**Kesäkuun kullanmurut 2014** Maaliskuussa

Iltaa leidit!

Tosi kamala juttu Lyde. Mä oon vähän sellainen, että en uskalla kovasti suunnitella enkä edes miettiä vauvaa, kun esikoinen tosiaan oli aika huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen ja oli pitkään sairaalahoidossa, tokassa raskaudessa vauva kuoli vähän ennen rakenneultraa ja viimeksi poika oli kiertänyt napanuoran moneen kertaan kaulan ympärille kohdussa ja ponnistusvaiheessa oli siihen sitten kuristua. Onneksi kätilö reagoi nopeasti ja katkaisi napanuoran heti, kun pää oli ulkona. Poikaa virvoiteltiin varmaan viitisen minuuttia, hengitti itse, mutta oli tosi sininen ja ei huutanut eikä reagoinut kunnolla ja oli veltto. Täydet pisteet sai 10 minuutin kohdalla. Ne viitisen minuuttia tuntui ainakin tunnilta, lisäksi kätilöt käskivät mun ja miehen katsoa muualle, kun he aika kovakouraisesti käsittelivät vauvaa. Enemmän pelkään vauvan menehtyvän kohtuun, mutta kyllä se synnytys vähän kauhistuttaa tietenkin.

Mä nukun huonosti. En saa aina unta ja yöllä heräilen pissalle ainakin neljä kertaa. Ekan tai toisen vessareissun jälkeen en saa unta, voin valvoa parikin tuntia. Nukun tosi kevyesti, heräilen ääniin ja kipuihin ja mietiskelen ihan ihme asioita. Aamulla havahdun liikenteen ääniin ja vaikka olenkin poikki, en saa enää unta. Mun unet on niin omituisia, ettei mitään rajaa. Ja hyvin seksuaalissävytteisiä, en tavallisesti näe sellaisia juuri koskaan. Alkuraskauden näin lähes joka yö unta, että mulla oli suhde lapsen kaverin isän kanssa ja vauva mahassa oli oikeasti sen lapsi, ei mun miehen. Nyt sitten uneksin kaiken maailman Jere Karalahdista, jotka ei todellakaan ole tavallisesti mun makuun. Viime yönä olin Turussa ja sain porttikiellon kangaskauppaan, edellisenä yönä asuin valtavassa talossa rannalla ja Teemu Selänne oli mun ex-poikaystävä. Yksi yö näin unta, että vauva näkyi vatsanahasta ihan hyvin läpi ja kun yritin kurkistella sen piirteitä, kumarruin liian syvälle sivulla ja vauva tipahti vatsanahasta läpi.

Apanapa ja jätkänpätkä 29+1 tai jotain sinnepäin

 

Sabsu77: Me oltiin viime viikolla Roomassa ja käveltiin siellä tosi paljon. Kävely veti sitten alakerran jumiin ja aivastaessa vetäs takamuksen ihan juntturaan. Sitten aivastelin ja kärsin, kun joka aivastelulla repi vasenta kankkua. Naureskelinkin sitten miehelle sitä, että ei oo ees todellista...

Eilen oli neuvola. Jouduin eri tädille kuin aiemmin, mutta tämä uusi olikin tosi kiva, joten ei harmittanut yhtään. Ens neuvolassakin on kuulema tätä uus täti vielä. Hyvin oli tutustunut mun tietoihin etukäteen ja kyseli ja neuvoi tosi paljon. Soitti vielä tänään mulle ja kertoi, milloin olisi perhevalmennus (eka kerta 8.4).

Kipirauhastesteissä kävin taas. Vajaatoiminta todettiin siis kk sitten ja nyt testattiin, vaikuttaako lääke ja vaikuttaahan se. Arvot oli nyt kuulema tosi hyvät. Olokin on paljon virkeempi ja elo tasaisempaa.

Nyt odotellaan seuraavaksi talokauppoja. Ke ois kaupat ja viikonloppuna päästään muuttamaan.

