Kesäkuun kullanmurut 2015 **MEIDÄN KESÄKUU**

Syli ja Sonde, oiskohan teille vauvauutisia jo?

Eilisen illan viiden tunnin epäsäännöllisen supistelun jälkeen nukuin yöni hyvin. Tänään on esikoinen hoidossa ja mulla lepopäivä (eli puutarjahommia ) Eiköhän viikonlopun saa kulumaan hyvin ja jos alkuviikosta olisi jo se kontrolli... Kyllä tää tästä!

Kyseenalainen kunnia poksua jälleen yksi viikko...

lauwra & matti myöhäinen 41+0

 

Kokeillaanpa tätä uutta versiota.

Meille on tullut Mielensä pahoittaja käymään. Ja sen rinnalla itkut. tuntuu että kaikilla on jotain arvosteltavaa tai vaatimuksia.
Ristiäisten järjestäminen on ihan katastrofi, ulkoistin sen jo miehelle. Eipähän minun tarvitse kuunnella, että miksi näin on tämä järjestetty ja miksei tätä tarjoilla. Liekö nyt sitten se babyblues?

Jäi mieleen keskustelu kestosuojista. Itsellä ei niitä ollut ja kyllä kärsin jälkivuodon aikaan. Yleensä en siteitä käytä ja nyt muistan taas, miksen. Ne hautoivat todella pahasti, vaikka mulla oli sheivaamatta ja karvat välissä, niin silti sain hautomaihottumaa. Lopuksi löysin kaupasta extra vai rainbow merkkiset, ne ei olleet niin muovisia, ja pärjäsin niiden kanssa loppu ajan. Kestopikkuhousunsuojia mulla kyllä on, mutta ne eivät riittäneet jälkivuodon aikaan.

Ja siitä sheivaamisesta. Minun eppari ommeltiin ihan sheivaamatta.

Kävin viimein vaaalla. 5kg vielä normipainoon. Mitkään vanhat housut eivät mene jalkaan. Ilmeisesti kaikki ylimääräinen on reisipeffa osastolla. Laihduttamaan en rupea tuon imetyksen takia, lähtee sitten kun lähtee. Onneksi on legginsit, jotka venyy, että päsee ihmisten ilmoille

Terkkarikin kävi eilen kotikäynnillä. Taas oli viikossa hurahtanut 300g lisää painoa. Hurjaa on kasvu. Ei ihan 3kg ylittynyt

Naureskelin tässä, että meitä melkein kaikkia yhdistää nukkumattomat yöt ja sairaalakassin suklaat (syödyt tai syömättömät)

Voiko 1kk ikäiset vauvat tosiaan valvoa monta tuntia putkeen?
Meillä saattaa aamupäivät mennä ihan ilman unia. Sitterissä köllöttelee ja katselee. Välillä tietysti syödään ja valvominen jatkuu

Ruu ja Massa Taavetti kohta 5vk (38+6)

 

Apua, voi mun miesrukkaa, varmaan oottaa kuin kuuta nousevaa että tää raskaus on ohi ja hormoonihirviö kaikkoaa tuvasta, pitääpä alkaa sievästi varottelee babybluesista no ei tääl mitää hirviöö oo näkyny kuukausiin.. Joku Itkupilli tääl toisinaan notkuu.

Tsemppiä Ruu, voi vaan kuvitella kuin ottaa pannuun jotku arvostelijat ja kommentoijat, kyllä sä oot paras äiti sun vauvelille ja laitatte pystyyb just semmoset ristiäiset kuin haluatte! Tuntuupa muuten hassulta ajatella, et oikeesti oisit raskaudessa n viikon mua edellä mut sulla on jo 1kk ikänen pallero!

Kuusama, kyllä säkin vielä pääset rasteja koluamaan, vauvat on niin pienen hetken ihan pieniä, kohta jo hoksaat et se vetää perunaporkkanaa posket pullollaan ja pärjää jo usemman tunnin ilman sua, sittehän se onkin äitille seraava kriisin paikka mä aattelin kyllä siltikin opettaa mun vauvan juomaan pullosta hetimmiten et pääsen ees jossain käymään ihan ittekseen hetken.. Mulla on lähipiirissä paljon äitejä ja mielestäni tiedostan hyvin tuon kuinka paljon vauva muuttaa elämää, mut siitä tajuaako mies sitä niin oon välillä vähän huolissani..

( . ) tulipa kuitenki nukuttua tosi hyvin! Yhdellä (siis yhdellä!!) vessakäynnillä 9h!! Kävin hereillä kun mies lähti töihin mut sammuin heti uudestaan. Nyt ois virtaa lähtä vaikka synnärille, mut ei kyllä pienintäkään tuntemusta et mitään ois tapahtumassa edelleenkään aikoihin.... Nyt on kylläkin remppahommia tiedossa viikonlopulle, niin jospa se vaikka maanantaihin asti ainakinpysyis sisällä..

Hyvää viikonloppua!

Kerttuliinu ja murunen 37+2

 

Toisaalta samaa mieltä Kuusaman kanssa, että nyt sitä sitten ollaan vauvan kanssa tiiviisti yhdessä kun mammalomalla ennätti tehdä vaikka mitä juttuja yksin. Mutta kuitenkin toivon että vauvat teille muille syntyisi ajallaan! Kyllä mua nyt jotenkin tuntuu ahdistavalta lukea mahakkaiden juttuja ja olen onnellinen että odotus ja synnytys on omalta osaltani nyt ohi! Joten tsemppiä kaikille! Erityisesti symppään nyt Lauwraa jolla on viikon yli mennyt... Tsemppiä!! Sondella ja Sylillä taitaa olla myös yli? Tai lähellä ainakin?

 

Musta tuntuu hassulta, että nyt kun sairastan (ja vaikka vauva on suht isokokoinen eikä sillä pitäisi olla enää niin paljon tilaa masussa), niin tää pikkutyyppi on heittäytynyt ihan villiksi tuntuu että sillä on ihan koko ajan jotkut meiningit siellä käynnissä eikä siis ole todellakaan enää mitään söpöjä pikkupotkuja vaan tuntuu oikeasti todella inhottavalta välillä, ihan kuin sisuskalut vaihtais paikkaa kun toinen siellä melskaa. No eipä ainakaan tarvitse huolehtia liikelaskennasta kun maanantaina ultrassa käskettiin nyt kiinnittää entistä enemmän huomiota liikkeiden seurantaan

Pupumama 36+3

 

Hei vaan! Kokeillaans taas kirjoittamista. Viikko sittenkin kirjoitin, mutta jonnekin bittiavaruutenhan se meni..
Täällä ollaan puolitoista viikkoa oltu kotona ja vauvan kanssa menee leppoisesti. Taapero vaan oireilee. Nukkuu tosi vähän ja kokeileen vanhenpiansa. Pikkuveljeen suhtautuu onneksi muuten kivasti ja ei hänelle ole kuin tukena. Täällä siis unettomuutta aiheuttaa taapero. Muuten menee kivasti ja poika kasvaa sekä ristiäiset valmistuu. Kenelläkään ei ole mitään ollut pahemmin kommentoitavaa, mutta eihän tämä eka olekaan. Itsellä vointi hyvä, niin olen nauttinut kaikista vieraista ja käynyt mielellään kylässä. Tämä johtunee, no yleisestikin tykkään ihmisistä, mutta esikoiselle on viihdykettä kaikki vieraat ja vierailut, niin itse saa ottaa rennosti. Yhtenä päivänä appivanhemmat tuli pulkan kanssakin käymään. Itse vain imetin ja lepäsin, kun appiukko keitti pullakaffet ja anoppi viikkaili vaatteita, jotka jäi vähän vaiheeseen. Nautin tosi paljon.
Kuusaman tunnelmat ovat tuttuja ekalta kierrokselta. Meillä vaan otettiin tosiaan se pullo käyttöön ja näin ollen itsekin pääsin hyvin pariksi tunniksi irtaantumaan. Sekä myös esim kalpan pelit jaksoi nukkua putkeen hyvin syötettynä rintamaito pullo yhdistelmällä. Nyt menty rintamaidolla eiliseen asti, mutta illasta tehtiin jo niin sanottu paikko pullolla. Syötin ja syötin, mutta ei tullut kylläiseksi. Annettiin pullosta lisää, niin pari tuntia oli taas tyytyväinen vauva. En stressaan imetyksestä, vaan pullo otetaan käyttöön kun tarvis. Näin sujui imetys esikoisellekin 8,5 kk ja minusta se oli ihan riittävästi.
Jotain muutakin oli, mutta ei voi muistaa.. Tsemppiä loppumetreille mahakkaille ja onnittelut kaikille vauvan saaneille.
CityPähkinä ja hymykuoppahurmuri 17pv

