:wave: Kreecher ja muutkin
!
Kiva, että edes joku kaipailee minuakin.
Syy, miksen ole kirjoitellut on nämä elämän suuret ja pienet huolet. Oma sairaus ja hirveä väsymys on vetänyt siihen tilanteeseen, etten ole oikein jaksanut kirjoitella. Neitikin nukkunut nyt niin uskomattoman huonosti, että olen ihan puhki koko ajan. Käytännössä hoidan lapseni yksin eli yksinhuoltajaksi nimitin eilen itseäni miehelle. Hän nimittäin remppaa tulevaa kotiamme ja päivät töissä, joten siinäpäs se sitten. Tänään lähti miehelle aika karkeakielinen viesti, etten enää jaksa ja tottahan se on..ylivoimaiselta alkaa tuntua..mietin, että kehtaankos viestiä..mutta minusta minun terveys on tärkeämpi kuin asunto.. :snotty: ...ehkä joku toista mieltä...
Hani: Jos jaksat, niin kertoisitko miten teillä käyttäydyttiin ennen kuin varsinaisesti lähti konttamaan, siis mikä oli edellinen kehitysvaihe? Kun meillä esimerkiksi neiti ensin konttausasentoa otti ja siinä keikutteli ja nyt tekee sillain, että
ylävartalo ylhäällä vetää itseään eteenpäin, välillä selkeästi ottaa jalkoja mukaan, mutta jotenkin ei vielä ole hoksinut, että voisi kontata. Ihan hirvittää tosin, mitä neiti sitten keksii, kun varsinaisesti konttaa, sillä nyt jo johdoissa, videoissa, digiboxia vetämässä alas..kukat...jne.jne. Ja tietysti
onnittelut teille pojan konttaamistaidosta ja hieno kuva oli profiilissa.
Meillä neiti
istunut tuetta jo aika pitkään ja pitkään istuu..siis niin pitkään, että
itse lähtee istuma-asennosta liikkeelle. Nykyään ei juurikaan edes viihdy istualteen, vaan lähtee siitä suoraan ryömiskelemään
.
Ja
Ebbuliinillekin onnittelut, että Alina ottanut ekat metrit kontaten..voisin samaa tietysti sinultakin udella, että mikä vaihe oli ennen varsinaista konttausta. Ja ettei nyt unohdu, niin
Hanille vielä oikein isot onnittelut talokaupoista ja uudesta kodista siis
!
Ebbuliini: Kuulosti erittäin tutulta, kun sanoit, että teillä neiti keikkui sohvan reunalla. Sama meillä. Tyttö
nousee reunaa vasten jatkuvasti, ei mitään järkeä, vaan siinä sitä kiikutaan. Ei uskalla hetkeksikään jättää neitiä enää yhtään minnekään yksin. Sohvalla ja sängyllä jne. vetää suoraan konttausasentoon eli vaaratilanteita riittää. Vaunuissa, pulkassa, syöttötuolissa roikutaan ja kamalan levotonta menoa kyllä on..koko ajan pitää olla jonnekin menossa tai johonkin koskemassa jne..
...
..äiti ihan hukassa.
Meillä
puhe on kehittynyt hyvin. Siis, että tulee selkeitä tavuja. Olen ihan varma, että yksi päivä sanoi "äiti" :saint: ..no juu..saattoi tietysti vain kuulostaa siltä ja tietysti kuulostikin... Mutta monipuolista puhetta tulee. Minä uskon kirjojen vaikutukseen täysin ja siihen, että itse olen tytölle puhunut paljon ihan pienestä pitäen. Mehän luemme siis jo oikeitakin tarinoita, ei tietty mitään kovin pitkiä...mutta pienestä asti opeteltu lukemaan kirjoja, joissa kokonaisia lauseita ja myös pelkkiä kuvakirjoja luetaan tueksi tietenkin.
Onko teillä muuten jo missä-kysymykset käytössä ja osaako lapset jo katsoa sinne, mitä kysytään ? Kun meillä ei oikeastaan juurikaan.
Lamppu tiedetään jo ja Amaliaa kauheasti aina hymyilyttää, kun kysyn, missä lamppu ja sinne katselee. Muutenkin olen ottanut sanojen opetteluun missä-kysymykset eli missä lusikka, leipä..jne..sukka..housut..jne..mutta lampusta olen vain ihan satavarma, että sen tietää- muuten en ole muista ollenkaan varma vielä.
Amalia meillä juonut
mukista jo tosi pitkään. Nokkamukijuttua en alkanut edes kunnolla opettamaan. Mukista juomisesta tykkääkin kovasti tai no siis muki ja lasi vaihtelevasti käytössä, mutta pointti varmaan selvä kaikille.
Oma lautanen ostettu ja kun syödään, niin laitan Amalialle oman lautasen ja lusikan aina ja vähän ruokaa, että saa pikku hiljaa opetella syömään itse. Noh, voitte kuvitella, että minkälaista se vielä on...lusikka kyllä menee oikein jo suuhun.
Pinsettiote meillä kehittyi tuossa 7kk iässä ja tämä äiti on joutunut tarttumaan imurin varteen jo niin useasti, ettei koskaan kukaan olisi varmaan voinut kuvitella, miten usein siivoan nykyään (vihaan siivoamista).
Meillä hampaiden tulo on ollut ihan mahdotonta, suorastaan karmeaa. Tyttö on ollut kuin eri lapsi,
kaksi hammasta nyt saanut tehtyä. Hirmuista kiukkua ollut... :kieh: . Nyt on ollut pari päivää taas aurinkoinen oma itsensä.