Nemelia ja pikkujätkä rv 27+2

 

Apanapa - suhteellisen vinkeitä unia sulla! Taidat seurata lätkää

Mä en kans oikein osaa jollain tapaa nyt nauttia tästä raskaudesta yhtään. Pelkoja tietty suuri osa, vähän kaikesta mahdollisesta. Tieto lisää tuskaa sanotaanko. Kun kuulee muiden kauhukokemuksia niin automaattisesti peilaa näitä itseen ja rupeaa jossittelemaan. Tää mukelo seuraa isoveikkansa jälkiä tän liikkumisen suhteen ja on yhtä rasittava (aika maltillinen liikkuja) ja mun tukka nousee pystyyn vähän väliä. 4D olis kiva, meinasin jo varata aikaa mutten sitten varannutkaan. Haluisin tietää istukan toiminnan ja lapsiveden riittävyyden. En tajua miksei kunnallisella ole noita vehkeitä (juu juu rahakysymys) joilla sais irti niin paljon enemmän! Blah. No jos jostain iloitsen niin about 1.5vkon päästä pääsen ultraan kun meidän ta:lla on sellainen.

Onneksi mulla kyllä on aivan ihana ystävä joka on meidän naapuri ja hösää positiivisuuttaan minkä kerkeää - hän on vauvalle ratasosan ja kopan, kaukalon adaptereineen ja tuhannen vaatetta loihtinut..minä sitten raotan lompakkoa tarpeen mukaan Itse en olisi vielä mitään uskaltanut ostaa. On se vaan jännä tämä ihmismieli.

Tulipa jotenki apea teksti, en mä kyllä ihan ranteet auki täällä ole Kertokaas jotain iloista ladyt ja hyvää lumentäyteistä viikonloppua!

Sabsu 25+0

 

No mäpä kerron jotain iloista! Koska täällä E-P:llä ainakin aika ajoin paistelee aurinko pilven raossa, niin energiaa tuntuis olevan. Pistin vähän kaappeja uuteen järjestykseen ja raivasin kodinhoitohuoneen työtason päällä olevan kaapin ihan vaan vauvanvaatteille. Ja mulla on pöydällä sulamassa Daim-kakku, on kyllä ollut pakasteessa vuoden, mutta eiköhän se silti maistu.

Pitää yrittää iloita pienistä asioita, vaikka välillä kyllä huolet täälläkin valtaa mielen.

Ai niin, ostin itselleni orkidean, taas. Katotaan kauanko tämä kestää mun kanssa yhteiseloa!

AnnaOnni *25*

 

Tänään käytiin hakemassa äitiyspakkaus postista Pikkasen jännitti tuleeko uusi vai vanha pakkaus, mutta uusihan sieltä tuli Hirrrrveen kivoja vaatteita miun mielestä ja etenkin toppapuku miellytti silmää.

 

Hei pitkästä aikaa
Oon seuraillu tätä ketjua pari kertaa viikossa, mutten oo saanu aikaseksi kirjotettua mitään

Raskaus on menny ihan hyvin, vaikka tässä yksin odotellaanki ja omfaloseele-vaavilla on kaikki niin hyvin kuin voi olla. Ei muita ongelmia ole ilmennyt, lapsivettä normaali määrä ja liikkuvainen kaveri kyseessä. Potkut tuntuu selvinä ja jämäköinä monia kertoja päivässä Uusi asunto on löytynyt ja tavarat alkaa mennä oikeille paikoilleen pikkuhiljaa. Töistä oon jääny jo pois ja äitiysloma alkaa varhennettuna huhtikuun lopulla. Äippäpakkauksen haen ens viikolla, vaikka se kovin poikamainen minusta oliki!

Nukkuminen onnistuu vielä suhtkoht normaalisti, mitä nyt mahallaan ei voi olla. Maha on kasvanut, mutta painoa on tullut vasta 2,5 kg viime lokakuusta. Äippäpolilla ei olla olla oltu huolissaan painosta, mutta ihmettelevät aina että mistä tuo sun maha oikeen kasvaa ku painos ei oo noussu

Synnytys jännittää kovasti ja vielä enemmän pelottaa kaikki tulevat leikkaukset ja se, että selviää pikkunen...Yritän vaan päivä kerrallaan nauttia raskaudesta ja olla stressaamatta ennenkö se aika on. Väkisinki illalla on silti paha mieli yksikseen nukkua ja miettiä että miten se tuo pieni selviää kaikesta ja miten sitä ite kestää. Toisina päivinä taas on ihan älytön taistelutahto ja tuntuu että selvitään ihan mistä vaan! :heart:

Mukavaa odotusaikaa kaikille ja koittakaan nauttia keväästä

MMMJ ja pikkuprinsessa 25+2

 

Muuttuiko keskustelupalstan ulkonäkö vai temppuileeko tää vaan jotenkin nyt?

