä näitä nyt on edes?
Anteeksi kun utelen ja vastaa kun jaksat ja haluat

Ei, eikä ferritiini kuulu edes perusmittauksiin enkä koe sitä tarpeelliseksi. Pyysin nyt tk:n kautta kilpparikokeet, että edes jotain. Perusteena oli, kun keskimmäinen meni kesken 5+3 viikolla, pitäisi olla 6+ viikot.

 

Äh, mulla on täällä kunnon testirumba meneillään. Tein myös 25 mlU testin jotta näkisin olisiko hormooni jo sen alle niin mitä vielä, haamu tulee siihenkin. No onneksi huomenna on se gyne. Uskon että tuonne on jäänyt jotain, kun ei tämä vuoto lopu. Tämäkin nyt vielä pitkittämään tätä entisestään, oon jo henkisesti aivan loppu

 

Itsellä Tiistaina pitäis alkaa uus kierto en uskalla elätellä turhia toiveita raskaudesta.
Varasin itselleni kilpparikokeet ens viikolle ja lääkäri soittaa sitten tuloksista
Oishan semmonen jouluplussa kiva ja toiv muillekkin

 

Miten tästä keskenmenosta pääsee ikinä yli? Olo on ihan kamala. Onnessani menin nt ultraan, jossa todettiinkin, että sydän ei syki. Istukka toimi kyllä, joka ylläpiti oireita.
Eilen sitten aloitettiin lääkkeellinen tyhjennys aamulla ja tänään aamupäivästä tuli valmista.

En tiiä miten tätä asiaa lähtee työstää. Toisaalta tekis mieli alottaa heti yritys, auttaisko uus raskaus tähän tuskaan? Toisaalta, tuskin uus raskaus alkaa heti, kun ei edellisetkään oo ekasta kierrosta tullut. Vai pitäiskö vaan odottaa, että aikaa kuluu, olisko siitä hyötyä asian käsittelyyn

 

Osanottoni nenskuli. Tuo on niin rankkaa ja surullista. Jokaisen tapa selvitä menetyksestä on erilainen. Minä ajattelen että suru on päästettävä ulos, itkemällä, puhumalla, lukemalla saman kokeneiden tarinoita jne... . Toisille parasta lääkettä on se että antaa mahdollisimman pian uudelle raskaudelle mahdollisuuden, toiset kokee tarvitsevansa toipumisaikaa. Voimia!

 

Mä oon @mursutin sun kanssa samoilla linjoilla puhua puhua itkee itkee huutaa ja raivota päästää se

ulos

 

Oon itkeny ja äänettömasti huutanu maanantaista asti, kun kävin nt ultrassa, viikkojen piti olla 12+5. Autoon kun pääsin, rupesin hysteeriseen itkuun. Ei olis varmasti pitäny kotiin ees ajaa, näin jälkiviisaana.

Olin ke-to osastolla hoitamassa lääkkeellisen tyhjennyksen, onneks sattui olemaan aivan ihana hoitaja silloin aamuvuorossa kun menin, jolta sain paljon tukea ja lohtua. Kävi usein kysymässä vointia ja tarjoutui viereen istumaan. Iltavuoron hoitaja olikin sitten asia erikseen, tuntui että jäin ihan yksin. Tyhjennys oli hyvin kivulias. Mut onneks kipulääkettä sai niin, että selvisi.

Ehkä se uus raskaus voi olla se, jolla tästä selviää. Mut sit mietin, jos sitä uutta raskautta ei tuukkaan. Kuinka musertavaa se on. Sitä tosin ei kokeilematta tiedä.

 

Nyt löysin tämänkin ryhmän. Meillä haaveena kolmas lapsi. Yritystä on ollut nyt vuoden verran. Kaksi kertaa olenkin raskautunut, mutta molemmat menneet kesken. Nyt on jälkimmäinen keskenmeno edelleen päällä. Se alkoi spontaanisti ja useamman viikon olen vuotanut, mutta tänään selvisi, että edelleen on raskausmateriaalia sisällä. Nyt sain lääkkeet kotiin mukaan ja huomenna pitäisi aloittaa lääkkeellinen tyhjennys.

@nenskuli Tsemppiä! Itsellä kaksi aiempaa lasta pitää jalat maassa ja pään mukana arjessa, mutta ei tämä helppoa ole. Päivä kerralla eteenpäin.