Ahaalle jaksamista, kun lapsi sairastaa. Meillä Amalia sairasti myös...ensin oli yli 39 asteen kuumeilua, sitten oksentelua, sitten ripulointia..ja sitten teki hampaita..ja nyt vasta tosiaan pari päivää oltu normaalisti, paitsi nukuttu huonosti (ja en tiedä syytä).
Kata: Hyvä, että Miskan lääkitys alkanut ilmeisesti tehoamaan. Toivottavasti vaikuttaa positiivisesti kasvuun
. Tuli muuten mieleen, kun jossain välissä luin juttua siitä sinun jumppatunnista ja ystäväsi kommentista tai siitä, kun se poliisi ei ollut voinut kuvitella, että sinulla niin monta lasta...niin ilmoittaudu siihen tuntemattomat- ohjelmaan, että joku saisi yhdistää sinut lapsiin..
...minusta se on hyvä ohjelma, vaikken olekaan kuin pari kertaa ehtinyt katsoa...mutta heti tuli vain tuo mieleen...
...
Paulaliinalle osanotto. Meilläkin miehen isä kuoli viime kuussa
yllättäen. Amalia ei tietysti ymmärrä asiasta vielä mitään.
Kääk: Voimia ja jaksamista, toivottavasti saatte suhteen kuntoon.
Jousimies: Toivottavasti teillä alkaa flunssa helpottaa.
En varmasti muista läheskään kaikkien juttuja kommentoida. Kivoja suunnitelmia hiihtolomalle joillakin (milloin edes on hiihtoloma)...Minä olen kyllä niin väsynyt, ettei ajatus kunnolla kulje ja täytyy sanoa, että varmaan niin sekavaa tekstiä, että ymmärrän hyvin, jos joku ei ota oikein selvää jutuistani :ashamed: .
Tiedän kyllä, miten vaikeaa on, kun suhde tuntuu lamaantuneen täysin. Minäkään en oikein jaksa/kykene tuntemaan miestäni kohtaan mitään. Olen niin väsynyt ja pettynyt kaikkeen, etenkin siihen, miten yksin olen tässä parisuhteessa. Minusta me elämme kumpikin erillistä elämää. En minä saa apua enkä tukea enkä uskalla paljon pyytää, kun heti tulee tunne, että valitan ja valitan ja asunnon remppa viivästyy...voi itku. Olen miettinyt, että ehkei meidän kannate enää muuttaa yhteen siihen asuntoon, olisi helppo lähteä elämään omaa elämäänsä kunnolla muualle. No, katsotaan...mies ei tunnu ollenkaan osaavan asettua minun asemaani, liekö sitä edes haluaa osata...
Syömisestä vielä: Meillä alettu jo paremmin syömään, syödään 2 lämmintä ateriaa (pikku purkkeja, ei suostu syömään 8kk ruokia) päivässä + kaksi jälkkäriä ja sitten vielä illalla puuroa. Toisinaan tietty menee vähemmän tuota ruokaa, kuten tänään ei ole syönyt juuri mitään neiti. Maitoa menee aika vähän..tai en tiedä paljon sitä oikeastaan pitäisi mennä. N. 300ml juo päivässä. Meillä
neuvola pe:na, tosi kiva saada mittoja, kun viimeksi oli 6kk-neuvola. Näkkileipä on muuten meidän neidin suurta herkkua, annan jo kokonaisen näkkileivän käteen ja sitä neiti syö oikein mielellään.
Päivisin meillä nukutaan kahdet unet 1tunti x2, joskus vähemmän, esim. puoli tuntia ja toisinaan jopa puoltoista tuntia.
Amalia on tosi iloinen, erittäin energinen ja vauhdikas neiti. Hirveästi juttelee kaikille ja naureskelee. Viihtyy äärimmäisen hyvin muualla kuin kotona (ei yhtään huomaa, että äiti kuljettanut synnytyslaitokselta päästyään joka paikassa) ja saa hirveästi kehuja iloisuudestaan ja juttelustaan. Huomaa neidistä kuitenkin myös senkin, että jos menee monta päivää, ettei kotona juurikaan ehditä olla, niin sitten tykkää olla välillä kotonakin, muttei enempää kuin yhden päivän tai alkaa olla neiti äärimmäisen kiukkuinen...
.
aivan ihana, äärimmäisen rakas lapsi :heart: ...joka päivä entistä ihanampi. Nyt vain kovasti odottelen, että lähtisi jo konttaamaan, sitä toivoo neiti varmaan itsekin...
...
Anteeksi tosiaan, etten varmaan kaikki huomioinut...
Kreecher: Toivottavasti lastenpolilla meni kaikki hyvin
! Ja
Katziina: eikö olekin ihana, kun justiinsa pääset sanomasta, ettei lapsi jotain osaa, niin eiköhän tee sen justiinsa silloin (kuten Helmi istunut ilman tukea)...minäkin olen jotain joskus sanonut, ettei meillä vielä..ja sitten kuitenkin tekee..
...en vain ole tiennyt..tai ei ole tehnyt aikaisemmin...
Voimahaleja kaikille, jotka sitä tarvitsevat !
Pepsukka ja Amalia 8kk+ 3pvä.
P.s. me muuten käytiin (tietty Amalian kanssa kahden) eilen laskiaisriehassa, Amalia sai hienon kissamaalauksenkin
...olin tosi kateellinen perheille, jotka olivat koko perheen voimin siellä: lapset, äiti ja isä...