 

Teemu Selänne on ollut minunkin unessa joku aika sitten , enkä todellakaan seuraa lätkää, mutta eihän siltä hehkutukselta voinut olympialaisten aikaan jäädä paitsi.

Tällä viikolla piti käydä sokerirasituksessa, mutta työaikataulut sotkivatkin suunnitelmat ja nyt tässä pohdin minä aamuna terveyskeskukseen ennätän. Himpura sentään. Ja pää on toinen murheenkryyni, migreeni jumpsuttaa otsalohkossa, aamusta se meni hetkeksi ohi, kun lääkkeen otin, mutta nyt on taas tulossa päälle kuin dieselveturi. Ääh, ottaako burana vai panacod (määrätty tähän vaivaan), kumpikaan ei täysin auta Ensi viikolla täytyy neuvolassa puhua tästä ja pyytää lähete lääkärille. Hemmetti sentään, alkaa tulemaan huono olokin.

Töissä on sijaisjärjestelyitä tehty ja kohta on siltä osin valmista. Sitten enää parisen kuukautta töitä ennen kotiin jäämistä. Yläkerrassa saatiin viikonloppuna lattialankut asennettua paikalleen, tällä viikolla ne pitäisi petsata ja aloittaa lakkaaminen. Ehkäpä se saadaan asuttavaan kuntoon ennen vauvan syntymistä.

Jotenkin itsekin ehkä suhtaudun pienoisella varauksella tähän raskauteen ja edessä olevaan sektioon. Kaksi on mennyt kohtuullisen hyvin, voiko kolmaskin vielä mennä sujuvasti? Eniten ehkä mietin sitä, jos tämä kolmas lapsi nyt jatkaa tätä siskoistaan poikkeavaa linjaa ja päättää lähteä tulemaan ennen sovittua päivää, niin kuinka kohtu sen kestää, kun kahdesti jo leikattu eikä tämäkään taida ihan pieni ja siro vauva olla. Mutta sujuvasti yleensä suljen asian pois mielestä ja elän päivittäistä arkea eteenpäin.

Annales 25+3

 

Iltaa naiset!

Mä en oo nähnyt mitään erikoisia unia raskausaikana. Välillä aina vauvasta näkee unta. Just viime viikolla näin unta, että me lähdettiin miehen kanssa jonnekin menoille ja sit me vaan jätettiin se vauva kotiin pinnikseen nukkumaan koko päiväksi. Puhuttiin siinä unessa, että kyllä se varmaan pärjää siellä koko päivän.. Heh. Ehkä tää on sitä alitajuntaista mietintää siitä miten elämä muuttuu, kun vauva tulee ja kaikessa on otettava vauva huomioon mitä tekee. Ei mua ahista, kyllä näin hereillä ainakaan yhtään. Välillä sellaisella onnellisella haikeudella mietin sitä, että voi että miten kivat 29 vuotta oli elämää ja nyt alkaa uusi aivan mahtava elämänvaihe, joka on ihan erilainen. En oo enää pelkästään vaimo, tytär, miniä, sisko ja ystävä, vaan äiti, jonka on oltava oikeesti vastuussa toisesta ihmisestä. Ja joskus sitä kauhistuu, kun alkaa miettiä, että miten keskeinen henkilö äiti on ihmisen elämässä. Ehkä jollain tapaa tärkein ihmissuhde elämän perusrakenteissa (isää väheksymättä yhtään, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan..). Ja nyt musta tulee äiti ja olen se tärkeä ihminen tämän ihmisen elämässä. Hui! No, ei pidä liikaa miettiä sitä vastuuta, vaan antaa virran viedä ja elämän kuljettaa.

Mulla raskausdiabetes on ollut ihan ok kunnossa nyt alkujärkytyksen jälkeen. Sain mittarin ja tajusin heti, että mun ruokavalio on oikein passeli. Sokeriarvot olleet ihan täydellisiä. Ainoa huono arvo oli, kun oltiin kylässä ja siellä ei voinut ihan ite valita mitä syö. Heti oli arvot koholla, vaikka kohtuullisesti söinkin. Paastoarvot olleet tosi hyvät, mikä on tosi hyvä sen kannalta, että ei varmaan sitä insuliinia tarvi alottaa.

