**KESÄMASSUT 2009** (kesäkuussa puhkeaa) vol 1.

Lymypiilo. kiitos! :heart:
meille tää on neljäs lapsi (2. yhteinen) ja edellisessäkin odotuksessa olin myös "yksin" siinä mielessä ettei ukko ollu yhtään kiinnostunu. tyttöä se kyllä rakastaa yli kaiken mutta odotusaika oli mulle tosi raskas. nyt oon asennoitunu siihen että tääkin odotus on samanlainen mutta nyt on lastina vielä se ettei mies alun perin oo ahlunnu tätä. on vieläkin sitä mieltä että abortti olis parempi vaihtoehto. pelottaa että tää menee niin pitkälle että oon loppujen lopuks 4. lapsen yh.

ja oonko itsekäs kun päätin kuitenkin pitää tätä ja onko reilua tuoda maailmaan ja perheeseen lapsi joka ei oo haluttu? :'( en usko että mies tulee muuttamaan mielipidettä tässä asiassa. :'( ymmärrän kyllä häntä tavallaan vaikka olenkin erimieltä. :ashamed:

 

Ehkäpä se osalle miehestä tuo raskaus ei ole niin konkreettista ja vasta heräävät isyyteen lapsen synnyttyä. Meillä mies oli esikoisen aikana ihan OK, ei mikään hössö, mutta vähän kiinnostunut kuitenkin..pysytteli kuitenkin hiukan taka-alalla ja minä se olin päällepäsmärinä kaikissa hankinnoissakin. Lapsen synnyttyä on ollut mitä parhain isä!

Nyt toista odottaessa sama tilanne..ei hössötä, mut jollain tasolla elää mukana ja se on minulle OK! Toisin kun, veljeni, joille on myös tulossa lapset, tosin ekat molemmille..kulkevat mukana neuvolassakin. Meillä mies oli mukana vain ultrassa, valmennuksesa ja synnytyksessä osittain (kammoisena). Olemme kuitenkin huhtikuusta asti lasta alulle yrittäneet..ja mies on ollut valmis hommiin mitä ihmeellisimpinä ajankohtina kun hetki on ollut oikea..se kertoo jo minulle paljon!!..enkä häneltä enää paljon odottakkaan.

Kurja tilanne helloshitty.. :hug: , en osaa antaa neuvoja!

 

HelloShitty Meillä ensimmäistä yhteistä tehtiin ihan yhdessä reilut 2 vuotta ja silti odotin "yksin" . Nyt kakkosta tehtiin vajaa vuosi, josta viimeiset 3kk oikein aktiivisesti.. sitten päätettiin jättää asia sikseen, miehen toivomuksesta.. Ehdin kuitenkin raskautua ja uskon että mies on vielä vähän pyörällä päästään.. En kuitenkaan epäile ettei rakastaisi vauvaa kunhan saa kunnolla sen syliinsä. Miesten ajatukset ovat niin omituisia, ne vaan keskittyy epäolennaisiin kysymyksiin.. Voin kuvitella että meillä miettii omaa "vapauttaan" mennä ja tulla, sitä miten kiukkuinen taas olen kun valvon täällä yöt maitopulloja lämmitellen eli aika itsekeskeisiä ajatuksia.
Mulla on tässä meidän yhteiselämässä sellainen punainenlanka että en tee/ suostu sellaisiin ratkaisuihin joista en selviäisi yksin lasten kanssa. Vaikka suhde on kohdallaan ja kaikki menee hyvin ei huomisesta tiedä enkä uskalla pelata itseäni tyhjänpäälle.

Miettikäähän nyt tahoillanne mistä tulette onnellisiksi. Onko miehesi sitten onnellinen jos vauvaa ei tulekaan, oletko sinä? Yhteiselohan on yhtä kompromissien tekoa, saamista ja luopumista tasapuolisesti. Toivottavasti löydätte teidän perheelle parhaan ratkaisun, oli se sitten millainen hyvänsä :hug:

Ja vielä.. Kun lapsi on syntynyt..ei kait kukaan voi olla niin ilkeä että hälle kertoisi että "olit vahinko ja sinua ei haluttu" Uskon että sinun rakkautesi on niin vahva että paikkaa kyllä isänkin osuuden jos hänelle on vaikeampaa näyttää helliä tunteita lasta kohtaan. Jos päätät synnyttää lapsen silläkin uhalla että olet yksin kaikkien kanssa niin silloin sinä olet lapsen halunnut!! Sinä rakastat sitä ylikaiken.. Ei kylmä tai välinpitämätön äiti miettis asioita tuolta kantilta.. Olis valmis luopumaan elämästään sisällään vaan siksi että pelkää isän jättävän pienen huomiotta. Oliko sekavaa..? Ei ollut tarkoitus paasata vaan ihan sanoa mun oma mielipiteeni, jos se vaikka selventää ajatuksiasi :heart:

Voimia pohdintaan..

-Anu-

 

Miten niin lapsi ei ole haluttu? Sinä ainakin haluat hänet =) Minä haluan uskoa, että pikkuinen vaavi ja ehkäpä jo kasvava masu saa miehesi pään kääntymään. Hänellä on monta kuukautta aikaa vielä märehtiä asiaa. Ja jos mies ei lotkauta korvaasi vauva"höpinällesi", tule tänne höpisemään meille :wave: Me jaksetaan kuunnella ihan loputtomasti näitä vauvajuttuja.

 

Minut voisi myös lisätä listaan. Yksi km takana 08/08 ja lääkkeellinen tyhjennys oli vasta viikolla 10+6 joten nyt pelottaa nämä ensimmäiset viikot ihan kauheasti.

Laskureiden mukaan la olisi 16.6. ja toista odotetaan, sairaalana OYS. Tarrasukkia kaikille mukaan!!!

 

Moi taas!

Aattelin piipahtaa nopeasti täälläkin puolella lukemassa kuulumisia. Meitähän on löytänyt tänne jo vino pino. Tervetuloa vaan kaikki!

Pahoinvointi vaan jatkuu. Nyt myös tuntuu närästävän ajoittain. Välillä ei oikein tiedä närästääkö vai oksettaako, kun kaikki tuntemukset kietoutuu yhteen.

Vaunujakin kävin vilkuilemassa. En tosin vielä langennut ostamaan vaikka yhdet superihanat löysinkin. Onko joku jo ostanut vaunut tai muita tarvikkeita?

Vieläkään en ole neuvolaa varannut. Mä en vaan halua mennä sille naiselle! Jos vaikka loppuviikosta sais aikaseksi soittaa sille toiselle terkkarille, että saisinko sille vaihtaa.

Taa ja papu 7+5

 

:'( Mies lähti tänä aamuna töihin 200km päähän, tulee vasta torstai-iltana. Nyt jo niin iso ikävä, et miten sitä jaksaa, jos tää pesti kestää vuoden loppuun...? Mun vastuulla siis koirat, talo, tyttö, kaikki yksin
Eilen puhutiin miehen kans, ja päätettiin, ettei edelleenkään kerrota kenellekään mitään raskaudesta. Mun vanhemmat tulee torstaina, ja voi olla että äiti arvaa mun olevan pienii päin, mutta en usko, että kukaan keväisen menetyksen jälkeen kehtaa kysyä suoraan asiasta. Joten annetaan ajan kulua. Mies on sikäli mukana odotuksessa, että kyllä motkotti, kun vaihdoin tytön huoneessa yksin järjestystä, ja kielsi mua ajamasta pyörällä ( :headwall: ), ja kysyy päivittäin vointia. Mut ei mitään massun silittelyjä, eikä muita "epänormaaleja" käyttäytymismalleja ole näkyny. Paitsi, että mies loukkaantu mulle, luuli, että tein sen tahallani... Meidän pienempi koira oksensi viime viikolla yks ilta kodinhoitohuoneen lattialle, oli käyny isomman sapuskat syömässä, ja sit oikein kunnon pahalle haisevan keon yrjösi. Minä aloin siivoomaan, ja oksensin itse viereen... :ashamed: Arvatkaa kuka sit siivosi + pesi maton loppujen lopuksi..............

Mulla on pahat olot menny sikäli ohi, että kun muistaa puputtaa koko ajan jtn, niin ei tule huono olo, ja sehän sit näkyy painossa taas |O Ja tissit, ne taas kasvaa silmissä, ja on pirun kipeet. Massun viiltelyt on menny suurimmaksi osaksi jo ohi, ei enää läheskään niin paljon viiltele, kun aikasemmin. Onko se sitten huono vai hyvä, tiedä häntä.

