ensi alkuun onnittelut kaikille pikku nyytin jo saaneille!
JA samaan hengen vetoon liityn itsekkin samaiseen joukkoon
Eli meidän hippunen otti myös varaslähdön.
Viime sunnuntaina touhuilin koko amaupäivän.siivosin ja leivoin muffinia.Nuorimmaisen mennessä päikkäreille päätin,että leikkaan vielä nurmikonkin. No kun sain sen urakan tehtyä tulin sisälle ja kävin vessassa.Sielä sitten kuului se poksahdua ja lapsi vettä rupesi tihkumaan(klo n 16). Anopille soitto,että lähtee ajelemaan. Soitin myös synnärille ja minä sain ohjeeksi,että saan olla kotosalla,illalla vasta näytille jos ei ala supistelemaan.Ja siis meidän vauva ei ollut kiinnittynyt,eikä mistään ambulanssista ollut edes puhetta!!
No kyllähän ne supistukset sieltä sitten heti saapui vajaan kymmenen minuutin tauoilla. Anopin saapuessa vähän aikaan käpsyttelin ympäri taloa,siis lähinnä pakkailin sairaalaan tavaraa ja etsiskelin itselle kotiutumis vaatteita
Sairaalaan kirjauduttiin 17.30,käyrilla ja sisätutkimus,kohdun suu auki 4-5cm. Streptoa kun multa ei oltu otettu,niin sain saman tein antibiootit tippumaan.Seinäjoella siis käytäntö,että jos streptoa ei oo tutkittu,toimitaan ihan kuin sulla olis se. Saliin pääsin saman tien ja sielä sitten keinuttelinkin jumppapallon päällä moooonta tuntia.Isäntä kävi seuraamas synnärin aulassa suomen finaali peliä
Kävi vaan erätauolla kysymäs mikä meininki?!
Siinä 12 aikoihin rupes supistusten aikan tuntumaan jo lievää ponnistamisen tarvetta,mutta tällä äipällä meni pupu pöksyyn!!! Nauroin kätilölle,että järki kyllä sanoo,että mun pitää siirtyä siitä pallon päältä sängylle,mutta pelkään sitä ponnistusvaiheen kipua. Kätilö oli onneksi maailman ihanin ja sanoi,että ihan rauhas vaan ootat.No sitten tuli vähän rajumpi supistus ja sanoin,että tämän jälkeen siirryn.No arvatkaa siirryinkö??!:Okun supistus meni ohi,olo oli aivan kivuton.Seuraava supistus kun tuli niin se ponnistamisen tarve ei mennytkää ohi,vaan ponnistin pallon päällä ja siitä kauheella vauhdilla sängylle. kun pääsin puoliksi sängylle kätilö otti housuja pois ja tuumas,että nyt nopeasti käänny täälä näkyy jo pää...juuh...Äiti se vaan istuu ja toinen on tulos jo maailmaan
Minuutin ponnistamisella klo 00.28 oli hippunen maailmas:heart:
Synnytksestä jäi ihan mielettömän hyvä muisto.Kätilö oli huippu ja fiilis ihan taivais koko jutun jälkeen. sairaalas vietettiin kolmisen yötä,kunvauvat sokrut ei meinanneet millään pysyä ylhäällä.Onneksi kolme annosta lisä maitoa auttoi ja päästiin kotia torstaina. Nyt ollaan pärjätty ilman lisämaitoja ja oma sydän ihan pakahtuu tuon pienen tuhistessa sylissä.
Kuvia hippusesta on blogissa
unelmien elämistä
Hirmuisesti tsemppiä kaikille masun kanssa oleileville,koittakaa jaksaa!!!
Hippunen syntyi siis 26.5 rv38,pituutta 51cm ja painoa 3450g. Ja siis poika on
:heart: