~KesäMassut 2007~

Olipas Katalla ollut kauhistuttava kokemus, mutta onneksi asiassa kävi hyvin lopulta.

Jokeltelusta Eerika jokeltelee kovasti, on jo pitkän aikaa, nykyään tulee paljon erilaisia tavuja. Kuulostavat joskus ihan sanoilta, kun tulee pari eri tavua peräkkäin, näitä mm. ättä, ämmä, pappa, anna, ota, en mä, en en jne...

Nukkumisesta Me siirsimme Eerikan nukkumaan omaan huoneeseen reilu kuukausi sitten, koska Eerika havahtui kun me menimme nukkumaan ja yöllä joko minä havahduin Eerikan liikkeisiin tai Eerikan meidän liikkeisiin. Tässä vaiheessa Eerika vielä söi kerran tai kaksi yössä. Ensimmäisinä öinä heräili muutaman kerran, mutta jo tokana tai kolmantena yönä nukkuin koko yön putkeen. Nyt yöt nukutaan pääosin kokonaan ilman syömisiä, harvoin joinakin öinä herää vaatimaan tissiä. Jos Eerika herää yöllä itkemään tai juttelemaan, niin odottelen hetken aikaa rauhoittukoo neiti itsekseen. Usein rauhoittuu ja nukahtaa itsekseen takaisin, aina ei. Jos ei rauhoitu niin haen viereen. Hieman anna aina pidempään pitää yöllä ääntä ennen kuin haen.

Soseista
Itse olen alusta asti tehnyt kasvis- ja lihasoseet pakkaseen. Hedelmä- ja marjasoseet on ostettu kaupasta. Sormiruokana meillä menee pelkästään maissinaksut, jotka ovat herkkuja Eerikalle. Ihanaa kun voi vieraillessa kahvipöydässä antaa neidillekin jotain naposteltavaa, kun aikaisemmin joutui vain vierestä katsomaan kun muut söi ja joi.

Minusta on ihana lukea sekä pitkiä että lyhyitä juttuja.

Äippä-77 ja Eerika 7kk
 
Myy mitä oireita perunasta tuli? Meillä tosiaan 5½kk ikäisenä aloiteltiin kiinteiden maistelu perunalla ja siitä ei mitään oireita tullut mutta ei kovin maistunut, seuraavaksi otettiin porkkana ja oksensi oikein kunnolla pari tuntia peruna-porkkanasoseen antamisen jälkeen. Sen jälkeen ei ole suostunut perunaa eikä porkkanaa syömään. Muutenkin kääntyy naama väärinpäin kun kasvis tai kasvisliha sosetta tarjoan ja alkaa yökkiä. Olen koittanut kaupan ruokia sekä omatekemiä ja myös hedelmäsosetta olen laittanut sekaan ja mutta ei maistu. Aluksi sain vähän enemmän menemään kun huijasin laittamalla hedelmäsosetta kasvissoseen sekaan. Nälkä tytöllä kyllä on, tänäänkin annoin Piltin lihaperunasosessa mutta kahta teelusikallista enempää huolinut,muussasin sitte kokonaisen banaanin ja söi hyvällä ruokahalulla sen. Voiko olla vaan niin nirso että suostuu syömään vaan makeaa vai mikä on? Illalla syökin sitte ison annoksen hyvällä ruokahalulla riisipuuroa.
Laitatteko rasvaa vauvan soseiden sekaan siis ruokaöljyä tai jotain? Jostain luin että pitäisi lisätä.
 
NallePuh... Ihan hillittömän huutokohtauksen sai perunasta molemmilla kerroilla, joten se jätettiin sit. Nyt kun on ikää enempi, niin ajattelin masun olevan valmiimpi ja ihan hyvältä vaikuttaakin. Taidan päästä uusia soseita keitteleen. :)

Kuulostais siltä, että sun tytölles se porkkana ei sovi. Perunasta on saattanu tulla sellanen mielikuva, että siitäkin tulee huono olo (peruna-porkkanan kun oksensi) eikä siks suostu syömään. Tai sit ei tykkää. Ootko kokeillu bataattia tai palsternakkaa? Jos ne kelpais, kun ovat makeempia. Kuinka monta kertaa annat peräkkäin samaa makua? Tottuisko makuun, jos antaisit useemman kerran ennen toiseen makuun vaihtamista?

Rasvalisää annoin pojalle soseen seassa 1-2tl päivässä 5kk-7kk. Nyt kun on kasvukäyrä lähteny oikeeseen suuntaan, niin allergialääkärin ja terkkarin kehotuksesta jätin pois. Ihan rypsiöljyä annoin. Ei siis o pakko antaa, mut ei kai se haitaks ole... Ainakaan jos ei o kovin punkero vauva.

Toivottavasti ne pöperöt alkaa pian maistumaan. :)
 
Iltaa kaikille!! :)

Meillä on molemmat muksut nukkumassa, Juliakin meni tosi kivasti niinkuin yleensä... Vaikka onkin taas alkanut kyllä heräilemään öisin..

Tyttö siis herää tuossa 3-5 välillä, viime yönä oli 2 tuntia hereillä.... Kitisee ja kiukkuaa, on selkeästi väsynyt, mutta ei nälkäinen... Mutta ei sitten tahdo nukahtaa mihinkään, ei sylittelyyn, ei mun kainalossa, ei omassa sängyssä.... Sitten jossain vaiheessa on niin väsynyt että nukahtaminen taas onnistuu, mutta aika raivostuttavaa touhua on...

Mä myös annan sitten tissiä vaikka ei sitä vaadi, tiedän, että varmaan ei kannattaisi, mutta on itse yöllä niin väsy, että ajattelen vaan, että ihan mitä vaan, että nyt voitais jatkaa unia....

Olenki nyt lukenut tuosta tassuttelusta ja ajatellut kokeilla sitä... Esikoisella aikanaa pidettiin ihan neuvolan ohjeiden mukaisesti ns.huudatuskoulua mikä olikin tehokasta, mutta nyt tyttö on samassa huoneessa meidän kanssa ja muutenkin mun mielestä herkempi luonteeltaan, niin yritän kokeilla näillä lempeämmillä tavoilla ensin...

Soseista niin meillä syödään edelleen silkoisia soseita, kun pakastimessa vielä niitä on :D Sitten teen karkeampaa kun saan noi pois tuolta... Lapin reissullekin ajattelin ostaa vielä niitä 5kk soseita, vaikka täyttääkin sen 8kk, kun siinä on se yksi purkki niin sopivan kokoinen annos...

Jollakin oli ongelmaa siitä, että soseet menee liian hienoksi soseuttajalla, niin mä tein esikoiselle sillein, että soseutin osan ja meni tosiaan aika sileäksi ja sitten laitoin esim.herneet kokonaisena ruokaan tai porkkanaa raasteena, että jäi jotain pureskeltavaa...