Mitäs muille kuuluu?

-Nuppu- ja Vauva 29+0

 

Moi taas pitkästä aikaa! Päivittäin käyn täällä lukemassa mutta en vaan millään saa aikaiseksi kirjoittaa mitään

Mä oon nähny aika ahdistavia unia nyt raskausaikana, liittyen vauvaan. Yks yö näin unta että yritin imettää vauvaa mutta multa ei tullut tippaakaan maitoa ja kaikki kaupat ja huoltoasemat oli kiinni enkä saanut mistään korviketta ja itkin vaan siinä unessa kun vauva ei nyt saa ruokaa Toissa yönä näin unta että kotiuduttiin sairaalasta ja oli jäätävän kylmä ilma eikä mulla ollut yhtäkkiä vauvalle mitään lämmintä vaatetta, ei mitään peittoa tai huopaa ja vauva oli ihan kylmissään.

Neuvolalääkäri oli viime viikolla, kaikki ok. Puhuin lääkärille tästä mun mahasta miten se on niin kovin pieni ja ihmeellisen muotoinen. Lääkäri sanoi että vauva kasvaa varmaan enemmän tuolla mun lantiossa ja kohtu voi olla taaksepäin kallistunut. Sf-mitta oli kuitenkin silloin 26 cm ja melkein yläkäyrällä ja liikkeet tuntuu päivittäin niin kyllä kaikki pitäis olla hyvin Itteeni on vaan huolettanu tää asia kun tuntuu että maha ei oo kasvanu moneen viikkoom yhtään :O Hyvä kun just ja just huomaa että oon raskaana. Eikä välttämättä kaikki edes tajua jotka eivät tiedä, kun tää maha ei oo sellanen tasasen pyöreä kaunis vauvamaha.
Perhevalmennus oli myös viime viikolla. Oli kyllä aika turha käynti, ei sieltä jäänyt mitään sellaista käteen mitä en olisi jo entuudesta tietänyt.

Torstaina olis eka käynti fysioterapeutilla tän selän takia. Oon nyt ollut kaks viikkoa saikulla ja vielä ois tää viikko ja sit viikon loma. Nyt kyllä tuntuu etten enää oo palaamassa töihin ennen äitiyslomaa, tää selkä on nimittäin vaivannut entistä enemmän taas.

Sulaispa nyt äkkiä noi lumet ja tulis taas ne ihanat keväiset ilmat niin kuin viime viikolla

elpukka & papu 27+4

 

Iltaa, vauva on ollut tänään hiljaisempi ja olin jo aika huolissani kun ei paljon potkuja ole tuntunut, yleensä vauva liikkuu reippaasti. Mutta nyt äsken vauva potki ihan kunnolla, täytyy seurailla liikkeitä. Vaunut kaivettiin varastosta ja nyt ne on valmiina eteisessä, pesin sitterin päällisen ja vaunujen peitteen. Meillä vaunuina Emmaljunga duo edge sini/beiget ja olen ollut tosi tyytyväinen. Nuo on ostettu 2007 ja mukaan tuli ratasistuin ja hoitolaukku.

Muuten olo hyvä, verenpainetta olen seurannut kotona ja se on ollut hyvä.

Sanna-M ja Papu rv 26+4

 

Iltaa!
Täytyypä itsekin kertoa outo uneni..
Siinä miehellä oli muka mun lisäksi kaksi muutakin vaimoa. Yksi vanhempi ja yksi nuori tyttönen. Oikeen kunnon pissis, joka myös oli raskaana.
No, tästä raskaudesta johtuen tää pissis ei muka voinut tehdä mitään. Istui vaan semmosella kolmeportaisella jakkaralla ja virnisteli meille toisille vaimoille, kun me hiki päässä tehtiin kotitöitä. Ja minä ison mahan kanssa könysin siinä unessa ihan läkähtymäisilläni töitteni alle..
Kun heräsin, niin oli vieläkin loukkaantunut olo siittä, että se pikku-pissis vaan istui. Tokasin miehelle puoliunessa, että ei saa ottaa mitään pikku likkaa toiseksi vaimoksi. Miehellä meni hetki tajuta, mitä hourailen.
Olen myös muutaman kerran nähnyt unta, että mahassa kasvaa monsteri-vauva, joka tunkee valtavaa jalkaansa vatsan ihoa vasten.

Viime aikoina olen aika paljon miettinyt myös synnytystä. Lähinnä mua pelottaa, että ei vaan vauvalle tapahdu siinä mitään. Itsestäni en osaa olla huolissaan..
FST5:lta tulee keskiviikkoisin illalla ohjelma "Apua, meille tulee vauva". Ootteko katsonut? Joka kerta itken lähes hysteerisenä sitä katsoessa. Jotenkin siinä ne synnytykset näytetään niin raadollisina. Se äitien tuska ja pelko. Ja se syntymän karuus, hetken ihanuudesta huolimatta.

Mites muuten, oletteko tehneet hulluja hankintoja, jotka voi laittaa selkeästi hormoonihöyryjen piikkiin?
Itse kävin viime viikolla ostamassa keittiön ikkunoihin uudet verhot. Enpähän sattunut hintaa kyselemään missään vaiheessa.. Kun kävin ne sitten noutamassa ompelun jälkeen tuli yllätys, kun myyjä naputteli kassaan:227€!
Nuukana ihmisenä en olis ennen ostanut mitään verhoja tuohon hintaan.
Mutta hienot on, mieskin tykkäs. Saavat nyt roikkua ikkunoissa seuraavat 5vuotta.

Yleisesti täällä voidaan..paksusti. SR:a käyty, arvot oli kaikki hyviä.
Närästys on ollut riesana jo jonkin aikaa. Muuten kaikki suht ok.. Motivaatio työn tekemiseen on kyllä niin heikko, että välillä toivois, että olis "joku syy" jo jäädä pois töistä. Mutta kun ei oo mitään kipuja eikä hankaluuksia, kun hissukseen täällä yöt hiippailen.
Pitäis kai vaan olla tyytyväinen.

Jansson ja tyttö 26+4

PS: Piti tulla lisäämään.. Näillä viikoilla kun vauvan sydänäänet voi jo kuulla stetarilla itsekin. Yritin äsken niitä kuunnella, mutta mitäs mitäs.. Tyttö ei oikeen tainnut tykätä siittä. Aina kun siirsin anturia alkoi tyttö välittömästi puskea sitä poispäin. Viidestä kohtaa yritin kuunnella ja aina sama.. Hirveä työntäminen ja tökkiminen "menehän pois siittä häiriköimästä!" Äkänen tyttö tulossa, niin olen sanonut koko ajan.

 

Minäkin näin aika villejä unia, varsinkin alkuraskaudesta. Aika eroottispainotteisia Nyt ovat vähän rauhoittuneet.

4D-ultrassa käytiin eilen. Aivan ihana kokemus. Mullakin oli huoli istukan toiminnasta, kun olin lukenut niitä kauhujuttuja mm. Hesarista. Istukka oli kunnossa , ei kalkkeutumaa eikä mitään vuotokohtia, josta voisi päätellä, että istukka olisi irtoamassa. Tyttöveikkaukselle saatiin vahvistusta, vaikka ihan suoraan ei jalkoväliin päästy kurkkaamaan, mutta ne tytöillä näkyvät viivat näkyivät ja mitään ylimääräisiä palluroita ei ollut Mittoja otettiin, pään ja vatsan ympärys vastasivat 29+1 (eilen siis 28+6) ja reisiluun mitta 29+4. Ollaan miehen kanssa aika pitkiä, minä 176 cm ja mies 185 cm, niin taitaa tästäkin tytöstä tulla aika pitkä Painoarvio oli nyt 1380 g ja jos kasvaa tällä tahdilla, niin olisi syntyessään 3600 g. Vauva oli tullut pois raivotarjonnasta, jossa oli pari viikkoa sitten neuvolalääkärin ultrassa. Nyt tyttö istui kummallisessa asennossa, jalat pystyssä ihan naaman vieressä ja piti vielä käsillä kiinni polvitaipeiden takaa Saatiin kyllä hyviä kuvia ja videopätkää, kun vauva liikahteli eri asentoihin ja niitä ihastellessa meni eilinen ilta Toivottavasti ymmärtää nyt kääntyä takaisin rt:aan tässä seuraavien viikkojen aikana.