 

*** Oon kirjottanu tän kommentin vahingossa kun en oo ollu kirjautuneena. siks se on tossa ylempänä väärällä käyttäjänimellä. Toivottavasti se ei sekota ketään ***

Oon Itkeny ja äänettömasti huutanu maanantaista asti, kun kävin nt ultrassa, viikkojen piti olla 12+5. Autoon kun pääsin, rupesin hysteeriseen itkuun. Ei olis varmasti pitäny kotiin ees ajaa, näin jälkiviisaana.

Olin ke-to osastolla hoitamassa lääkkeellisen tyhjennyksen, onneks sattui olemaan aivan ihana hoitaja silloin aamuvuorossa kun menin, jolta sain paljon tukea ja lohtua. Kävi usein kysymässä vointia ja tarjoutui viereen istumaan. Iltavuoron hoitaja olikin sitten asia erikseen, tuntui että jäin ihan yksin. Tyhjennys oli hyvin kivulias. Mut onneks kipulääkettä sai niin, että selvisi.

Ehkä se uus raskaus voi olla se, jolla tästä selviää. Mut sit mietin, jos sitä uutta raskautta ei tuukkaan. Kuinka musertavaa se on. Sitä tosin ei kokeilematta tiedä.

 

Nyt löysin tämänkin ryhmän. Meillä haaveena kolmas lapsi. Yritystä on ollut nyt vuoden verran. Kaksi kertaa olenkin raskautunut, mutta molemmat menneet kesken. Nyt on jälkimmäinen keskenmeno edelleen päällä. Se alkoi spontaanisti ja useamman viikon olen vuotanut, mutta tänään selvisi, että edelleen on raskausmateriaalia sisällä. Nyt sain lääkkeet kotiin mukaan ja huomenna pitäisi aloittaa lääkkeellinen tyhjennys.

@nenskuli Tsemppiä! Itsellä kaksi aiempaa lasta pitää jalat maassa ja pään mukana arjessa, mutta ei tämä helppoa ole. Päivä kerralla eteenpäin.

Meilläkin on kyllä jo kolme lasta ennestään, mutta silti tuntuu niin pahalta millä viikoilla teillä on menny kesken?

 

@nenskuli meillä oli sama kohtalo 13+1. Nt ultraan into piukeana, mies varsinkin. Itsellä oli jo olo ettei kaikki tuu menee hyvin, mut olihan se kohdun seinään lyyhistynyt sikiö hirveä näky.. Meillä nyt yk8 menossa km jälkeen, ja 7.12 ois ollu LA. En tiedä kuin selviän siitä päivästä, toki kaks lasta pitää mielen virkeänä päivittäin, mut on tää kipuilu kyllä hirveätä.. Heti km jälkeen olin varma etten halua enää kokea uudelleen sitä, enkä siksi halunnut raskautua, mutta yk2 oli jo mieli muuttunut, ja toivoin uudelleen raskautumista, yksi syy myös sekin että miehellä ei ole vielä lapsia ja niitä kovasti toivoo. Oon vaan ihan romuna siitäkin syystä, etten tiedä voinko miehelle ikinä elävää lasta antaa.. Oon tosi rikki, ja uskon että tämä on myös osasyy ettei tärppää, kauhea stressi ja fyysinen kipu lähes päivittäin.

 

Ekan raskauden kohalla menin alkuraskauden ultraan kattomaan sydänääniä, sitten siellä ei ollutkaan ketään. Pelkkä pussukka. Alalla olevana tiesin koko ajan mahdollisuuden siitä, että kaikki ei mene hyvin. Silti hetki oli hirveä. Jotenki pidin itteni kasassa vastaanoton ajan. Olin vielä julkisilla liikeellä ja itkin avointa huutoitkua junassa.

Tokan plussan kohdalla oli ajatus, että ei tämäkäön kuitenkaan onnistu. Sitten alko rusehtava vuoto, joka jatkui. Menin ultraan ja raskaus todettiin jo keskeytyneen. Alkuun en osannut edes itkeä, kunnes viikkoa myöhemmin purkautu kaikki kamalan kiukun kautta yllättäen romahduttavaan itkuun.

Kolmannen kohdalla jo tiesin. Puoliso kuitenkin oli jatkuvasti sitä mieltä, että kyllähän sen nyt on pakko onnistua ja kaikki menee varmasti hyvin. Ultrassa taas todettiin, että ei siellä taaskaan kehity mitään, pelkkä pussukka.
Tällä kertaa olin autolla liikenteessä ja sain ihan itku huutaa rauhassa autossa.