 

Mites tuo rinta pullo yhdistelmä? Olen kerran kuullut, että kun pullolle opettaa, niin rinta ei maistu enää. Sen takia en ole uskaltanut edes ajatella pullon antamista, vaikka pakastimessa omaa maitoa olisikin. Ajattelin säästää ne maidot sitten tulevaisuuteen, kun on pakko käydä jossain ilman vauvaa.
Onko se juttu vain legendaa, vai onko se vaara kuitenkin olemassa?

 

Meillä toimi esikoisesta rinta pullo yhdistelmä. Veikkasin, että vaara olemassa, mutta jos ei ole ongelmia ollut imettämisessä, niin riski pieni? Annan aina kuitenkin rintaa eka ja sitten pulloa ja myöhemmin voinut vain pulloakin antaa, eikä silti hylännyt rintaa. Otan riskin nytkin, niin säästyy stressiltä, ainakin itse. Lähden itsekäästikin siitä, että hyvin voiva äiti, niin hyvin voiva lapsi . Toki ihan eka vauvan ehdoilla...

 

Mua taitaa eniten tässä kuviossa ahdistaa se, että muuten niin äärimmäisen hyvä ja fiksu mies ei tunnu jotenkin tajuavan mun tunteita ollenkaan ja laukoo kommentteja tyyliin "no pitääkö tässä sitten molempien jäädä neljän seinän sisään". Juu, helpottaa ihan tosi paljon kun tiedän että miehen ei tarvi jäädä kotiin vaan koko vastuu on minulla Vauva on onneksi ihana ja suloinen eikä minulla ole mitään ongelmaa hoitaa ja rakastaa pojua.

Onhan tässä tietysti sekin seikka että en ehtinyt pitää äitiyslomaa yhtään ennen syntymää. Ei jäänyt minkäänlaista sopeutumisaikaa vaan lähdin käytännössä suoraan työelämästä synnärille. On tässä siis vähän totuttelua..

 

Uskomatonta että Ruun vauva on jo niin vanha Tuo pullon käyttö on aina vähän riski imetykselle. Joku vauva syö muitta mutkitta molempia ja toinen alkaa suosia pulloa välittömästi, yksi taas ei huoli kun pelkkää tissiä. Yleisesti ottaen kannattaa ensin saada imetys hyvin vauhtiin ennen kun alkaa pullotella jos on toiveissa jatkaa imetystä. Kannattaa myös tutustua aiheeseen tahdistettu pulloruokinta! Se on imetystä tukeva tapa antaa maito pullosta ja vähentää vauvan hämmennystä kahden ihan erilaisen syömistavan välillä. Mulla on kokemusta molemmista, toinen lapsi hylkäsi heti rinnan kun sai pulloa ja imetys tyssäsi paljon ennen aikojaan ja se harmitti todella kovasti. Toinen vauva suosi tissiä ja suostui silti juomaan pullosta tarvittaessa Itse aion omia vauvan ja en opeta pulloa enkä tuttia ollenkaan Muistakaa myös, että maitoa voi hörpyttää tai antaa ruiskulla tai lusikalla jos äiti on vain hetken poissa Vähän imetys paasausta taas Voin kertoa lisää jos jollain on tarvetta jutella

 

koossa vielä tuntemksia siihen suuntaan et ens viikon yliaikaiskontrolliin en joudu mutta saa nähdä.

paljon olis kommentoitavaa, mut ei pysty keskittyyn.

meillä toimi pullo ja tissi tosi hyvin esikon aikana ja se pelasti mut!!!!!

kuusamalle isot tsempit, halusiin kirjoittaa sulle täällä viel paremmin joku päivä. esikon ajoilta niiiiin tutut fiilarit ja moni asia ja ajattelumalli sekä yksin et yhdes tullut ukon kans käsiteltyä ja opeteltua uusiks ja sit helpotti. mut joo rintapumppu + pullot oli yks valtava apu siihe ahdistukseen, olin ittekseni kaupoil yms jo kun likka oli reilun viikon ja se oli taivaallista vaikka koko ajan karsee ikävä..

eckhart tollen kirja läsnäolon voima on auttanut paljon viime vuosina.

syli84 40+6

 

ai niin ja meillä alkuun pulloa annettiin imetyksen jälkeen, sit pian kokeiltiin jo ihan erikseenkin ja toimi

 

Meilläkin esikoinen sai pullon tissin rinnalle muistaakseni 3vkon ikäisestä, osittain siksikin kun paino ei noussut rintamaidolla tarpeeksi. JA kyllä helpotti omaakin oloa, kun pääsit ees pissalle ilman että joku on tississä kiinni. Ja silloin mulla oli vielä hevonenkin hoidettavana kotipihassa, joten oli ihan hyvä että tytölle kelpasi pullokin. Pystyin laittamaan ruokaa/tiskaamaan/suihkuttelemaan yms kun mies oli kotona ja syötti vauvan sillä aikaa pullosta.
Mulla oli myös tossa 3vkon tienoilla kauhea väsymyskohtaus, kesti pari päivää. Tosin tässä rytäkässä tyttö sai myös tutin (virrrrrhee...). Itkin vaan vauvan kanssa yötäpäivää väsymyksestä, mutta sitten tyttökin taisi tajuta että äiti tarttee unta ja nukkui kahtena yönä 7,5h ja 8,5h yöunet PUTKEEN. Ai sitä riemua ja taas jaksoi. Muuten en muista olleeni väsynyt/alakuloinen tms.. (kai...)

Mutta Ruu, teet niinkuin itsestäsi parhaimmalta tuntuu

Ja mitä väliä mitä ristiäisissä/nimiäisissä tarjotaan?? Eiköhän se oo niiden päätettävissä, ketä ne järjestää ja kustantaa, jos ei kelpaa niin menköön sitten leipomon kautta kotiin. Just tapeltiin viime syksynä mumman hautajaisissa neljän sisaruksen ja muutaman serkuksen voimin tarjottavista ja kahvikuppien paikasta. Tuumasin hiljaa mielessäni että laittakoot kuten parhaaksi näkee, kunhan vieraat saa jotain suuhunsa.

Tsemppiä tähänkin päivään


Beibei & Ipana (kohta kyljestä läpi) 37+1

 

Kuusamalle jaksamishalit <3 on se ihan valtava muutos jo ensinnäkin pelkästään jäädä töistä kotiin ja sit ku sulla vielä noin et suoraan tupsahti se vauvakin siihen. Vie aikansa ennenku mieli pääsee muutoksiin mukaan, että ei ihme jos ahdistaa. Toivotaan että helpottaa pian ja mieskin tajuaa kuin paljon vauva tarvii jatkuvaa hoitoa ja et se on miehenki homma ottaa vastuuta, varsinkin ku me naiset saadaan kitua kaikki raskausolot ja synnytykset niin joku kohtuus!!