Vauvan huoneen remontti saatiin viikonloppuna valmiiksi. Pinnasänky koottiin ja muut huonekalut ovat melkein valmiina. Vielä pitää hommata hoitopöytä, kattolamppu ja pari seinähyllyä. Vaatteita laitoin jo komeroon ja lipastoon, mutta ne pitää vielä pestä ja silittää, mutta sen operaation teen sitten kun jään lomalle.

Kiitos Jansson ohjelmavinkistä, täytyykin huomenna yrittää katsoa!

Karoliina & Kepa 29+0 POKS!

 

Hei! Saikulla vielä muutama päivä ja pe käyn töissä ja jään talvilomalle. Olo on ollut hyvä, kävely on hidastunut kovasti. Vauvan pää jotenkin painaa niin alas että se tuntuu todella epämiellyttävälle ja minä oon luullut koko ajan että se on perätilassa. Ehtiihän se pyöriä vaikka miten päin vieläkin..tympäisee taas kaikki. Miestä ei kiinnosta yhtään tuoda pinnasänkyä sisälle, on kuulema tiellä. Mitään ei saa ostaa vauvalle, sillehän on jo kaikkea. Joopa joo. Aateltiin vaihtaa esikoisen huonetta ennen vauvan tuloa ja pieni muotoista tapetointia/maalausta olis tiedossa mutta vasta kesäkuussa!? No vauva ehtii varmaan syntyä ennen kuin mitään tapahtuu. Miehellä häämöttää loppusuora koulussa, opiskelee töiden ohella joten tämä talvi on ollut tosi kiireinen eikä olla nähty kuin ilmojen edellä nytkin se on jossain kursseilla toisella paikkakunnalla, käy yöt kotona ja aamulla lähtee..ollaan sitte uhmailtu täällä nelivuotiaan kans vuorotellen.
AB 26+3

 

Huomenta!

Mentiin miehen kanssa extempore Ikeaan lauantaina ja synttäreideni kunniaksi kulutin paria lanttia vajaa neljäsataa euroa. Tossa tosin oli ostettuna jo etukäteen tulevaan lastenhuoneeseen tilanjakaja ja sälää vauvaa varten. Me siirrytään joulun pintaan pienempään makkariin miehen kanssa - oletettavasti Korneliuksen ollessa n. puolivuotias, jos unet olis jo tasaantuneet ja yösyöttöjäkin jo kenties karsittu, niin voisi luopua pinniksestä meidän sängyn vieressä ja lapset pääsis jakamaan huoneen. Nyt on tohon projektiin hyllyt ja kamat valmiina, että senkun vain sitten tekee eikä tarvitse äitiyspäivärahasta pihistellä ostoksia. Me tullaan olemaan aikasen tiukoilla kun mies työtön ja mun päivärahat tulee olemaan viidestä sadasta tuhanteen euroon pienemmät kuukaudessa kuin töissä ollessa. Siksi hyvä hankkia isoja ostoksia jo ennakkoon, koska viime kerrasta muistan että sitä rahaa ei todellakaan ole liikaa - ja esikoisen syntyessä mies oli työelämässä ja tulotaso meillä parempi kuin nyt tulee olemaan. No, mä en kauheesti jaksa murehtia, tää on ohimenevää ja tilanne neutralisoituu heti kun palaan töihin. Milloin se sitten on, se jää nähtäväksi.

Pinnis edelleen uupuu, en näe mieluista (mieluiseen hintaan) huuto.netistä tai toriltakaan. Kierrätyskeskuksessa tullut käytyä useasti, eikä sielläkään oikein ole sopivaa sänkyä. Mä olen niin kranttu. :ashamed:

Vakuutusyhtiökin vaatii selvitystä mun raskauspahoinvoinnista ja sokerirasituksen jälkeisistä jatkotoimenpiteistä. Kaipa mun pitäis repiä niille sairaskertomukset mun selkäkivuistakin. Tätä menoa tää vakuutus ei edes ehdi koskaan astua voimaan ennen mun laskettua aikaa. Joten voipi olla että ei tule meille vauvavakuutusta, että vasta sitten kun vauva on parikuinen. Mä en täysin ymmärrä mitä mun raskauspahoinvointi tai selkäkipu mahdollisesti vaikuttaa sikiön kehitykseen tai jollain tavalla sulkee pois jotain vakuutuksesta. V*tuttaa vaan juosta sinne tänne hakemaan todistuksia ja kertomuksia, yksityiseltä ja kunnalliselta ja sitten taas odottaa että meneekö läpi, ai ei mee, no haistakaapas sitten *****. Ehkä tää idea vauvavakuutuksesta oli muutenkin typerä, ottaen huomioon streptot ynnä muut. Emmä tiedä, turhauttaa ja tuntuu toivottomalta.

Esikoinenkin on alkanut odottamaan kesää. Puhuu että sitten kun vauva sitä ja tätä ja sitten kun on kesä niin sitten vauvan kanssa niin ja näin - ja tota on ihana kuunnella ja katsoa, koska tähän asti lapsen suhtautuminen on ollu tosi varauksellista. Nyt näyttää positiiviselta.

Ja ulkonakin paistaa aurinko, jes!

Lettu ja Kornelius 28+6

 

Aurinkoista tiistaita kaikille...

Täällä taas flunssan kourissa, uudelleen nosti kuumeen ja tulehdusarvotkin koholla... saikulla siis ja antibiootteja jälleen vedetään. Voi kunpa pääsisi nyt tästä flunssasta, neljäs viikko nyt meneillään

Minä liityn myös RD-porukkaan, oli jotain arvoja yli.. perjantaina, jos kykenen, niin menen neuvolaan hakemaan mittaria ja sitten mittailemaan...
Jotenkin se hieman häkellytti minuakin, mutta minkäs teet..

Vauva liikkuu paljon ja hikottelee :heart: Edelleen vahvasti epäilen vauvan olevan perätilassa, kun 98% kaikki potkut tulee tonne alas. Mites muilla? Tunnetteko miten päin vauva on?


Mutta nyt huilailemaan..

Amy & masuasukki 27+4 :heart:

 

Heipä hei.. saan aikaiseksi tänne kirjottaa pitkästä aikaa :wave:

Äsken oli ensimmäinen neuvolalääkäri. SF mitta 25cm, mutta sisätutkimusta tehdessä oli kohdunsuu sormen verran auki.. elikkäs synnytys on lähtenyt kypsymään :'( Sain Kätilöopistolle lähetteen ultraan, jossa katsotaan tilanne tarkemmin. Saikkua tuli nyt 8.4 asti, lääkäri sanoi etten välttämättä enää mene töihin. Äippäloma alkaa 10.5. Lepoa määräsi. Seksiä, siivousta ja pitempiä matkoja kävelyä tulee välttää. Kiva kun meillä on loppukuusta muutto, täytyy itse toimia työnohjaajana ja määrätä mikä tulee minnekkin pikkasen kyllä säikäytti, toivottavasti pikkuinen vielä pysyy mahassa pitkään. Levossa on tullut kivuttomia supistuksia aika usein. Streptokokki B minulta katsotaan jo nyt labrassa, muuten se olisi katsottu vasta myöhemmin. Samalla tarkastetaan pissa, stixsauksessa proteiinit olivat yhden plussalla.
Liitoskipuja minulla on myös ollut paljon, niiden takia olin jo aikaisemmin saikulla. Levossa ne ovat helpottaneet.
Vauvan liikkeet tuntuvat selvästi, näkyvät jo mahan päältäkin.. Ihana katsella kun maha vaan heiluu :heart: mulla ainakin vaihtelee tosi paljon päivisin, miten vauva liikkuu.. kun olin töissä ja liikkeessä oli potkuja vähemmän, levossa niitä tuntuu enemmän. Vauvan asennosta en osaa kyllä sanoa yhtään.
Vauvan tarvikkeita ei olla vielä hommattu, koska on se muutto. Sukulaisilta olen saanut pieniä vaatteita ja turvakaukalo ja telakka saadaan lainaan. Muuten kaikki muut ostetaan uutena/käytettynä.
No, nyt ei auta muu kuin yrittää malttaa olla levossa. Täytyy varmaan jotain leffoja käydä vuokraamassa. Iloista kevään odotutusta muille ja hyviä vointeja =)
satulu ja pieni ihme 27+2

 

Moikka!