NallePuh tossa kyseli ruokaöljyn lisäämisestä ruokaan, niin en mä ole ikinä lisännyt sitä... Ihan uusi juttu kyllä..

Omaa huoneeseen laittamisesta, niin periaatteessa meillä olisi nyt hyvä siirtää, koska ei öisin tarvitse ruokaa ja olis nyt tarkoitus opettaa nukkuu yöt kokonaisena, mutta kun tyttö olis tarkoitus siirtää sit pojan huoneeseen niin ajatus ei oikein toimi... kun kuitenkin heräilee, herättäs sit jätkänkin ja muutenkin kun pojan huone on täynnä kaikkea krääsää, hoka ei ole sopivaa vauvalle, joka pistää kaiken suuhun, niin todennäköisesti katsellaan joko isompaa asuntoa jossain vaiheessa tai sitten muksut samaan huoneeseen sitten joskus kun Julia on lähempänä 2 vuotta...

Jokeltelusta vielä niin musta tuntuu, että tytön juttelu on vähentänyt tosi paljon nyt kun on lähtenyt liikenteeseen... ja silloin kun juttelee niin on örinää ja kiljumista ja mamamaata, että pientä taantumista tosiaan... Mutta eiköhän se siitä :)

Lauantain tapaamista odottelen vesi kielellä :p

-Hiiviö & Julia 7kk3vk (miten tämä aika juoksee näin nopeaa??!)-
 
Voi itku mikä yö katan Maisalla! :hug: Onneksi ohimenevä.

Kyllä sitä ite miettii ja on kiitollinen kuinka helpolla on lasten sairastamisten ja muiden sattumisten suhteen päässyt. Alinalla ei ole ollut vielä mitään tähän ikään eikä pojallakaan ole ollut 2,5 vuoteen kuin kaksi mahatautia, yksi korvatulehdus ja yksi korkea kuume. Vähän räkänokkaisuutta, kuhmuja ja musta silmä silloin tällöin...

Ihan kuin Hiiviöllä meilläkin on huoneongelma tytön kanssa. Olisi kiva kokeilla nukkuisiko Alina heräilemättä jos laitettaisiin lastenhuoneeseen nukkumaan, mutta sitten se kuitenkin herättäisi pojan ja todennäkösesti myös toiste päin poika herättelisi Alinan.. Ei Alina ole nyt kuin kerran yössä herännyt, mutta ilman tissiä en saa nukutettua uudestaan. Pari kertaa kokeilin paijailemalla, mutta kun lopputulos on se, että Alina huutaa, poika herää ja juoksee ympäriinsä ja ittellä vaan päässä surisee kun väsyttää niin paljon, niin jätin silittelyt siihen.

Kovasti odotellaan täälläkin lauantain tapaamista! Osaakohan sitä enää syödäkään jos ei joku koko ajan keskeytä =)

-ebbuliini ja Alina 7kk-
 
Huomenta ja kiitokset myötäelämisestä... :hug:
Tyttö ihan entisensä,oli siitä rokotteesta oireilua vaan.

Oon lisännyt Miskan ruokiin myös,yhteen soseeseen öljyä lusikallisen verran.Kaksoisista Joona oli järkky laiheliini,hälle tein samoin.

Miska panttaa syömistä nyt,oisko ylähampaat tulossa.
Ja täällä vekslaa poika öisin kans,mies on aika väsynyt muttei salli mun kekkaloida.Sanoo että nukahtaa niin hyvin takasin ettei mun kannata tulla sinne valvomaan yötäni.
Miska saattaa herätä aamuyön ihan tunnin välein.Yöllä muutenkin jo alkaa 1 aikaaan heräilyn,joskus auttaa kuulemma tassutus ja yleensä syli.5 minsaa riittää,sitte jatkuu uni.

Nyt kahville,moi!
kata ja miska 8 kk 2 vko :heart:
 
Jospa mä nyt kommentoisin enemmälti...

Mut ensin pitää hehkuttaa. :D Poika avas sanojen arkkunsa eli sanoi ensimmäisen sanansa. :heart: Yks aamu hoki vaativalla äänellä itkua tihrustaen buuo buuo ja tulkitsin sen tarkottavan puuroo, mut en laskenu sanaks vielä. Hokee buu buu muutenkin, joten saatto olla sattumaa. Mut tänä aamuna pottaillessa sit tuli ihan tarkotuksella, kun kateltiin kuvakirjaa siinä. Yhdellä sivulla on nuken kuva jota poitsu katto ekan kerran ihan haltioissaan. Tulin sanoneeks sitä tytöks. Nyt oli se sama kirja ja sana nukke ei aiheuttanu mitään reaktioo, mut hetkee myöhemmin katottiin uudestaan ja sanoinkin tyttö. No poika toistaa taitavasti perässä tyytö ja hetken päästä alkaa makustella hiljaa tyttö tyttö tyttö. Sit myöhemmin sen aukeeman kohdalla kysyin missä tyttö ja jätkä taputtaa nuken kuvaa. Ei siis ollu vahinko-onnistuminen... Nyt äiti on ylpee. :heart: :D

Poika myös vaati pääsyä potalle aamulla... On siis ollu tapana käyttää aina heräämisen ja ruuan jälkeen, kun mennään vaippakin vaihtamaan. Nyt sit ajattelin, että iso pissa kerkes vaippaan tulla mun heräillessä, joten laitan vaan uuden vaipan. Ja sit tuli itku. Siirsin pottaa ja rauhottu, aloin taas laittaa vaippaa ja tuli itku. Sehän oli sitte selvä viesti ja laitoin potalle. Oikein hienon tortun sinne murjaskin. Alkaa vissiin sit tottua tuohon pottailuun, kun ilosena siinä istuu ja oikein pyytäää siihen... Oli jo toinen kerta nimittäin tuo pyytäminen.

Ai niin muuten... Meillä kun oli rengas rikki vaunuista ja jouduttiin sit maanantaina liinaileen. Tultiin kotiin ja pyysin miestä viemään pojan potalle ja vaipan vaihtoon... Oli siellä pissaa vaipassakin, mut tosi ison teki pottaan. Vissiin sit säästelly potalle, kun ei sylissä tehny. Meni nyt pissa -ja kakkajutuiks... Pahoittelen. :ashamed: Oon vaan niin innoissani tuosta, kun poika tykkää tehdä isojen poikien juttuja... Saa kyllä silti ihan vauvakin vielä olla. :)

Katalla tosiaan taas ollu hurja tilanne tyttösen kanssa. Onneks meni ohi, mut varmasti säikytti pahasti. Miskalla kuulostaa samalta toi homma ku meidän jätkällä oli vähän aikaa sitten... Nehän tuli ihan peräkkäin poitsulle ne ylähampaat, kulmahammas ekana ja sit se etuhammas. Toivottavasti tuokin menee pian ohi, että alkaa ruoka taas maistua ja isukki saa nukuttua. Voimia! :hug:

Meillä on kans jokeltelu vähentynyt ja tilalle tullu epämäärästä mölinää ja älämölöä. Tosin sanojakin yrittää toistella, joten ihan taantumisesta ei meillä voi puhua.