Mä oon varmaan kamala itsekäs mut jos käy niin et mun vauva ei rintaa enää huoli kun opetan pullon (ja tutin!) niin sit meillä juodaan vain pullosta. Mä tunnen itteni ja tiiän et tarviin sen omankin ajan ja tulisin hulluksi jos elämä ois vaan pelkkää imetystä... Niinkuin joku sanoikin, hyvinvoiva äiti niin hyvinvoiva lapsi...

 

Meillä aiotaan opettaa pullo tissin rinnalle, mutta vasta kun imetys onnistuu kunnolla. Musta ei kuitenkaan tule taaperoimettäjää enkä aio stressata imetyksen onnistumisesta turhaan.

Kävin sitten äippäpolilla kun on vauvan liikkeet melko vähäisiä... Hyvää käyrää piirsi ja melko säännöllisiä supistuksiakin tuli, mutta vaimeita. Kohdunkaulaa jäljellä 3cm ja sormella auki eli ei mitään edistystä 3 viikon takaiseen. Sain myös painoarvion ja se vasta saikin ahdistukset pintaan. Täältä ois puskemassa 4350 grammaista jötikkää. Kuulemma enää ei painon takia kannata käynnistää... Maanantaille siirrettiin yliaikaisuuskäynti ja voihan olla, että toinen lääkäri on toista mieltä. Nyt viikonlopun mietin, että vaadinko maanantaina käynnistystä vai mennäänkö sektioon suoraan. Mun suurin pelko on ollut iso vauva ja kiinnijääminen ja ahdistus on suuri. Ainakin jos alakautta lähden synnyttämään, niin pienestäkin sykkeenlaskusta tai muusta haluan siirtyä sektioon, mitään riskejä sen suhteen en ala ottamaan.

ahdistunut lauwra ja iso poika 41+0

 

Meille syntyi tänään pieni poika 3400g ja 49cm, en muista edes tarkkaa aikaa, äiti täällä vähän tööt vieläkin vaikka kaikki meni hyvin.. Nyt vaan ihmetellään ja ihastellaan

 

Kiitos Tähkä Koitan muistaa olla yhtään paasaamatta vaikka onkin mun lempi aihe. Mutta kysyä saa ja uskon tietäväni moniin ongelmiin apuja ja vinkkejä

Onnea Miiula! !!!

Jestas kun kumma oli mahassa, paine ja polte Nyt ei sovi syntyä kun lasten isä on töissä vielä kolme päivää...

Lara 37+0

 

Lara, miten päästä rintakumista eroon? Yritänkö vaan kylmän viileesti huudattaa toista jos malttais opetella ottamaan otetta pelkästä nännistä? Vai onko jo toivo menetetty sen suhteen että voisi imettää ilman kumia? Nyt ei malta yhtään opetella vaan hermostuu heti..

Onnea Onnea Miiula vauvasta!

Lauwra, jos yhtään lohduttaa niin meille kätilö sanoi ettei se vauvan koko niin vaikuta synnytykseen. Enemmän riippuu asento. Sanoi että pientä vauvaa voi joskus olla vaikeampaa saattaa maailmaan jos asento on huono kun isoa vauvaa oikeassa asennossa.

 

Staffy, samaa mulle sanottiin ja kehuttiin lantiota hyväksi. Sillai kiva, että lapsen pää oli mittojen mukaan se suurin eli kyllä kroppa tulee sieltä jos pää mahtuu tulemaan. Sitä se lääkäri puhui, että isokokoisen lapsen synnyttäminen vaatii isot supistukset, että ongelmaksi voi tulla se jos supistukset lakkaa tai vaimenee. Mutta toisaalta hyvä kun se koko on nyt tiedossa, niin siihen sektioonkin osaa varautua. Eli ei suklaata sairaalakassiin Katsotaan nyt mitä lääkäri sanoo maanantaina... mulla ei tosiaan ole mitään uskoa, että tämä viikonloppuna lähtis syntymään.