Ja sitten yksi äärimmäisen tyhmä kysymys listan päivittäjälle. :ashamed: Mitä tarkoittaa suru-uutisia saaneiden listassa kun on eka nikki, sit km= keskenmeno, tm = tuulimuna ja sit luku 09/08 tai 10/08? Mä en älyä... Joo, oon blondi :saint:
Sisu ja salamatkustaja 7+3 :heart:

 

Cailin,tervetuloa mukaan!
Meillä mies on ollut myös nyt alussa passiivinen,ehkä se muuttuu sitten kun maha alkaa kasvamaan ja potkut tuntumaan,uskon ainakin niin =)
Pahaa oloa ei mulla ole juuri nyt ollut,välillä tulee kyllä sellasia öklötyshetkiä ja se väsymys kun iskee niin se on ihan kauheaa Mutta pääasiassa ihan ok olo,toivottavasti näin pysyykin =)
HelloShitty,täällähän sä pääset meidän kanssa puhumaan mistä ikinä sitten haluatkaan ja yv.täkin saa laittaa,kyllä mä kuuntelen :wave: :hug:

bad virgin & hippu 8+0(7+3)

 

Taa,mä olen harkinnut uusien vaunujen ostamista,saa nähdä =)
Sisu,se luku tarkoittaa,missä kuussa on saanut ikäviä uutisia,esim 10/08 on lokakuu-08

 

No voi höh ja pöh... tulinkohan mä nyt liian aikasin intoilemaan tänne... :ashamed:
Haamua pukkaa nimittäin testissä edelleen :/ Voihan se tietty olla, että jos oon raskaana niin ei ole vielä niin pitkällä kun kuukautisten mukaan laskettuna pitäs olla. Mulla kun on vasta pari kiertoo kerenny olemaan kuukautiset kakkosen syntymän ja imetyksen jäljiltä. Mut ehkä mä nyt yritän viettää hiljaiseloa tän asian suhteen viikon verran ja testaan uudestaan. huh, huh: tulee muuten piiiiitkä viikko...

Oireita ei ole, mut ei sekään nyt kerro mitään kun esim. pahoinvoinnista mä en onneks (vielä ) tiedä mitään. Edelliset raskaudet sujuneet täysin ilman oksenteluja.

HS hirmu vaikea tilanne :| en osaa kyllä sanoa muuta kun toivottaa paljon voimia. Ihan vieras tilanne omalla kohdalla kun meillä mies on onneksi ollut ihan täysillä mukana näissä vauvaprojekteissa. Ihan hirveältä tuntuis, jos mies haluaisi abortin.. Mut kyllä teidän tarttis jollain lailla saada keskusteltua tuo tilanne selväksi, vaikka sitten jonkun ulkopuolisen avulla. :hug:

Ninni & ?

 

Sisu: Se tarkoittaa kuukautta ja vuotta, niin jos joku haluaa tietää niin näkee milloin on kesken mennyt tai todettu tm tai jotain..

Sitten vaan omaa napaa... Mä jouduin ottamaan tänään sairaslomapäivän. En millään kyennyt lähtemään töihin kun oksetti vaan. Vesikin lensi pihalle. Vieläkin olo on tosi heikko ja välillä tulee niitä et kohta lentää mut ei sit kuitenkaan lennä. Piti soittaa äiteelle et hakee sairaslomalapun terveysasemalta, kun en itse kykene lähtemään. Nyt oon saanut kuitenkin syötyä jo jotain litkumaisia juttuja. Toivottavasti huomenna olis parempi olo jo.

Porukatkin saivat sitten tietää tästä eilen sunnuntaina. Tai äiti arvas kun sanoin että en voi kohta enään ratsastaa ja polle ois pistettävä vuokralle. Äiti esitteli jo mitä se on neulotuttanut sille vaaville Semmoisen ihanan vaunupeitteen ja valkoiset villahousu, -takin ja pipon. Se ties siitä mun km:sta niin on sit näköjään pitänyt toivetta yllä uudesta raskaudesta. Ne sit tilas pojan kun suvussa on paljon tyttölapsia, itselle alkaa myös tulemaan se suuri tunne siitä et tyttö tuolla kuitenkin on! Ja tytöstä sais sit ratsastus seuraa kun se kasvaa

L&Mustikka POKS!! 8+0

 

Onnekasta viikon alkua kaikille! Ja suuret :hug: kaikille sitä tarvitseville!

Niin kuin viimeksikin kirjoitin niin mä en osaa yhtään iloita tästä asiasta nyt. Pinossakin niin monta surullista juttua, että mä en osaa muuta kuin pelätä pahinta... :'( Ukko vielä kertonut jo koko suvulle, ja minä yritän kovasti toppuutella. Miten voi olla näin pessimistinen? Joku kirjoitteli siitä äidinvaistosta, että sen vaan tietää jos joku pielessä, toivottavasti mun äidinvaisto ei toimi vielä!!!! :kieh: Mitään neg. oireita mulla ei ole ollut paitsi aika ilkeitä vatsakipuja, mutta ne kuuluu asiaan... En tiedä miksi olen näin apein mielin...

Ensin ajattelin etten sinne alkurask. ultraan mee ollenkaan, mutta tänään sit paniikin omaisesti soitellut kaikki yks. läpi ja EI missään vapaita aikoja seur kk! Mahtavaa! Täytyy odotella vaan sitä neuvolaa joka vasta 7.11. En tiedä miten kestän.

Huoh, anteeksi kun vain omaa napaa, mutta en ikinä kuvitellut että voisin näin masentunut asiasta olla. Ja vielä semmoisesta mihin en itse voi vaikuttaa!

Mies on kyllä suuri tuki ja turva, mutta minun mieliksihän se ajattelee positiivisesti... Mä masennan kohta senkin...

Toivottavasti ensi viikolla jo hiukan parempi olo ja epävarmuus vois jo jäädä!!

Ilmatar ja Armas 7+3 :heart:

 

Pakko tulla purkaa omaa oloa.

Eilen kirjoittelinkin jo kivuista jotka muistutti lähinnä liitoskipuja. Illalla kipu muutti muotoaan, selkeästi alamahaan kohdistuvaksi. Illalla nipisti välillä niin että sain huulta purra. Edelleen outo jomotus mahan alueella ja itku sitäkin herkemmässä. Onneksi töissä ei muita tällä hetkellä mun lisäksi niin saapi tihrustaa ihan rauhassa.

Miehen roolista odotuksen mukana oli puhetta. Eilen mies huomasi että kaikki ei ole hyvin ja vaikka ei juuri puhunut, sain sen ihanan pitkän halauksen. Joskus tuo ele voi tarkoittaa enemmän kuin tuhat sanaa. Sain itkeä kyyneleet olkapäätä vasten.

Joku nyt vaan mun pääkopassa sanoo et kaikki ei ole niin kuin pitäisi Mietin että pitäiskö varata yksityiselle ultraan aikaa että selviäisi että onko tuolla masussa ketään elossa. Onko kellään kokemusta tälläisistä kivuista ilman verenvuotoja (ei ainakaan vielä ole tullut)? Ja te ketkä olette käyneet ekoilla viikoilla ultrissa kuinka monen päivän päähän olette ultra-ajan saaneet?

Olipas synkkää tekstiä mutta joku ääni (olkoon se äidin sisäinen ääni) nyt pistää mut itkemään koko ajan ja miettimään onko kaikki hyvin :'(

Vauhti-ipanoiden äiti rv 7+5

 

Vauhti-ipanoiden äiti,olisko sulla mahdollisuus päästä yksityiselle ultraan?
Soitat sinne ja kerrot tilanteen,niin saattaisit saada nopeasti ajan :hug:

 

kiitos kaikille! :heart: :hug:
meillä on (kuten varmaan joku muukin tietää ) ollu paljon ongelmia jo jonkun aikaa. puhuminen asioista on ollu se isoin. :| kai se tästä kun antaa sille vähän aikaa. onhan sillä semmonen 8kk aikaa vielä.

vauhti-ipanoiden äiti; mä pääsin seuraavana päivänä polille kun oli kovat kivut. olsisin jopa päässy päivystykseen jos olisi ollu tarvetta. soita neuvolaan ja sano ett sulla on kovat kivut ja epäilet kohdunulk. tsemppiä kovasti! :hug:
jos et pääse polille niin yksityisel varmaan tosi nopeesti.

HS ja nelonen rv 7+4

 

Huhtityttö ja Lymypiilo ja muutkin kiitos :hug: =)

jadal, olen eteläpäästä Keski-Suomea. Mistäs päin muut olette siis K-SKS:n tytöt?

Minkylle halitukset :hug: Ja uusille onnea ja tervetuloa täältäkin :wave:

hopottitar, jellona ja muutkin pettymyksen kokeneet :'( :hug: , voimia!

Miehen suhtautumisesta uutiseen; hänelle tuli tippa silmään, on niin kovasti odotettu tapaus tämä raskaus. Muutaman kerran on kysellyt jaksamistani ja vointiani ja huolehtinut syömisistäni jne... Pelko vielä vaivaa kesän km:n jälkeen...

hp rv 5+4

 

HelloShitty meillä neljäs ilmoitti tulostaan vähän niinkuin puun takaa ei ehkäisty joka kerralla ja keskustelut seuraavasta lapsesta oli vasta kesken kun sain plussan testiin. Ihan iloinen mies siinä vaiheessa oli, seuraavat viikot hiljaisempi, nälvi tms. äksyili ( sellainen muistikuva mulla on ) ja odotuksen edetessä kävimme monta riitaa läpi rahasta jne. Koin koko raskausajan että odotus oli mun syy ja mun risti. Ketään ei kiinnostanut, sukulaisilta sai paskaa niskaan niin paljon ku halus ja mies kiukkusi väsymystään ja stressiään :ashamed: Inhottava odotusaika kaikinpuolin. Ajauduimme todella erillemme, ja vielä vauvan syntymänkin jälkeen tuntui kuin olisimme kaverukset saman katon alla. Suhde jäi kaikkien katkerien asioiden alle.... Kävimme viime vuoden puolella pohjalla ja kuppeja meinasimme alkaa jakamaan. Mutta lopulta molempien halu jatkaa yhdessä oli riittävästi, ja lupaukset suhteen hyvinvoinnin eteen tekemisestä annettiin.

Tähän viitoseen miehen oli aika kauan pohdiskeltava jaksamistaan eikä vieläkään asia ole varma. Mutta ihan eri tavalla on koko odotuskin pyörähtänyt käyntiin. Huolettaakohan miestäsi rahalliset asiat nyt niin paljon? Kyllä mullakin kävi aika iso pala kurkussa kun näytti siltä että 4 lapsen yh:na jatkan elämää. Mutta kyllä mä tiesin jo silloin että jaksan ja selviän kunhan alun järkytyksestä ja järjestelyistä pääsee. Onneksi siihen ei tarvinnut mennä mutta olen varma että sinäkin siitä selviäisit :hug: Tiedätkö olisitko lopun elämäsi katkera miehellesi jos nyt suostuisit aborttiin? entäs jos hän haluaisikin joskus vaikka 5 vuoden kuluttua sittenkin neljännen lapsen? vai onko niin ehdoton mielipiteensä kanssa ettei sellainen ole edes mahdollista?
Meillä viisi on rajana, mies alkoi jo heti testin nähtyään höpöttää kuinka menee sterilisaatioon. Oli pakko toppuutella ja pyytää että odottaisi siihen asti edes että vauva on syntynyt
Toivottavasti saisitte keskusteltua asiasta :hug:

Sisu täällä toinen tissikipuileva. Kaiken lisäksi ne ovat kasvaneetkin niin paljon että rintsikat kiristää :| auts! ei muuta ku liiivi ostoksille.... just ostin kahdet uudet ja taas on pakko....