Konttausasentoon on poika alkanu enemmän itteensä nytkyttään myös... Sillai masulla ollessaan pukkaa pepun taakse pystyyn, siihen säärien päälle ja sit nojailee kyynärvarsien varassa. Suorilla käsillä ei jaksa vielä kunnolla pitää, joten siihen ei nosta. Mä välillä leikitän poikaa pystympään konttausasentoon ja siinä sit naureskelee. Taitaa kestää, ennen ku siihen ite nousee ja ihan hyvä niin. :)

Istumaan ei poika edelleenkään ite nouse, mut istumasta yrittää pystyyn. Sitäkin saa harjotella ihan rauhassa ennen onnistumista. Melko pitkiä aikoja on alkanu leikkiä istualtaan ja jotenki välillä unohtaa, että siitä voi lähtee mönkimään lelujen perään. Enkä sit ei haluu, kun ei ite vielä pääse takasin... Istualtaan kun leikkiminen on niin erilaista ku makuultaan.

Omaan huoneeseen ei taideta poikaa saada vielä aikoihin... Se meidän mahdollinen muutto näyttää häämöttävän paljon pitemmällä ku alunperin luultiin. Eihän sitä tiedä päästäänkö edes, mut ainahan sitä haaveilla saa. :) Se nyt kuitenki on varmaa, että poika pääsee omaan huoneeseen ennen ku saa leikkikaverin... Tarvitaan muutenki lisää tilaa.

Mä oon nyt tehny aika karkeeta sosetta ja puuroakaan en enää hienonna ku nimeks. Ihan hyvin näyttä uppoavan, soseita syöttäessä pitää vaan hieman enemmän antaa aikaa mutustamiseen. Näyttää poika tekevän pureskeluliikettä eli on vissiin oivaltanu, että niinkin voi ruuan hienontaa. Välillä muussaa kyllä kitalakeenkin.

Voimia ja pikaista toipumista sairastelijoitten perheisiin! :hug:

Pepsukka... Meillä myös luetaan myös pieniä tarinoita ja katellaan kuvakirjoja. Missä -kysymykset on käytössä ja poika osaa joitakin juttuja jo näyttääkin. Tyttö on selkein tunnistus, kun sen sanookin, mutta lisäksi tunnistaa muutamia eläimiä, jos sille päälle sattuu. On siis vähän siitä kiinni hyvittaako poikaa vastailla missä -kysymyksiin kuvia osiuttelemalla. Välillä kiinnostaa enempi kaikki muu, esim päällä oleva pesukone. :)

Jousimies, Moonlight ja kumppanit Turun seudulla... Teitäkin kaivataan tapaamispinkaan. Meillä on pieni porukka siellä sopimassa tapaamista tälle kuulle, mut kiva olis saada loputkin mukaan. :)

Jahas, pitää valmistautua kahvittelureissuun, jos meinaan kävellen mennä. Pojan herättyä on kuitenkin pottailu, ruoka ja maito eli sillon on ihan turha kuvitella itelleen mitään tekevänsä tai tavaroita pakkaavansa. Näyttää aika mukavalle tuolla ulkona, joten ootan jo innolla ulkoilemaan pääsyä ja kieltämättä kahvitteluakin. :)

Myy ja poikanen 7kk2vk3pv
 
Täältä laiskiainen ilmoittaa pitkän tauon jälkeen itsestään ;) Se kun vaan tahtoo mennä niin, että kun ei elämään kuulu mitään uutta, niin ei osaa oikein mitään kirjoittaakaan. Tosi kiva on kyllä ollut teidän muiden juttuja lueskella.

Taitavalta kuulostaa kyllä Myyn poika! Voin vain kuvitella, kuinka hellyttävältä ensimmäinen sana on kuulostanut noin pienen suusta :heart:

Pepsukalle todella paljon myötätuntoa lähtee täältä. Voin kyllä yhtyä tuohon Katan kommenttiin, että pari ekaa vuotta ovat kyllä tosi rankkoja parisuhteelle, etenkin jos käsitykset perhe-elämästä poikkeavat toisistaan. Olen itsekin kokenut saman...

No meidän kuulumisia sen verran, että yöt on menneet tosi huonosti...ylhäälle on tullut hammas, että oisko sit siitä. Mutta aika äkäinen emäntä täältä huushollista nyt löytyy. Ja kun ukko on mitä on, niin välillä täällä otetaan aika kipakastikin yhteen.

Poika meillä muuten voi hyvin, ei ole enää saanut niitä kohtauksiakaan. Eilen yllätti ottamalla ensimmäiset askeleensa tuetta. En tiedä, ymmärsikö itse, mutta kun päästin pojasta irti, niin otti neljä askelta ennenkuin rojahti polvilleen. Mutta tuetta osaa seistä jo muutamia sekunteja.

t.auramaria+poika 7kk3vk

ps. Päivitän itsekin profiiliin uuden kuvan hetken päästä
 
Auramaria,ihana kuva!!
Poju on toosi paljon sun näköinen.
Ja siis kävelee jo???
Voi jee...Miska seisoo taaperokärryä vasten mutta ihan tovin.En ole yrittänyt ees autella toista mitenkään,mä olin ihan hukassa kun esikoinen nousi 7 kk pystyyn ja oppi juoksee 9 kkiässä.
Se oli tosi raskasta aikaa,muistan sen.
No,kaksoset käveli tyttö 10 kk ja poika 11 kk.Maisa 13 kk.
Jos Miska ottais tuon välissä olevan eli tasan 1 vee=12 kk!!!
Ois vapaana siinä.

Myylle ison isot onnittelut nopeasti oppivasta pojasta.Ja tuo pissahomma on tosi upee juttu.
Ja sana myös!

Mun mielestä miska sanoo myös hei,äiti ja eilen isi..Mut en usko että on ihan tahallisia.
ämmäkin sanoo ;)
mamma,pappa taikka ne kuulostaa ehkä siltä.kukat on ihan ykkösiä niitä tuijottaa ja osaa hakea lampun,kukan ja sisarukset kysyttäessä.

No,nyt paras lopetella,moiks!!!
 
No, pitääpä vielä lisätä, että en nyt laske sitä vielä kävelyksi. Ne oli neljä todella horjuvaa ja todennäköisesti tiedostamatonta askelta :D

Joo, aika hauskaa miten toiset näkevät nuo ulkonäköasiat. Silmät varmaan ovatkin molemmilla tämmöset vinot, ja niistä kyllä kaikki ovat sanoneetkin...paitsi anoppi, jonka mielestä kaikki lapsenlapset ovat niiden suvun näköisiä :D
 
Heippis taasen!