Eka ja kolmas oli pahimmat. Eka tuli yllätyksenä, kolmas ikäänkuin vahvistamassa ajatusta, että mussa on jotain vikana.

Mutta nyt kerta kun ei auta kun vaan jatkaa yritystä, niin päätettiin tämä kierto hyödyntää. Katsotaan mitä taas seuraa

 

@nenskuli meillä oli sama kohtalo 13+1. Nt ultraan into piukeana, mies varsinkin. Itsellä oli jo olo ettei kaikki tuu menee hyvin, mut olihan se kohdun seinään lyyhistynyt sikiö hirveä näky.. Meillä nyt yk8 menossa km jälkeen, ja 7.12 ois ollu LA. En tiedä kuin selviän siitä päivästä, toki kaks lasta pitää mielen virkeänä päivittäin, mut on tää kipuilu kyllä hirveätä.. Heti km jälkeen olin varma etten halua enää kokea uudelleen sitä, enkä siksi halunnut raskautua, mutta yk2 oli jo mieli muuttunut, ja toivoin uudelleen raskautumista, yksi syy myös sekin että miehellä ei ole vielä lapsia ja niitä kovasti toivoo. Oon vaan ihan romuna siitäkin syystä, etten tiedä voinko miehelle ikinä elävää lasta antaa.. Oon tosi rikki, ja uskon että tämä on myös osasyy ettei tärppää, kauhea stressi ja fyysinen kipu lähes päivittäin.

@Kikkakolmas, se näky oli aivan kamala. Tuntuu että aina kun silmänsä sulkee, niin se elottomana kelluva vauva tulee heti muistista esille.. vielä kun olin yksin, jäin niin sanattomaksi.

Onko sulla aiemmin kestäny raskaaksi tulo? Vai onko nyt vaan huonoa tuuria? Jospa teille kuitenkin onni nyt suotais paljon voimia tulevaan päivään, mietin itekkin miten sitä tulevaisuudessa kestää tän menetetyn LA päivän.

 

Kävin tänään gynellä. Kohtu näytti kuulemma esimerkillisen puhtaalta, eli kaikki materiaali pitäisi olla tullut ulos, mutta vuotaa silti. Testaan vielä 4.12. jolloin pitäis testinkin olla jo nega. Munasarjoissa ei näkynyt johtofollikkelia, eli ovista ja menkkoja saa varmasti vielä odotella pidempään. Gyne oli aivan ihana, puhui myös henkisestä jaksamisesta ja suositteli kriisikeskukseen soittamista. Häneltä sain myös kuulla, että kun julkinen on joulun aikaan kiinni, niin jos inssi sattuisi juuri sulun ajalle niin senhän voi tulla tekemään heille! En ollut tätä edes tajunnut, ja näin varmasti tekisimmekin sitten, vaikka toki siis maksaa.

 

[QUOTE="nenskuli,]

Onko sulla aiemmin kestäny raskaaksi tulo? Vai onko nyt vaan huonoa tuuria? Jospa teille kuitenkin onni nyt suotais paljon voimia tulevaan päivään, mietin itekkin miten sitä tulevaisuudessa kestää tän menetetyn LA päivän.[/QUOTE]

Hedelmöittyminen on ollut aiemmin helpohkoa, kymmenittäin kemiallisia, ja nyt oli 8:sas keskenmeno tämä viimeisin. Nyt taas plussa on antanut odotuttaa, ehkä jollain tavalla hyvä vain, niin on saanut käytyä läpi kaikkea rauhassa, mutta vauvankaipuu on kova, kaikki ne ilon tunteet ja järjettömät pelkotilat aina uuden etapin lähestyessä, mutta kaikesta huolimatta sitä vaan tuntee, että se kaikki on vaivan arvoista..

 

[QUOTE="nenskuli,]

Onko sulla aiemmin kestäny raskaaksi tulo? Vai onko nyt vaan huonoa tuuria? Jospa teille kuitenkin onni nyt suotais paljon voimia tulevaan päivään, mietin itekkin miten sitä tulevaisuudessa kestää tän menetetyn LA päivän.