 

Onnea Miiula!!!

Hieman Kuusaman tunteiden lailla, täällä on mietitty "mihin me ollaan itsemme laitettu???". Keskiviikkona kun kotiuduttiin niin illalla mietin että nyt se alkaa - katkonaiset yöt.. Ensimmäinen yö menikin huonosti nukkuen kun kyttäsi kelloa milloin tytön pitää syödä, esikoinenkin nukkui kehnosti ja kissa mourusi. Viime yönä sitten osasi onneksi jo nukkua syöttöjen välit hyvin, esikoinen heräili aamuyöstä mutta syynä oli nuha. Kissakin mourusi vain alkuyön Mutta tosiaan nyt ollaan kytkettynä näihin hommiin aika piiiiiitkään...

Meillä eloa toki helpottaa se, että vauva on pulloruokinnassa koska maitoa ei täältä meijeristä enää heru. Eli voi ihan hyvin lähteä milloin vaan ja minne vaan kunhan NANia löytyy kaapista Mutta meillä elokuussa miehen palatessa töihin, ilta- ja viikonlopputöitä, niin ei tästä iltaisin omiin harrastuksiin lähdetä. Mutta siihenkin on pakko ollut sopeutua ja ilo otetaan nyt muista jutuista kuin omista harrastuksista. Onneksi neulomista voi harrastaa kotisohvalla

Me käytiin tänään neuvolassa punnituksessa ja synnytyspaino on saavutettu ja ohitettu!!! 2075g on nyt lukemat Ensi viikolla onkin sitten ensimmäisen lastenneuvolan vuoro, saa nähdä miten usein pitää käydä.

Jaahas, neitosella taitaa olla iltatankkauksen vuoro.. siihen mallin yhkii tuossa vieressä että kohta pulloa saa mennä lämmittämään.

Itse suuntaan pian saunaan, jälkivuoto on aikalailla loppunut ja kun ei mitään tikkejä taikka muuta tuolla alakerrassa ole niin pienet löylyt menen ottamaan.

CAtnip82 + toukotyttö 13vrk

 

Meille syntyi tänään poika, oikea isäntä

4,3kg ja 53cm. (Rv 40+2)

Painoarviohan oli 3,5 kg!

 

Onnittelut miiula ja Neiti Sievänen

 

Paljon onnea miiula ja Neiti Sievänen sekä kaikki muut joita en ehkä vielä ole onnitellut!

En tykkää kyllä yhtään tästä uudesta alustasta, mutta kai tähänkin tottuu Jokin viesti tais kadotakin minkä naputtelin.

(.) jalat on kuin rantapallot! En voi käsittää tätä turvotuksen määrää, varmaan 4kg ylimäärästä nestettä kropassa

Aamulla oli lääkärineuvola ja vauvan vointi oikein hyvä, mulla verenpaineet hiukan koholla muttei mitenkään hälyttävästi vielä. Kohdunsuu oli jo pehmennyt ja hiukan aukikin, mutta kanavaa kuitenkin 2cm jäljellä joten tuskin tämä ihan vielä syntyy. Ja hyvä niin, on nimittäin kämpän laitto vielä PIKKUSEN kesken Oma veikkaus on, että komeesti mennään heinäkuulle pallomahana.

Milsteri 37+3

 

Onnea Neiti Sievänen! Olipas alakanttiin arvioitu paino Kaikki meni kuitenkin hyvin?

