**KESÄMASSUT 2009** (kesäkuussa puhkeaa) vol 1.

Jellona: :'( :hug:

 

Jellona kuulostat uskomattoman vahvalta ihmiseltä, oikealta jellonalta. Itsestäni ei varmaan löytyisi tuollaista lujuutta. :hug: Toivottavasti saamme vielä lukea jostain pinosta että teillekin vauva olisi tulossa.


Omaa napaa hieman sekaisin fiiliksin. Viime yönä heräsin siihen että mahaa polttaa oikein kunnolla, hirveää ravia veskiin ja vaan onneks maha oli sekaisin. Pelotti että mistä nuo poltot johtuu. Nyt aamusta asti vihlonut tuolta alakerrasta samanlailla kuin muissakin raskauksissa mutta siellä vasta rv 30 eteenpäin.
Eikai tässä vaiheessa vielä mitää liitoskipuja ole tarkoitus olla vaikka kolmas raskaus onkin

Nyt hieman kuulostellen mennään tää päivä, mitään muuta huolestuttavaa (vuotoa yms..) ei ole vielä ilmaantunut mutta kyllä ajatukset pyörii nyt tasan tässä masu-asukkaassa ja siinä pysyykö mukana.

Vauhti-ipanoiden äiti ja asukki rv 7+4

 

voimia täältäkin!! :'( :hug: :hug: :hug:

 

:wave: tervehdys!
Päätin tulla vähän kurkkimaan tänne, mut täälhän on jo iso pino teitä =)
Näyttäs vähän siltä, että meillekin vois olla kolmonen tulossa kesäkuussa :heart:
Ikää on 29 ja meillä on ennestään kaksi pellavapäistä poikaa: Eemeli (08/05) ja Otava (07/07).
Laskuri antoi la:ksi 23.6.
Asun Kaarinassa, eli TYKS on synnytyssairaala.

 

ninniliina tervetuloa miä hiukan vanhempi ja sairaala/lapsiluku ssama jopa sukupuoli.... mä 30v pojat 12/03 ja 05/07

eli ikäerot tulee oleen esikkoon 5v6kk ja pikkukakkoseen 2v 1kk

miehen suhtautuminen ollaan molemat oltu nopeesta tärpistä hieman hölmönä. ei varsinaisesto asiasta kauheesti pyuhuta. odotus kannalla, sanoi toki töissä ollessaan että olettehan sä, pojat ja se "jotAIN" KOTONA

ÄLYTTÖMÄN ISOJA :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: JOKAISELLE NIITÄ TARVITSEVILLE.


NEUVOLAAN PITÄIS VISSIIN SOITELLA ETTÄ SAIS UKLTRA AJAN PERJANTAILLE JOHONKIN "LÄHES VALOVUODEN PÄÄHÄN" apua jäi caps lokki päälle enkä viitti kirjoittaa uusiksi

pomolle kerron varmaan 12viikon tietämissä kun säästölomis pitäis anoo ennen ä-loman alkuu jos sillä keinolla saisi sen että "olisi töissä" ja sais sen ekan 3kk palkkaa... toiveissa ainakin on hyvä elää...

pitää mennä ruoka palaa uuniin kohta....

tinni ja jölli 6+4 (piti käyä laskurista tarkastamassa....)

 

Jellona: :hug:
Ninniliina:Tervetuloa! :flower:

Kukas se olikaan ostanut ne rannekkeet mikä helpotta pahoinvointia? Nimittäin nyt se alkoi minullakin :x Luulin selviäväni edes yhden raskauden ilman tätä kamalaa olotilaa mutta näköjään ei...Ajattelin tilata ne rannekkeet, pakko yrittää kaikki keinot kun pelottaa että menee olo yhtä heikoksi kuin muissakin raskauksissa. Apteekista suosittelivat B6-vitamiinia ja olen lukenut että ne hyvin auttaisivat? Ostin Heksavitia mutta soitan aamulla neuvolaan ja kysyn sieltä vielä ennen kuin rupean niitä syömään.
Sipsejä koko ajan mussutan niin suhtkoht olo pysyy kohtalaisena

 

jellona :hug: :hug:

peppita mulle mies kävi apteekista ostamassa berocca tabletteja, ne on jotain b-vitamiini pillereitä. Oli pyytänyt piristävintä pilleriä mitä löytyy

Tänään tuli eka oksu :/ aamulla jo hetken luulin, että pahoinvointi on loppunut, ja sitä kun aloin ääneen ihmettelemään, niin johan alkoi yököttää :x
nyt taistele väsymystä vastaan, en uskalla mennä päikkäreille kun pelottaa, että siinä menee koko päivä...