Pepsukalle toivon minäkin jaksamista! :hug: Tosi ihanaa, että jaksat kirjoitella teidän kuulumisia, vaikka sulla raskasta onkin. Ja kivasti jaksat kirjoituksissasi huomioida kaikkia. =)

Samoin Kääk kaikkea hyvää teidän parisuhteelle! Jospa asiat vielä korjaantuisi. :hug:

Kata: Tosi hurja kokemus teillä! Onneksi kaikki on nyt Maisalla kunnossa. Musta on ihanaa, että kirjoittelet myös muusta kuin vaan Miskasta, on niin elämänmakuisia juttuja sulla! Ja monella muullakin kyllä...

Minusta on muutenkin kiva lukea ketjulaisten arjesta yleensä, ei tartte vaan vauvajuttuja jakaa. Ollaan niin kauan kirjoiteltu, että jotenkin oppinu tavallaan tuntemaan tämän porukan ja aina mukava on lukea mitä kullekin kuuluu. :)

Myy: Onnea ekasta sanasta! Tosi taitava on jo teidän poika. Mekin ollaan istuttu potalla nyt muutamaan otteeseen. Lapsen ehdoilla mennään niinkuin teilläkin. Potalla istuessaan Helmi leikkii aina samalla. Ajattelen, että jos jotain tulee, niin hyvä, säästyypä vaippoja, mutta jos ei tule, niin kiva oli ainakin leikkiä. =) Vielä ei olla saatu pyydystettyä pottaan saalista, kun äiti on ollu vähän laiska muistamaan hyviä pottailuaikoja. :whistle:

NallePuh: Helmillä on painokontrolli 10 kuukuauden iässä, koska painoa oli tullut niin vähän. Kysyin sitten viimeksi neuvolassa terkalta, pitäiskö laittaa ruoköljyä soseisiin, niin hän meinas ettei vielä tartte. Että katotaan sitten parin kuukauden päästä uudelleen. (Joku toinen terkka ois tosin saattanu olla erimieltäkin.)

Ruokailusta vielä. Helmin ruokahalu on ruvennut nyt tosissaan kasvamaan, syö reippaasti tosi isoja annoksia. Oma lusikka annetaan yleensä aina tytölle, kun syödään. Muutaman kerran on menny lusikan mukana ruokaa suuhunkin, ihan vahingossa kylläkin. Ruokaa kokeillaan aina myös käsin, kun se on niiiin jännää! :D Sotkusta hommaahan tuo meidän syöminen nykyään on, mutta mukavaa! Helmi on oppinut myös juomaan ite nokkamukista. Iso tyttö on jo meillä. =)

Pepsukka: Meilläkin on missä-kysymykset käytössä. Hemmu ei kyllä vielä osaa katsoa kysymyksen kohdetta ilman apua, mitä nyt joskus äitin nenästä ottaa kiinni, kun kysyn missä se on. Saattaa kyllä muutenkin rääpiä mun naamaa, joten tahatonta taitaa vielä olla tuo. ;)

Nyt pyykkejä levittämään!

Katziina ja Helmiina
 
Millaista teillä on ollut hampaita tehdessä? Kata tuossa mainitsi, että syöminen ainakin on ollut huonoa. Meillä poika ei ole syönyt nyt kahteen päivään juuri mitään sosetta, tissiä vain ja sitten jaksaa loputtomiin jäystää väinämöisen palttoonnappeja, niitä ruiskorppuja siis. Ajattelen, että josko sieltä eka hammas olisi tulossa ja syöminen tuntuisi kurjalta, mutta eipä tunnu edes ikenet turvonneilta. Poika ei anna yhtään tutkia alaientä, kieli menee heti tielle tai suu suppuun, että toisaalta on vähän vaikea sanoa mitään ennenkuin se hammas on sitten kunnolla ulkona. Kauanko tämmöistä syömättömyyttä voi rauhassa katsella? Kyllähän sillä maidolla ja ruisleivänmuruillakin hetken pärjää.

Tosin epäilin jo niitä hampaita tuossa muutama päivä sitten kun poika nukkui mahdottoman huonosti viikon verran enkä muutakaan syytä keksinyt. Ja ei ole mitään hampaita näkynyt... :LOL:

Hesatapamiseen menijöille viimehetken tietoja: en pääse tänään vaikka kovasti sitä toivoin. Mies on raskaan lapsenhoitoviikon jälkeen latautumassa urheilemalla ja lapsenlikoilla on kaikilla menoja. Mutta ensikeralla sitten taas. Pitäkäähän oikein kiva päivä hyvän ruuan merkeissä.

Naru
 
Piti vaan tulla kertomaan, että tänään Helmi pissi ekan kerran pottaan! Ruuan jälkeen leikki muutaman minuuttin potalla ja sattu pissimään just sillon. Kehuttiin isin kanssa tyttöä kovasti ja näytettiin pottaa ikkunasta oravallekin. :D Pienet on ilot tällä äitillä. :whistle: ;) :wave: :)

Tästä tuli mieleen swerfiel, joka pissatti vauvaa jo ihan pienestä pitäen. Mitäköhän heille kuuluu...?
 
Katziinalle ja tytölle onnittelut pottapisusta! :flower: :)

Niin... Mitähän tosiaan kuuluu swerfielille ja lapsoselle? Mua kans kiinnostaa miten pissattaminen sujui jatkossa ja joko siellä on pottailut käynnissä. Yhden pissattajan tiedän vaihtaneen jo pottaan... Heillä poika saman ikäinen kuin meillä. Luontevaahan se on siirtyä lavuaarilta potalle istumaan oppiessa. :) Vaikka kerkee sitä hyvin myöhemminkin pottailun oppia, jos ei vielä haluu yrittää tai lapsi ei o valmis.
 
Heippis!

Kiitos vielä Hesan sakille mukavasta seurasta! Maha vieläkin ihan tupaten täynnä, ei taida tarvita iltapalaa... Eikä ehkä huomenna aamupalaakaan! :D

Mun piti siitä lastenpolilla käynnistä raportoida, mutta enhän mie muistannu... Siis prick-testit näytti kananmuna-allergiaa, mutta ei maitoa. Maito kuitenkin altistetaan maaliskuun alussa, koska siitä (korvikkeesta) tuli aikanaan niin raju reaktio. Kuukauden takaisen korvatulehduksen jäljiltä tehtiin jälkitarkastus ja tulehdus ei ollutkaan parantunut, eli antibioottikuurilla ollaan taas. Ja nyt laitettiin putkitusjonoon, eli ennen kesää pitäisi olla pojalla putket korvissa. Vähän itseä hirvittää näin pienen nukuttaminen, mutta kai tässä vain on osattava valita kahdesta pahasta pienempi: viisi korvatulehdusta neljässä kuukaudessa on minusta aika paljon... Ja kun itselle on jäänyt lapsuuden korvatulehduskierteistä kuulo-ongelmia, niin tahdon kyllä suhtautua noihin vakavasti.