Staffy: Rintakumista on mahdollista päästä eroon Kokemuksen syvällä rinta äänellä voin kertoa. Imetin kuopusta 2kk kumin kanssa. Viikossa oppi siitä pois. Itse tein niin, että joka syötön aluksi annoin paljasta rintaa, jos vauva hamusi ja yritti ottaa otetta niin annoin yrittää niin pitkään kun yritti. Jos vauva hermostui niin laitoin aina kumin heti. Öisin vedin kumin kanssa ettei mennyt yöt risaseksi ja sitten yks kaks se alkoi onnistua ja yksi yö likka nappasi kiinni eikä kumia enää huolinut Tämä vaati äidiltä aikamoista rentoutumista ja hermojen lepyttelyä, vauva vaistoaa jos äiti hermoilee.

Nyt kurssin käyneenä voin vielä vinkata muutakin kun omaa kokemusta:

-ihokontakti eli vauva vaippasilleen äidin paljaan yläkropan kanssa makoilemaan ja antaa vauvan tulla rinnalle jos haluaa vapaasti. Tämä herättää vauvan luontaiset vaistot samalla tavalla kun ensi imetyksellä!

-harjoitellessa vauva ei saisi olla liian nälkäinen tai väsynyt

-jotkut sanovat, että toimii jos aloittaa syötön ensin kumin kanssa ja nappasee sen pois kesken syötön. Meillä tämä ei onnistunut vaan vauva suuttui, mutta tietysti kokeilla voi!

-tärkeää katsoa että tarjoaa rintaa oikein eli vauva on tarpeeksi lähellä napa napaa vasten ja että päälle jää hyvin tilaa kallistua imu asentoon (ettei leuka ole rinnassa vaan pää on vähän samalla tavalla kun linnunpojalla syödessä ) ja että ensimmäisenä rintaan koskee vauvan nenä ja sitten vasta muut osat, vauvan suu on tarpeeksi auki kun ottaa rinnanpään suuhun.

- Rintaa voi pidellä vauvalle tarjolle litistäen sitä kun söisi hampurilaista ja nänniä vähän venyttää valmiiksi esiin jos on tarvetta.

Kännykällä on vähän vaikea kirjoittaa pitkää tekstiä mutta toivottavasti tästä on apua. Itselläni sitten kipeytyi nännit aika paljon kun vauva ei enää käyttänyt kumia. Tämä on ihan normaalia ja menee ohi, itselläni meni 2vkoa tottua. Kunhan ei tule haavoja eikä iho mene rikki niin nännin pitäisi aika nopeasti tottua

 

Paljon onnea Miiula ja Neiti Sievänen! vauvoja tulee aina ryppäissä

Lauwralle tsempit! Toivottavasti vauva syntyy pian ja mahtuu hyvin tulemaan

Mä en ole osannut ahdistua oman ajan puutteesta tai siitä, miten sidottu olen vauvaan. En ekalla kerralla, enkä nyt. Toisaalta en ole kovin meneväistä sorttia. Lenkillä käyn koirien kanssa ja sen pystyy hyvin aikatauluttamaan imetysten väliin samoin shoppailu- ja kyläilyreissut. En koe menettäväni mitään tai jääväni mistään paitsi, vaikka meilläkin se on niin, että mies on se, jolla on monen tunnin omia menoja ja mä olen se, joka jää lasten kanssa kotiin. Huomenna mies on lähdössä kalaan ja siellä menee monta tuntia. Mies käy myös toisinaan viihteellä (mä en ole käynyt kolmeen vuoteen). Ja nukkuu katkeamattomat yöunet joka yö. Eipä tuo nyt tietysti imettämäänkään pysty ehkä mä olin raskausaikana niin super-ahdistunut, että nyt ei ahdista, kun vauva on turvallisesti mahan ulkopuolella

Meillähän on mennyt myös vähän niin, että mies ei ole oikein missään vaiheessa tuntunut tajuavan, että sektio on iso leikkaus ja että olen edelleen toipilas, vaikka voinkin paremmin kuin raskausaikana ja joudun itsekin muistuttelemaan itselleni, että pitää vielä varoa. Olen ollut niin paljon paremmassa kunnossa kuin raskausaikana, että mies ei ehkä sen takia oikein sisäistä sitä, että olen vasta reilut 2 viikkoa sitten ollut isossa leikkauksessa.