mut nyt tää mamma lähtee saunaan
jadal rv 6+2

 

Jellonalle :hug: :hug: :'(

 

Jellonalle - iso :hug:
Pepita - Mulla on aina ollut hormoonihoitojen aikana b6 kolmasti päivässä ja tehokkaasti on auttanut niiden aiheuttamaan pahoinvointiin. Nyt sitten ennen ivf:ää jo aloitin ja joka päivä syön edelleen. En uskalla lopettaa vaikka on todella heikko olo teki mitä vaan. Pelkään, että menee vielä pahemmaksi ilman. B6 on vesiliukoinen eli ei ole haittaa vaikka ottaa hieman enemmänkin.

(.) Minä säännöllisesti hammaspesussa ja aamulla oksentelen, joskus päivisinkin. Aika rankkaa on ollut alku. Ei auta vaikka yritän syödä jo sängyssä aamulla. Ajattelin tehdä sellaisen rannekkeen itse kun luin, etttei ole vaikeaa. Kamalaa on yrittää tehdä töitä. Eilen keskellä puhetta yritän nieleskellä, ettei valuisi yli äyräiden. Ja olin kahden puheen jälkeen todella naatti. Keskittyminen oli todella vaikeaa.

Hobelix & Vattu (x2?) 7+4

 

Voisin hypätä mukaan tähän kesäkuisten pinoon JEE!
LA olisi (OYS:in sivujen mukaan) 20.6. Nyt menossa rv 5+1. Perheemme ydinporukka äiti, isi ja kaksi tyttöä (4&6v.) saavat siis ensi kesänä toivottavasti pienen nyytin, jota voidaan kilpaa hoivailla!Kuopuksemme syntymän jälkeen olin todella pitkään sitä mieltä, että hän jäisi viimeiseksi vauvaksemme.. Mutta vauvakuume herää niin kovin helposti, riitti että mies sai kuumeen ja kertoili kaikista söpöistä vauvoista...

Synnytyssairaalana on tälläkin kertaa hyvin todennäköisesti K-SKS, täällä keskellä suomea kun asutaan. Ensi viikolla taidan soitella ä-neuvolaan, josta annetaan ilmeisesti muutaman viikon päähän ensimmäinen aika. Täällä tehdään normiraskauksissa yksi ultra rv 10-12. Molemmissa aikaisemmissa raskauksissni olen kyllä päässyt yhteen ultraan myös äitipolille (oman terveydentilan vuoksi on seurattu vauvan kasvua). Saa nähdä miten tämä raskaus nyt etenee..
Alkuun, ennen testin tekoa oli melko kovia kuukautiskivun tyyppisiä vihlontoja ja jomotuksia, jotka kestivät muutaman päivän. Kun ne loppuivat tilalle tuli vilutus ja väsytys. Huonoa oloa en ole onnistuneissa raskauksissa ennen potenut (yksi km on, jossa oli näin), ja nyt varsinkin iltaisin ja aamuyöstä huono olo haittaa nukkumista.

Tästä se odotus taitaa alkaa..

:heart: :heart: :heart:

 

Tervetuloa uudet ja onnea odotukseen! :flower: :heart:

oonko vielä vaan ainoo PS:aan menossa synnyttää. no..en oo jäämässä sinne kauan ku poli synnytys on mielessä. sairaala on niin ankee paikka. ei kiitos mulle. :/

HS ja nelonen rv 7+3

 

HelloShitty: ootko synnyttänyt aiemmin polikliinisesti?

Mä synnytin tuon viidennen,olin 6 tuntia sairaalassa ja lähdin kotiin,niin toivon nytkin sen onnistuvan

Mä mietin kuumeisesti työnimeä,ihan säälittää kun pikkuista ei oo vielä "nimetty" :snotty:

Kolme viimeisintä oli Onni,Toivo ja Lahja,kahdesta ekasta en muista :|

A-Mam rv 7+5 :heart:

 

Jellonan asennetta ihaillen... :hug: :hug:

 

Onneksi on synttärikemut ohi,kyllä taas mässäilin niin paljon että
Tervetuloa uusille :flower:

bad virgin+hippu 7+6(7+2)

 

Piti tulla kysymään, että onko teillä kaikki raskaudet olleet samanlaisia, noin suurinpiirtein, vai ovatko kovasti poikenneet toisistaan?