Meilläkin noustiin konttausasentoon, mutta eteenpäin ei vielä mennä. Ei oikeastaan edes heijaa siinä, koska joko kädet tai jalat pettävät alta heti, kun yrittää yhtään liikkua. Mutta siitä se lähtee! :D

Ihana lukea, mitä kaikkea toisten vauvat ovat oppineet. Hirmuisesti erilaisia taitoja kaikilla, tässä sen huomaa, miten nuo pikkuihmisetkin ovat jo ihan omia yksilöitään. :heart:
Ja erityisen kivaa on, että täällä ei ole lainkaan sellaista "kilpailevaa" ilmapiiriä, että kenen vauva osaa eniten temppuja.

Olipas mukava kuulla Pepsukasta ja Auramariasta! :)
Yhdyn jo edellä esille tulleeseen, että parisuhde on joutunut koetukselle lasten myötä. Miehelle tuli ihan puun takaa, että kahdestaan lähteminen ei onnistu enää ihan noin vain. Yllätyksellisyys johtunee osaltaan siitä, että miehen isoveljen lapset olivat pienenä TOOOODELLA paljon hoidossa isovanhemmillaan ja mies ei oikein meinaa aina tajuta, miksi en halua hoidattaa lapsia jatkuvasti muualla. Ainakaan yhdessä tietyssä paikassa, missä on puoli vuotta sama pyyhe vessassa... (jos tarina on vielä muistissa)

Meillä ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi siirtää Aleksanteria pois meidän huoneesta, koska meillä ei ole pojille omia huoneita (jep, ostettiin tosi fiksun kokoinen talo) vaan tarkoitus on vaihtaa jossain vaiheessa makkarit päittäin, jolloin kaikki kolme poikaa majoittuvat isoon makuuhuoneeseen ja me otamme pienen huoneen makkariksemme; itse kun emme sinne muuta tarvitse kuin sängyn ja vaatekaapin. Meillä on kyllä vielä yksi ylimääräinen huone, joka on tällä hetkelä tietokone- ja ompeluhuone. En malttaisi siitä luopua ennenkuin on pakko, koska on loistavaa, kun voi jättää ompelukamppeensa esille. :ashamed:

Joop. Nyt taitaa olla aika painua pehkuihin.

Kreecher ja Aleksanteri 8kk
 
Naru Meillä Eerika ei oirehtinut mitenkään kun teki ensimmäisen alaetuhampaan. Ihmettelin vain yhtenä päivänä miksi Eerika puri minua niin "terävästi" sormesta, sitten kurkistimme suuhun ja sieltähän pilkotti hammas. Kuolaaminen oli runsaampaa ja kaikkea piti kaluta kovasti kylläkin. Toisesta hampaasta oireili enemmän, silloin meillä maistui niin lämpöiset kuin kylmätkin soseet hyvin, mutta tissiä ei meinannut millään huolia, alkoi aina huutamaan ja itkemään kovasti kun otin pitkälleen syliin. Tajusin lopulta kokeilla Panadolia, jonka jälkeen tissi kelpasi hyvin.

äippä-77 ja Eerika 7kk 5pv
 
Tulin vielä kiittämään Teppanaa, anskulia, Hiiviötä, Kreecheriä ja Joninaa syöpöttelyseurasta! =) Kyllä oli mukavaa! Harmi, ettei Naru päässyt tulemaan. Eikä Sisiäkään ole näkynyt vähään aikaan. Ehkä ensi kerralla sitten! Ja uusia kanssa mukaan!

Miehelläkin oli mennyt oikein hyvin lasten kanssa. Tänään tuli pisin pätkä (matkoineen 6h) mitä olen ollut ilman Alinaa liikenteessä :whistle: Alinalla on ollut viime aikoina jonkinasteista äitiin takertumista ilmassa, mutta nyt oli ylimääräisiltä itkuilta vältytty.

Pepsukalle unohdin viimeksi vastata konttauskysymykseen: Alina nousi ensin konttausasentoon, sitten kun alkoi pysyä siinä pitempään, rupesi keinuttelemaan. Seuraava askel oli se, että polvet potki tyhjää, kun kädet ei liikkunut mihinkään. Nyt sitten kädet ottaa varovasti vuorotellen eteenpäin ja jalat tulee kiltisti perässä =) Hidasta, haparoivaa horjumista Alinan konttaaminen vielä on. Aika nopeasti vaihtaa menon ryömimiseksi, kun sillä tapaa pääsee kunnolla eteenpäin.
Konttaamaan lähtemistyylejä ja -ikiä on varmaan yhtä paljon kuin lapsiakin =) Meilläkin poika nousi ensin seisomaan tukea vasten ja sitten vasta nousi lattialla konttausasentoon ja oppi konttaamaan vähän yli 1-vuotiaana.

-ebbuliini ja Alina 7kk-
 
Joo kiitos munkin puolesta eilisestä Helsingin porukka! Oli kyllä tosi mukavaa ja ihana oli istua pitkästä aikaa rauhassa syömässä:) Maaliskuussa sitten tavataan taas vauvojen kanssa ja edelleenkin myös uudet ovat tervetulleita mukaan ja erityisesti tosiaan kaipaillaan Sisiä!! Käyn muokkailemassa tuolla tapaamispuolella sitä vanhaa pinoa niin sovitaan siellä lisää maaliskuusta:)

Niilo on meillä nuhassa ja toooosi kiukkuinen, hetkeksikään ei kärsis sylistä laskea :(. Kuumetta ei ainakaan vielä ole ja toivottavasti ei tuliskaan. Nyt parina päivänä Niilo on ihan pikkuisen ryöminyt jo eteenkin päin, siitä se pikkuhiljaa lähtee! Konttausasentoon ei vielä nouse. Istumassa pysyy ilman tukea jo aika kauankin, mutta ei ole merkkiäkään että itse nousis istumaan.

No joo nyt kiukuttelu alkaa tuolla isin sylissä kuulostamaan siltä, että äitiä tarvitaan, joten kommentointia joskus toiste.

Teppana & Niilo 8kk
 
siitä onkin piiiiiiiitkä aika, kun viimeksi olen käyny kirjottelemassa=) Joonakin on jo 8kk ja rapiat päälle.... hyvin on menny, yksi ainoa flunssa ollaan kärsitty, muuten ollu ukko terve ku pukki... tissimaito kelpaa edelleen ja riittää hyvin, toistaseksi syödään vielä yölläkin parikin kertaa... korviketta ei huoli oikein ollenkaan, joten ruokajuomana menee sitten vaan vettä. soseita alettiin antaa siinä hiukan vaille 6kk ja nyt syödään niitä 6kk soseita, itse tehtyjä on syöty kanssa, mutta olen jotenkin kamalan väsyneen olonen, että piltti purkkiin on ollut helpompi sortua=) sosetta menee tosi hyvin parikin purkkia per ateria, nyt suunnittelin et yrittäsin jaksaa siirtyä omatekosten linjalle, kun herra tuntuu olevan tosi kaikkiruokanen muutenkin eikä tarvi olla enää mitään kovin hienoa ruokaa... hampaita on kaksi alhaalla jo ollut 3kk:ta, ylähampaita oon jo ootellu tulevaksi... ihan ei itse vielä nouse istumaan eikä ihan vielä konttaa... joitakin sanoiksi tunnistettavia ilmiöitä on havaittu, äänteitä/ toistoja ja tunnistaa kyllä paljon asioita ja ymmärtää älyttömän hyvin mitä sanotaan. Oma tahtoinen ja jääräpäinen Joona kyllä on.... liekö sitten perinnöllistäkin .... ollaan miehen kanssa naureskeltu, että tulipas tehtyä oikein tupla jääräpää =) muttapas joo... kirjottelen enempi toisella kertaa, kohta varmaan tulee tissikutsu ja sitten menen nukkumaan, jotta jaksaa aamulla taasen herätä touhuilemaan pikkumiehen kanssa... yritän tulla useemmin kurkkimaan, kunhan saan kouluhommia etenemään=)
Iloista helmikuuta kaikille!!!

t Maariana ja Joona 8kk 1vko
 
Kiitos kaikille jaksamis-kannustuksista ja haleista! Olette ihania. Sitä vissiin pitää riidellä aina kunnolla ennen kuin toinen kykenee ymmärtämään, miten väsynyt sitä on. Mies heräsi neidin kanssa nyt viikonloppuna yhden yön ja heti olen jotenkin virkeämpi. Noh, katsotaan, miten etenee...ja kuten Kata ja teistä muutkin sanoivat, niin varmasti olisi hyvä tehdä lupaus, ettei eroa ennen vaikka lapsen ollessa 2-vuotias..mutta minä en uskalla luvata mitään- katsotaan miten käy. Ja Kata: juu, meillä tosiaan se remontti vie miehen ajan ja aikaa neidille ei ole ollut juurikaan. Varmasti valitan melkein tyhjästä, kun sinulla ollut ihan eri asia ex-miehesi kanssa.

Jos eka kommenttia antaisi (ja kyllä, taas taitaa tulla romaanin mittaa, kun jotenkin olen niin pitkälistainen kirjoittaja ja selostaja. Ohittakaa sellaiset tämä, jotka ette jaksa lukea :p ):

Katziina: Onnittelut ensimmäisistä pissoista pottaan! Samoin Myylle onnitteluja, kun poika oppinut noin hienosti potalle. Minäkin olen aikonut aloittaa sen potalle harjoittelun Amalian kanssa, mutta kun ollaan tosi vähän kotona, niin ei tulisi mitenkään säännöllistä. Miten teillä muilla, oletteko paljon kotosalla ja näin pääsette säännöllisesti toteuttamaan pottailua vai ...onko siitä haittaa, että silloin tällöin ?

Kata: Ihan hirveä toi Maisan yöllinen juttu. Varmasti ollut ihan kamalaa ! :hug:

Naru: Kyselit, miten vaikuttanut hampaiden tulo lapseen. Meillä tosiaankin kaksi hammasta neidillä ja on vaikuttanut. Ihan hirveää, valehtelematta. Neiti muuttui kuin toiseksi lapseksi, kun hampaita alkoi tulla ja sitä kesti. Hampaiden tulon aikaan (ja molempien hampaiden kohdalla sama juttu) neiti oli todella, todella kiukkuinen jatkuvasti, äiti ei saanut poistua näköpiiristä ollenkaan, koko ajan piti hauskuuttaa, oli väsyneempi ja lämpöä nousi...suppoa annoin aina yöksi, että neiti saisi nukuttua eikä kärsisi hammaskivuista, päivisin en viitsinyt lääkitä. Se kitinä tosiaan ihan mahdotonta ja se, että syliä jatkuvasti ja näköpiirissä piti olla koko ajan. Kiva kuitenkin, että joillakin ei edes huomata hampaan tuloa. Minä olenkin kauhuissani, että jos joka hampaan kohdalla samanlaista meillä..montakos niitä tulikaan.. :snotty:

Marza kirjoitti vihaavansa muuttoa. Ja sama täällä, minäkin vihaan! Mikään ei ole niin kamalaa muutossa kuin tavaroiden pakkaaminen, olen niin epäjärjestelmällinen ihminen kuin voi olla..ja olenkin varma, että jos ja kun muutetaan saman katon alle vielä miehen kanssa, niin saadaan melkoinen riita aikaiseksi muuton yhteydessä..mies kauhean tarkka..ja minä taas en... :ashamed:

Hanille ja Ebbuliinille kiitokset konttausjutuista ! Ja samalla voinen kertoa, että eilen meillä sitten lähdettiin epävirallisen virallisesti konttaamaan !!!! Neiti siis konttaa sillain, että menee eteenpäin konttausasennossa, mutta jalat vetää yhtä aikaa mukanaan, ei siis jalat mene eri tahtiin..ainakaan eilen vielä, saa nähdä tänään, kun herää. En tiedä, onko joku sitä mieltä, ettei vielä siis kunnolla konttaa...mutta minä nyt sanon, että konttaa, kyllä koska kuitenkin niin tekee. Oli täällä kyllä ylpeä äiti !!!

Äippä
kirjoitti, että Eerika omassa huoneessaan. Minäkin ajattelin, että Amalia siirtyy muuton yhteydessä omaan huoneeseen. Ja toivon tosiaan, että yösyönnit jäisi pois. Viime yönä neiti nukkui tosi ihanasti, heräsi vain kahdesti (tosin molemmilla kerroilla otti maitoa)...Amalian sänky on nyt meidän sängyn vieressä ja siis ihan minun vieressäni ja siksi ei jotenkin tule odotettua kovin helposti nukahtaako neiti heti ja kyllähän Amalia varmasti muistaa koko ajan, että äiti ihan lähellä. Omaan huoneeseen siirtyessä aion myös tehdä niin, etten heti nouse, vaikka tyttö vähän itkisi...

Soseita en tee itse. Kaupasta ostan.

Myy: Onnittelut pojan ensimmäisestä sanasta !! Tosi hienoa !! Minäkin muuten olen huomannut, että Amalia ei joskus vain viitsi edes yrittää jotain juttua. Esimerkiksi joskus teeskentelee, ettei edes omaa nimeään tunnista... :LOL: kun vaikka syödään ja hoen Amaliaa, niin ei reagoi ollenkaan, jos ei halua enää syödä ja kääntää päätä äidin suuntaan/lusikan suuntaan. Sama juttu, kun pitää kieltää johtoihin jne. menemästä, niin välillä ei neiti nimeään tunnista...eikä myöskään "ei"-sanaa, vaikka tiedän, että ei-sanan merkityksen jo oppinut...toisaalta tosi huvittavaa, ja toisaalta rasittavaa, kun ei muka kuulla tai tunnisteta edes nimeä (tyyliin: kuka se Amalia onkaan... :p )...