Vauvan hoitoon mies osallistuu tosi huonosti. Vaippaa ei oma-aloitteisesti vaihda koskaan. Sylissä pitää ja lepertelee, mutta aina joudun pyytämään, että vaihtaa vaipan, kun ei sitä muuten tee. Myös kaikki pukemiset jää mulle ja tietenkin ne syötöt ja yöheräämiset, mitä mies ei pystykkään hoitamaan, kun imetän. Mutta onneksi mies on nyt lomansa aikana tosi kivasti osallistunut taaperon hoitoon ja viihdyttämiseen edelleen yöunille laitto on mun hommaa, mutta mies leikkii ja hoitaa kylvettämiset ja riehuttamiset. Saa nähdä, miten jatkossa, kun mies palaa töihin ensi viikolla.

Mäkin kävin tänään saunassa ekaa kertaa sitten tammi-helmikuun vaihteen hirveän kauan en uskaltanut tälläisen tauon jälkeen olla, vaikka hyvältä tuntuikin. Seuraavalla kerralla sitten.

Ruulle tsempit ristiäisten ja arvostelijoiden kanssa! Anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Paras olisi, jos pystyisit sulkemaan korvasi ihan kokonaan tuollaisilta jutuilta mä sain myös tuon ensimmäisen kohdalla kovaa arvostelua ja jatkuvaa neuvomista osakseni miehen puolen suvulta. Nyt en ole saanut, tai sitten en vaan tällä kertaa kiinnitä sellaiseen huomiota. Mä teen asiat omalla tavallani ja järjestän ristiäiset omalla tavallani (toki hyväksytän kaiken ensin miehellä) ja jopa vauvan nimi päätetään muilta kysymättä. Ihan sama, mitä mieltä muut on. Vauva on meidän ja niin on kaikki päätöksetkin. Nimi- ja kummiehdotuksia on tullut (melkeinpä kummiVAATIMUKSIA...), mutta mä en suostu korvaani lotkauttamaan sellaiselle. Tällä kertaa en myöskään aio tapella vauvasta kenenkään (=anopin) kanssa. Kyllä mä osaan omat lapseni hoitaa ihan ilman ulkopuolisten (=anoppi) puuttumistakin.

Viime yönä meillä oli yörauha poika heräsi 3 tunnin(!!) välein syömään, mutta välit nukuttiin kuin pienet porsaat edes yöheräämisiä en koe rankoiksi, vaikka syöttöihin menee puolisen tuntia per kerta ja tuo heräilee sen 2-5 tunnin välein. Kun katson ja nuuhkin vauvaa, niin kummasti siinä aina piristyy ja varsinkin jos muistuttaa itseään raskausajan valvomisista ja univaikeuksista, niin on tämä niin paljon parempaa ja mukavampaa valvomista nyt vauvan kanssa, ilman kipuja ja supistuksia

Meidän vauvasta lähtee ääntä! Siis tuo ei ole kotiin tultua itkenyt kertaakaan, mutta tänään siitä lähti ihan ääntäkin! Mies piti vauvaa sylissä ja vaihtoi vauvan asentoa, niin tuoltahan tuli ihan parku. Mahtoiko sitten säikähtää äkillistä asennon vaihtoa, vai mitä, mutta vasta mun sylissä rauhottui.

Niin ja tuohon vauvan valvomiseen piti myös kommentoida. Meillähän saatetaan myös seurustella parikin tuntia putkeen ja ikää nyt 2vko3,5vrk D). Tyttö seurusteli kuukauden ikäisenä jo neljääkin tuntia putkeen. Onneksi sitten kuitenkin myös nukutaan niitä pidempiäkin päikkäreitä vielä (poika siis), ettei tarvi miettiä, nukkuuko liian vähän

Pitiköhän mun vielä jotain kommentoida... Mulla on oikeasti synnytyksen jälkeinen dementia.