Mulla kun on tähän asti tätä kolmatta myöten olleet ihan erilaisia. Ekasta ei ollut mitään oireita, ja olin elämäni kunnossa. Toisessa raskudessa oli pientä kuvotusta ja väsymystä alussa, sekä ummetusta, ja lopussa kiitettävät liitos kivut. Nyt onkin sitten pahoinvointia lähes koko ajan, ja aivan järkyttävä väsymys. Ummetuksesta taas ei ole tietoakaan, päin vastoin...
Ihmetyttää miten voi yhdellä ihmisellä olla näin erilaiset raskaudet

 

HelloShitty: ootko synnyttänyt aiemmin polikliinisesti?

Mä synnytin tuon viidennen,olin 6 tuntia sairaalassa ja lähdin kotiin,niin toivon nytkin sen onnistuvan

Mä mietin kuumeisesti työnimeä,ihan säälittää kun pikkuista ei oo vielä "nimetty" :snotty:

Kolme viimeisintä oli Onni,Toivo ja Lahja,kahdesta ekasta en muista :|

A-Mam rv 7+5 :heart:

en oo. viimeks leikin ajatuksella. myös kotisynnytys kävi mielessä. mutta ihan ajatuksena ne jäi. nyt kyllä houkuttelee siks että ne muutamat päivät sairaalassa on mulle kerta kaikkiaan liian raskaat. :snotty: :ashamed:

 

A-mam; miten olis työnimeks Aarre tai Voitto?

 

nyt on aika sitten varattu ekaan neuvolaan joka on marraskuun 3.pvä tosi mukavan oloinen neuvola-täti oli puhelimessa!nyt vaan malttamattomana odottelemaan ekaa neuvolaa..olis jo se 3.pvä.

jen-mar + maha-asukki rv5+2

 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Ensin Jellonalle halaus. Voimia ja myös itkua, jos itku helpottaa.

Kiitos Lissulille alun linkeistä. Suvun lapsihistoriikin perusteella ounastelen tyttöä, koska niitä tuppaa serkuilla olemaan. Molemmat linkkien "ennusteet" antoivat tulokseksi kuitenkin poika, joten uskon viisaita kiinalaisia kansanperinteitä ja veikkaan poikaa. Molemmat ovat tietysti hyvin tervetulleita meidän pieneen perheeseemme

Edelleenkin lähes oireeton Huhtityttö ja Kyytiläinen 6+2

 

kuinka mukana teiän miehet on? kysyykö ja jutteleeko ne paljon odotuksesta ja vauvasta?

täällä ollaan ihan kuin mitään ei olis missään. :| en tiiä enää mitä pitäis ajatella, tuntea, tehä... :/

HS ja nelonen rv 7+4

 

meillä mies kans tosi vaitonainen vauvasta,ei puhu eikä kysele vauvasta joka minua hiukan ihmetyttää... en tiedä minäkään mitä ajatella tai miten ottais asian puheeks.... APUVA!

 

Minun on helppo täällä neuvoa, koska oma mies on herttainen ja varottelee koko ajan ja kyselee vointia :ashamed: Mutta vastaanpa kuitenkin...
Kuuntelin viime viikolla radiosta ohjelmaa, jossa puhuttiin miesten "osuudesta" raskaudessa. Asian ydin tuntui olevan se, että neuvolassa ja muualla kysellään vain äidin vointia. Nyt oli tehty jotain ohjeita/projekteja, joissa myös isä otettiin enemmän huomioon. Mitä tapahtuisi, jos kysyisitte heiltä ihan suoraan, että mitä he miettivät tulevasta vauvasta?

 

Minun on helppo täällä neuvoa, koska oma mies on herttainen ja varottelee koko ajan ja kyselee vointia :ashamed: Mutta vastaanpa kuitenkin...
Kuuntelin viime viikolla radiosta ohjelmaa, jossa puhuttiin miesten "osuudesta" raskaudessa. Asian ydin tuntui olevan se, että neuvolassa ja muualla kysellään vain äidin vointia. Nyt oli tehty jotain ohjeita/projekteja, joissa myös isä otettiin enemmän huomioon. Mitä tapahtuisi, jos kysyisitte heiltä ihan suoraan, että mitä he miettivät tulevasta vauvasta?

no mä tiiän jo miehen mielipidettä. se olisi halunnu aborttii. siks alan itekin miettiä onko tässä mitään järkeä. :'( siis se että tuleeko toi ukko ikinä hyväksymään tätä. aina ku sanon jotain asiaan liittyvää niin se ei kuuntele ja vaihtaa aihetta. en uskalla edes sanoa sana vauva, odotus, synnytys tai raskaus. :snotty:

 