Auramarialla ihana kuva profiilissa ! Ja onnittelut ensimmäisistä askelista ! Minä en ole Amaliaa uskaltanut vielä seisottaa juuri ollenkaan. Itse tosin pyrkii jo ylöspäin tukea vasten, mutta lähinnä polvilleen pääsee ja siitä sitten ylöspäin tuskailee enimmäkseen..kylvyssä tosin noustiin jo seisomaan tukea vasten...ei onneksi vaarallinen paikka.. :whistle:

Kiva kuulla Maarianasta pitkästä aikaa !

Kreecher: Voi harmi, kun teillä ei korvakipu ole parantunut ja joudutte putkitukseen ja taas antibioottikuurilla. On varmasti rankkaa. Minä ainakin olen ihan puhki aina, kun neiti pidempään sairastanut, vaikka korvatulehduksilta ihmeellisesti säästynyt.

Neuvolakuulumiset: Käytiin neuvolassa pe:na. Viimeksi neuvola olikin neidin ollessa 6kk.
9050g(8030g)
70.9cm (67.8cm)
Hyvin kasvanut neiti. Kovasti sai tietysti kehuja taas (aina ne kehuu tietysti kaikkien lapsia). Valokuvaamoon käski viedä tytön, että saisi kuulemma ihania kuvia neidistä. Noh, en taida viedä kuitenkaan... :snotty: ...Seuraava neuvola kahden kuukauden päästä. Oli kiva saada kyllä mitat pitkästä aikaa.

Mitäpäs muuta..ei kait muuta nyt ehdi enää. Ajattelin, että jos suihkuun vielä ehtisi ennen neidin heräämistä...pahoittelen romaania+ kirjoitusvirheitä, joita varmasti kiireessä taas tuli...

Oikein aurinkoista ja lumista päivää kaikille :) !!! :wave:
 
Hampaista kommentoin minäkin sen verran, että alas hampaat tulivat kohtuu kivuttomasti. Ylähampaiden tulo onkin ollut sitten aivan eri juttu :| Juuri sellaista on meilläkin ollut, mitä Pepsukkakin kuvaili. Yli viikon oli kauheaa kitinää ja vikinää, eikä mikään passaa. Siihen päälle yöhuutamiset...onneksi kuitenkin väliaikaista :)

Viimeksi en ollut ehtinyt lukea juttuja ajatuksen kanssa, ja nyt huomasin, että Katalla olikin ollut Maisan kanssa aika kamala tilanne! Sinä se osaat kuitenkin aina suhtautua rauhallisesti=järkevästi noihin...itse olisin varmaan soittanut ambulanssin!

Kreecherin profiilista bongasin mahtavan poikatrion :D Kuva kyllä sai todella hyvälle tuulelle. Pojat niin nätisti jonossa ja kaikki niin samasta muotista valettuja.

Viikonloppuna kävin tuulettumassa. Oli aivan herkkua päästä kotoa pois. Pojalla on selkeästi alkamassa eroahdistus, roikkuu lahkeessa ja konttaa kitisten perässä ja itsellä alkoi jo kaatua seinät niskaan. No niinhän se alkuyö oli mennyt, että poika oli huutanut kolme tuntia isän hoitaessa! Siis ikinä ei ole noin itkenyt...ja itsellä tietty huono omatunto, että en ollut paikalla. Tosin, huudon syytä on vaikea arvuutella, mutta äitinä sitä luulee olevansa muka niin korvaamaton :p

Kävelyharjoittelut jatkuu meillä eli ei aivan tiedostamattomia ne ensiaskellet olleet. Tasapaino paranee koko ajan, ja seisoo tuetta jo kohtuu pitkiä aikoja. Askelia koittaa ottaa, mutta rojahtaa parin askeleen jälkeen jompaan kumpaan suuntaan. Itse kyllä toivoisin, ettei nyt ihan heti lähtis kävelemään ja jos on yhtä arka kuin veljensä, niin pari kuukautta olisi vielä "armonaikaa".

Niin, piti yhtyä vielä Kreecherin kommenttiin, että on kiva kertoa/lukea pienten uusista taidoista, kun täällä ei todellakaan ole kilpailevaa ilmapiiriä. Muistan erityisesti ajan, kun meidän down-neiti oli vauva, ja lähipiirissä oli samanikäisiä ja tietysti taitavampia lapsukaisia, ja näiden terveiden äidit suunnilleen joka viikko tiedustelivat, että joko se teidän vauva tekee sitä ja tätä. Tuli sellainen olo, että olisi pitänyt rautalangasta taivuttaa, ettei meidän kehari voi oppia asioita samaan tahtiin. Sillä ei loppujen lopuksi oo hirveästikään merkitystä, millä aikataululla kukin oppii mitä taitoja.

Hmm, tulipas vuodatus...ilmeisesti jotain patoutumia pääsi purkautumaan :D

Vielä yksi asia pakko kirjoittaa, olin niin ällikällä lyöty! Eli meidän isäntä eilen sanoi, että voisi harkita neljännen lapsen tekoa :eek: Siis, tämänhän piti olla viimeinen ehdottomasti ja varmasti, ja jopa sterilisaatiota mietittiin. En nyt oikein tiedä, miten suhtautua tähän. En nimittäin ole ollenkaan varma, haluaisinko/jaksaisinko enää...toisaalta ja toisaalta.

No nyt lopetan ja lähden tekemään niitä ihania kotihommia!

t.auramaria (Sori kirj.virheet, jos niitä on. En jaksa oikolukea.)
 
Meillä itkeskellään taas yöllä... Niin nätisti meni muutama yö, poika nukkui parilla heräämisellä ja nyt taas alkutilanteeseen. En tiedä mikä, mut jostain iski pojalle nuha ja sitä sitten kiukkusi, kun nenä rohisi eikä tuttia voinut imeä. Kokeiltiin eri asentoja ja lääkettäkin annettiin yöllä... Vieressä nukkui jälleen. Tais olla rankka yö pojallekin, kun ysiltä vasta noustiin ja puol kympiltä aamupuuro. Käytiin kyllä hereillä välillä, mut millään ei jaksanu nousta. Nyt mä sit pelkään, että menee korviin, kun ei siitä liman imemisestä taaskaan tuntunu apua olevan. Nyt poika nukkuu tyytyväisenä ulkona, mut yöksi pitänee ottaa vanhan kansan konstit käyttöön.

Miehellä on silmäleikkaus ja saa toipua koko viikon kotosalla. Ihanaa! :heart: Oon kaivannu perheen yhteistä aikaa ja apua arkihommiin ja nyt se on mahdollista. Tietysti hieman on varmaan toipilas, mut eihän sitä rehkiä tarviikaan.