Hedelmöittyminen on ollut aiemmin helpohkoa, kymmenittäin kemiallisia, ja nyt oli 8:sas keskenmeno tämä viimeisin. Nyt taas plussa on antanut odotuttaa, ehkä jollain tavalla hyvä vain, niin on saanut käytyä läpi kaikkea rauhassa, mutta vauvankaipuu on kova, kaikki ne ilon tunteet ja järjettömät pelkotilat aina uuden etapin lähestyessä, mutta kaikesta huolimatta sitä vaan tuntee, että se kaikki on vaivan arvoista..[/QUOTE]


Jahas, minäkään en ollut kirjautunut, Kikkakolmas siis tämän tekstin takana.

 

Kävin tänään gynellä. Kohtu näytti kuulemma esimerkillisen puhtaalta, eli kaikki materiaali pitäisi olla tullut ulos, mutta vuotaa silti. Testaan vielä 4.12. jolloin pitäis testinkin olla jo nega. Munasarjoissa ei näkynyt johtofollikkelia, eli ovista ja menkkoja saa varmasti vielä odotella pidempään. Gyne oli aivan ihana, puhui myös henkisestä jaksamisesta ja suositteli kriisikeskukseen soittamista. Häneltä sain myös kuulla, että kun julkinen on joulun aikaan kiinni, niin jos inssi sattuisi juuri sulun ajalle niin senhän voi tulla tekemään heille! En ollut tätä edes tajunnut, ja näin varmasti tekisimmekin sitten, vaikka toki siis maksaa.

Hyvä että kohtu on näyttäny jo puhtaalta! Toivottavasti vuotokin loppuisi pian!

 

Hedelmöittyminen on ollut aiemmin helpohkoa, kymmenittäin kemiallisia, ja nyt oli 8:sas keskenmeno tämä viimeisin. Nyt taas plussa on antanut odotuttaa, ehkä jollain tavalla hyvä vain, niin on saanut käytyä läpi kaikkea rauhassa, mutta vauvankaipuu on kova, kaikki ne ilon tunteet ja järjettömät pelkotilat aina uuden etapin lähestyessä, mutta kaikesta huolimatta sitä vaan tuntee, että se kaikki on vaivan arvoista..

Jahas, minäkään en ollut kirjautunut, Kikkakolmas siis tämän tekstin takana.[/QUOTE]

Okei. Onko teillä keskenmenojen syitä koskaan tutkittu?

 

Huhhuh näitä tunteita. Aamu tuntu iskevän taas vasten kasvoja. Ruokahalukin on ihan kadonnut. Vaikka oon aina ollu tunnesyöjä. Huomasin myös, että oon alkanu ittestäni ettiä syyllistä. Olisinko voinu huomata kkm jostain oireesta. Teinkö kuitenkin jotain väärin, söin jotain väärää, oksentamisen takia jäi useimmiten vitamiinit saamatta..... Vaikka lääkäri sano, että tää ei oo kenenkään syy. Mut eihän tässä kovin kauaa ole vielä mennytkään, kun maanantaina sain huonot uutiset ja keskiviikkona oli tyhjennys. Mulla on ollu tyhjennyksen jälkeen vuoto kyllä tosi niukkaa. Kai seki on ihan normaalia? aina ei ees siteeseen asti vuoda mitään. Torstaina ultrattiin kohtu ja se näytti olevan tyhjä. Kai seki on sitten luotettava näky, ettei sinne kohtuun mitään jäänyt? Mitään jälkitarkastusta ei oo, eikä hcg mittausta. Ite tein eilen r-testin, joka oli ihan täysin positiivinen, mitä nyt oletinkin. On sitten vertailukelpoinen myöhemmin, että rupee haalenemaan.

Eilen ehittiin miehen kanssa miettiä tulevaa. Todettiin molemmat, että meijän tilanteessa, paras lohtu taitaa olla se, että heti jälkivuodon loputtua ollaan ilman ehkäsyä. Toivottavasti kierto ei olis pahasti sekasin. Tosin pelkään sitäkin että toiveet on sit liian korkeella ja mitä sit käy, kun pettymys onkin suuri, jos ei heti raskaudu. Laskin myös, että jos menis lääkärin arvuoiden mukaan nää vuodot ja tulevat menkat, se ois just joulu kun ne alkaa. turha sitäkää on etukäteen stressaa, mut pelkään että romahdan ihan täysin.

Toivottavasti jaksoitte lukea tätä pitkää selostusta.

 

Täällä alkoikin sitten yk 4 kkm jälkeen tänään ihmeen rauhallisin fiiliksin on tää päivä menny. Ei tuntunu niin musertavalta kun ne ensimmäiset menkat km jälkeen..
Ehkä kiireinen työpäivä oli omiaan tähän hetkeen