Miehistä Juu, ei puhu eikä pukahda. Tuhisee vaan kun kuljeskelen täällä yrjöt suussa ja yritän tehdä kotihommia Samanlainen oli edellisen kanssa. En ota enää henkilökohtaisesti.. Ehkä raskaus ei ole hänne niin konkreettista kuin minulle, kyllä tuo ultrakuvia katselee ihan tohkeissaan ja myöhemmin isoa mahaa "käskettäessä" tunnusteli, mutta vauvan syntymän jälkeen hänelle vasta tuntui valjenneen että oli tullut taas isäksi
Kodin pyörittäminen on minun hommiani ja hän käy töissä- asenteella eletään ja pysytään paremmin sovussa keskenämme. Vähän vanhanaikainen ajattelutapa, mutta toimii meillä ja ollaan molemmat onnellisempia kun en naukuta jatkuvasti kotihommista ja voin samalla odottaa häneltä tiettyjä "miesten" juttuja.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan langettaisin tuomion anopille..on passannut poikansa aivan piloille ja 40v. on liian vanha muuttamaan asenteitaan..varsinkin jos palvelut ovat huononemassa ja edut vähenemässä.. Minun lapseni saavat/joutuvat tekemään kotihommia olivatpa sitten tyttöjä tai poikia.

Välillä kyllä kaipaisin tukea joihinkin asioihin, esim. nyt tähän vuotamiseen, mutta ei puhettakaan että voitais keskustella.. Hänellä ei kertakaikkiaan ole kykyä käsitellä tällaisia asioita. Enkä nyt sano millään pahalla, vaan ihan totean että keskustelemaankin pitää oppia.. Syy on siis anopin

-Anu- 7+3

 

Hankala tilanne, HS. Tätä nyt ei voi missään nimessä suoraan verrata, mutta kerron nyt kuitenkin. Muutamia vuosia sitten päätin hankkia koiran. Suhteemme oli silloin aika tuore ja mieheni muutti minun luokseni asumaan samoihin aikoihin kun koirakin tuli. Mies oli koiraa todella paljon vastaan ja hänellä paloi totaalisesti hihat muutaman kerran ekojen viikkojen aikana, jolloin kaikki oli vielä uutta ja hankalaa (sisäsiisteys, yöllä nukkuminen, kaikki). Hän vaati minua palauttamaan koiran, jolloin kieltäydyin ja käskin häntä lähtemään, niin pitkälle tilanne meni. Kuitenkin kaikki jäivät ja nykyään kaikki on hyvin ja meillä on kaksi koiraa, molemmat todella rakkaita hänellekin. Minä kannan niistä päävastuun, mutta mies on mukana kyllä ja käy kuvaamassa kaikki kisat missä käydään ja on super-ylpeä "iskä". Eli onnellinen loppu ja koirista on hänelle todella paljon iloa. Syy, miksi hän niitä ei alunperin halunnut johtui yksinkertaisesti siitä, että hän ei tajunnut, miten paljon onnea ja ilon tunteita nuo koirat voivat herättää. Hänellä ei koskaan ole ollut koiria, eikä muita eläimiä. Hän ajatteli, että niistä on vain todella paljon vaivaa ja riesaa. Eikä saa ikinä mennä mihinkään matkalle. Ja ne syö koko asunnon. No kyllä varmaan tiedät nämä kaikki kauhukuvat. Saattaa olla, että miehelläsi on sama ajatusmaailma. Vauvoista on todella paljon työtä, aina pitää hankkia hoitajia ja ne itkee kaikki yöt ja sitten kun ne on kipeitä, niin sitten on helvetti irti. Näistä puhutaan aina. Positiivisena asiana sanotaan ehkä, että vauvat on niin ihania ja söpöjä. Miehet ei ehkä kaikki perusta ihanuudesta ja söpöydestä. Mutta niiden on vaikea kokea etukäteen sitä uskomatonta tunnetta, joka voi syntyä, kun saa olla ylpeä lapsistaan, tai sitä, kun lapsi sanoo, että vain isi osaa parantaa tämän haavan, ei kukaan muu. Joten tsemppiä teille, odotusaika on varmasti rankempaa "yksin", mutta tämä oli yksi näkökulma asiaan, mitä sinun miehesi saattaa vauvasta ajatella. Näin se oli meillä koirien suhteen, vauva vaikuttaisi olevan helpompi. Lisäksi me olemme yrittäneet vauvaa jo maaliskuusta lähtien, joten ehkä se on ollut hyvää aikaa ajatella asiaa. Toivottavasti tälläkin on onnellinen loppu ja miehesi ymmärtää tukea sinua jos raskausaikana tai ainakin sitten, kun vauva on tullut tähän maailmaan =)

Lymypiilo + pikkumyyrä 5+4