Tarvikkeista sen verran että emme tarvitse mitään uutena mikäli en odota kaksosia =) Miehen sisko sai juuri viidennen tytön jolle on ostanut sitterin joka on ainoa mitä meiltä puuttuu. Ja todennäköisesti saamme sieltä sellaisen kun hän ei enää tarvitse.

ja tekonimestä vielä sen verran että meillä nuo 2 edellistä olivat nasu ja pikku-ruu. Mutta siinä vaiheessa kun pikku-ruu painoi melkein 4 kg syntyessään niin päätin ettei seuraavan vauvan tekonimi liity nallepuhiin. Ja tällä vauvalla on valitettavasti tällä hetkellä ollut nimenä lapamato :ashamed: Koska kärsin aivan hirveästä jatkuvasti nälästä mutta ihan tuolla nimellä en yleisesti halua vauvaa kutsua joten täällä palstalla se on tietysti strutsin poikanen Sukulaisille ei mitään tekonimiä olla koskaan ees sanottukaan.

Sellasta. Nyt olis viikot 8+0 =) Omien laskujeni mukaan

Kävin muuten vaa-alla tänä aamuna ja on se paino noussut jo ainakin kilon verran ellei jopa kaksi :ashamed: mulla on tavoitteena että paino nousis koko raskauden aikana vain 10-12 kg, voi olla että tuo raja rikkoontuu jo puolivälissä

 

vauhti-ipanoiden äitille :hug: toivottavasti kyseessä pelkästään kovat kasvukivut :|

 

Joo,niin tosissaan vauhti-ipanoiden äiti vois soittaa ensin sinne polille ja kertoa noista kivuista,kun eikö ne kuitenkin ota herkästi tarkastukseen jos on aihetta epäillä kohdun ulkopuolista? :hug:

 

Täällä yksityisen äitiysneuvolan ajanvaraus on klo 17-18 jolloin otan soiton sinne ja yritän saada ultraan aikaa.

Tämän kaupungin äitiyspolin kohtelusta hieman huonoa kokemusta. Aiemmassa raskaudessa kun oli niitä todella RUNSAITA verenvuotoja niin sieltä todettiin mulle että et voi tänne tulla noin vain, täällä kuule pelastetaan ihmishenkiä. Joten kokeilen saada tuonne yksityiselle aikaa tai soittelen huomenna neuvolaan.

PELOTTAA VAAN NIIN VIETÄVÄSTI :'(

 

Täällä yksityisen äitiysneuvolan ajanvaraus on klo 17-18 jolloin otan soiton sinne ja yritän saada ultraan aikaa.

Tämän kaupungin äitiyspolin kohtelusta hieman huonoa kokemusta. Aiemmassa raskaudessa kun oli niitä todella RUNSAITA verenvuotoja niin sieltä todettiin mulle että et voi tänne tulla noin vain, täällä kuule pelastetaan ihmishenkiä. Joten kokeilen saada tuonne yksityiselle aikaa tai soittelen huomenna neuvolaan.

PELOTTAA VAAN NIIN VIETÄVÄSTI :'(

Äitiyspolilla osataan olla välillä ilkeitä,soittele sinne yksityiselle sit tänään ja tuu kertoo et saitko ajan tai sit soitat aamulla neuvolaan :hug:

 

Mä kävin kurkkimassa Masukuvia rv 20 asti ja HÄRREGYYD mitä pötsejä väellä on jo 8,10 ja 12 viikolla! Onko nuo huijauksia?! Onko teillä jo masut kasvaneet? Itsellä on turvoksissa, mutta tuntuu, että turvotus häviäisi, jos olisi päivän mutustamatta ruokaa. Housut kyllä kiristää.

Huhtityttö ja Kyytiläinen 6+2

 

Huhtityttö,no kyllä mulla vähän turvottaa,mut en mä vielä mitään vauvamasua erota
Eiköhän se sieltä jossain vaiheessa pullahda esiin =)

 

Kaivan kyllä kotona mittanauhan ja merkkaan vatsanympäryksen ylös. Taitaa silmä hämääntyä, jos muutos on hidasta. Eikä siinä mitään, minä aivan ehdottomasti haluan tuollaisen jättimahan

 

Sain neuvolasta soittamalla saikkua ja se täti kysy et kirjoittaako lappuun raskaudesta aiheutuva pahointi, sanoin että ei mielellään kun pomot ei tiedä.
No nyt siinä kumminkin on äitysneuvolan leima Eli se siitä sitten, kukapa siitä ei tajuais miksi saikkua olen ottanut kun syyssäkin lukee oksentelu....

Hyvästi siis jatkosopparit....