Mites meinaatte viettää ystävänpäivää? Entä muistaa läheisiä? Me käydään perheen kesken syömässä jossain ja saatan mä jonkun pienen paketinkin ostaa, jos keksin jotain kivaa. Kortteja en lähettele tänä vuonna, tekstareita sitten vaan. Anoppilaan oon muutenkin laittamassa pakettia, joten heille laitan siihen jotain pientä mukaan, mut kavereita en meinaa muistaa sen kummemmin... Ei o ollu tapana paketeilla muistaa, mut korteilla kyllä välillä. Muistetaan enemmän pitkin vuotta. =)

Kiitos onnittelijoille! :) Hurjaa vauhtia tosiaan näyttää poika oppivan uutta, on kyllä ihana seurata sitä. Tosi taitavia lapsia on muillakin... Meillä sitä konttausasentoon menoa harjotellaan nyt ahkerasti kahdestakin suunnasta eli istuma-asennosta ja sit ryömistäasennosta. Hauskan näköistä touhua. Ensiaskelten näkeminen on varmasti mahtava kokemus, vaikka lapsi ei välttämättä niitä tietoisesti ottaisikaan. :)

Lisää sanoja bongattu... Äiti, :heart: isi ja hei (vilkuttaa samalla) =D

Hampaiden tulon vaikutuksesta oonkohan jo kommentoinut...? Meillä siis poika kuolas ja jäysti enemmän, oli herkemmin kiukkuuntuva, sylitakiainen / ei saanu mennä pois näkyvistä (paitsi jo salaa onnistu ) ja kipuitkua öisin, johon tarvis sitte lääkettä. Paljon heräilyjä siis, mut lääkkeellä rauhottu huomattavasti. Pystyasennossa ja varsinki etukenossa tykkäs olla, makuulle laitosta tuli välillä itku... Painetta vissiin siis. Välillä on saattanu lämpöilläkin hieman, mut en o alkanu mittaamaan jos iho on vaan vähän lämpimämmältä tuntunu.

Maarianasta kiva kuulla. :)

Pepsukka kyseli kotona olemisesta ja pottailusta... Kyllä me enimmäkseen kotosalla ollaan ja siks onkin helppo käyttää potalla suht säännöllisesti. Kaupungilla ja muualla käydessä saatetaan pottailla hetki vaipan vaihdon yhteydessä, jos potta sattuu siinä olemaan, mut yleensä ei. En o pitäny sitä haittana, vaikka aina ei käytetäkään tyypilliseen aikaan... Ei poika näytä välittävän, jos kerran vaippakin vaihdetaan vhän eri aikaan. Sama muuten koskee tilanteita, jolloin meillä on vieraita... Saattaa jäädä pottailu välistä. Sit myöhemmin, kuivaksopetteluvaiheessa, se johdonmukasuus on mun mielestä merkityksellisempää.

Ihania kuvia teillä profiileissa lapsosista. :)

Poitsulla on maidon juonti alkanu hiipumaan. en tiä mikä, mut ei mee enää entisiä määriä ja mä jo laskeskelen minkä verran pitää enempi sit laittaa puuroihin, ettei jää ravintoainevajausta. Esimerkiks aamusin on aikasemmin juonu 5 annosta (n. 165ml) ja nyt jäi siitä määrästä n. 50ml juomatta. Yhtään en arvannu tehdä vähempää, vaikka muutamana päivänä on jo melkein joka kerralla jättäny pulloon jonkin verran. Jotenki vaan aattelen, että pakkohan sillä on joskus jano olla... Vettä kyllä menee myös, mut ei sellasia määriä, että maitovajeen korvais. Ehkä se kuitenkin lienee normaalia.

Myy ja poikanen 7kk2vk6pv
 
SAmuel on iltapäikyillä ja mulla on aikaa jotain tänne rustata.

ihan kauhea härdelli tuli siitä mun romaanin kirjoitus kommentista, vaikka ihan vaan oman tekstin loppuun sen laitoin kun kyse oli täysin mun kirjoituksesta enkä ole missään vaiheessa edes vihjaissut muiden teksteistä. unohdetaan se nyt jo niin ei kaikkien tarvitse täällä ruveta pyytelemään anteeksi omia kirjoituksiaan. ihan vaan loppu kommentti se kerran oli multa

myylle: todella taitava on kyllä teidän kaveri ikäisekseen. kiva kun joku jaksaa noin puuhastella vaavin kanssa. multa vaan ei voimat riitä mihinkään ylimääräiseen. niin ja tosta maidon juonnista. melkein kaikilla mun tutuilla on ollu tossa iässä lapsilla joku ihme maito stoppi. niin myös meidän poitsulla. nyt on alkanut vähän taas maito uppoamaan paremmin.

Maariana83: kiva oli kuulla sustakin jotain. kun luin sun tekstiä niin ajattelin et ihan olisin voinut sen itse kirjoittaa, et tosi samanlailla on meillä.

eipä tässä nyt muuta, paitsi että poika on jo 9kk ja yhden päivän :D :D
hurjaa vauhtia aika kuluu :eek: :eek:
 
Olipas mieltä lämmittävää, että mua oli ihan kaipailtu! Kiitos siitä!! Olen kyllä käynyt useinkin lukemassa kesämassujen juttuja, mutta kun on jäänyt toi oma kirjoittelu niin vähäiseksi niin lopulta tuntuu vaan siltä, että ei enää tiedä mistä aloittais... Noh, Toivo on iloinen ja vilkas 8-kuinen (jo!!), käytiin viime viikolla neuvolassakin ja kaveri oli 72,5cm/9810g. Konttaa kauheeta vauhtia joka paikkaan, eritoten niihin kiellettyihin kuten tietokoneen alle ja nousee sohvaa vasten polvilleen. Kauhulla ja innolla ootan millon se nousee seisomaan! Mitään sanoihin viittaavaa en oo vielä havainnut, mutta se onkin kaksikielisyydessä ihan odotettavissa. Pikkukakkosta täällä kuumeillaan myös, lopetin imetyksen tossa kuukausi sitten ja ekat menkatkin oli just, joten toiveet on todella nyt nousussa... Vierotus meni hyvin vaikka lopetinkin lopulta 'kerrasta poikki'-metodilla.
Vanhempainvapaat on kohta ohi ja miehellä alkaa isäkuukausi. Sillon sitten isä lähtee poikansa kanssa kaksin neljäksi päiväksi ulkomaan reissuun ja mä jään lomalle kotiin! Toisaalta hirvittää olla erossa lapsesta mutta toisaalta odotan malttamattomana mahdollisuutta olla vaan ja puuhastella pitkästä aikaa rauhassa omia juttujani. Toivottavasti myös Toivo ottaa maisemanvaihdoksen rauhallisesti...

Mahtavaa muuten, että ollaan vieläkin näin aktiivinen porukka, ajatelkaas vuosi takaperin kun puheenaiheena oli rakenneultrat ja ekat potkut... Ja nyt nää kullannuput on jo kohta taaperoita! :heart: :heart: :heart: Mieletöntä miten aika lentää, ei voi muuta sanoa.
 

Yhteistyössä