Viime viikolla käyty sokerirasituksessa ja kaikki ok niin ku sanoinki että ei siellä mitään tuu näkymään, mulla vaan nousee paino raskauden aikana

Huomenna joudun(pääsen) ylimääräseen ultraan koska liikkeet on oli 1,5 viikko vähempänä, no eilen ja tänään sitten möykänny nuittenki päivien eestä

Käytiin vkl reissussa miehen kanssa, perjantaina lähettiin mun töitten jälkeen ajamaan saloon ja oltiin siellä sunnuntaihin asti kaverien tykönä, sunnuntaina sitten paineltiin jyväskylään hotelliin yheksi yöksi ja eilen sitten ajeltiin takasin ouluun Oli kyllä mukava käydä viimesellä reissulla kahestaan, esikoinenki oli mielissään ku sai olla mummun luona monta yötä nyt jaksetaan kaikki taas toisiamme vähän paremmin

Mutta tosiaan nuista liikkeistä sen verran että päivittäin on tuntunut pieniä potkuja ja pyörähsyksiä mutta ei tarpeeksi. Nyt sitten eilen "kullervo" alko taas liikkumaan mutta samalla on tullu supistuksia, tänään sitten kans aamulla vilkkaampaa ja pari supistusta tullu... torstaina ois normineuvola ja toivon että eivät laita saikulle, ei ois enää montaa viikkoa että pääsisin pitämään pari viikkoa kesälomaa ja siitä sitten mammalomalle..
Tänään ja eilen on myös ollu "rytmihäiriöitä" eli sydän hakkaa vähän nopeemmin ja yläpaine on vähän laskenu mutta ei kuitenkaan huolestuttavasti.. että tämmöstä... nyt se sitten alkaa kostautua että koko alkuraskaus on menny tosi vaivattomasti... :stick:

Tuosta äippärahasta sen verran että mulla on ainaki laitettu jo menemään kaikki liitteet ja hakemukset ja palkka katotaan 6 kk ajalta, palkanlaskija otti siihen vielä helmikuun palkan ja lähetin ne tuossa maaliskuun alussa menemään... eikö ne pitäny laittaa menemään VIIMESTÄÄN 2 kk ennen laskettua... näin minä ainaki muistelisin.. äitiysavustuksesta oli tullu tullu jo päätös ja se maksetaan tän kuun 27.päivä.


No niin, eiköhän sitä ollu taas tarpeeksi asiaa yhdelle kerralle, loppuviikosta sitten ehkä lisää juttua ku on ultrassaki käyty

Hedeliini ja Kullervo 27+4

 

Äippäpolilla käyty tsekkauksessa ja vähän horjuu usko neuvolaan... Viime viikolla neuvolalääkäri tuntui osaavan asiansa mutta nyt alkaa tuntua vähän muulta. Kaiken piti olla kunnossa kohdun suu takana kiinteä ja napakka ei muutoksia kaikki niin kuin pitää. Tänään äippäpolilla kätilö ensin mainitsi että neuvolakortista puuttuu jotain tietoja ja lopulta ne löytyi mutta oli merkitty neuvolalääkärin toimesta väärään paikkaan. Sit lääkäri totesi tutkimuksessa että kohdunsuu on pehmeä ja sormelle auki onneksi ultrattuna kanavaa jäljellä vielä reilu 3cm. Seuraava aika kolmen viikon päästä ja jos alkaa tulla kipeitä suppareita niin sit takaisin näytille. Onneksi kuitenkin muuten vauva tuntui kasvavan niinkuin pitää ja istukan virtaukset ok. Vähän on huolestunut fiilis mutta ei kai tässä edelleenkään voi muuta kun odottaa |O

Samainen neuvolalääkäri myös määräsi mulle lääkekuurin selänlihaksen jumiin joka painoa hermoa niin ettei vasen käsi toiminut kunnolla ja kun hain sen apteekista pähkäili farmaseutti pitkän aikaa voiko ko. kolmio lääkettä ottaa raskaana. Sanoi sit että otat vaan yhden yöksi tai maksimissaan kaksi mut ei yhtään enempää. Otin sen yhden kerran ja se onneksi auttoi. Vähän tuntui kummalliselta ja tämän päivän tapahtumien jälkeen en olis varmasti kyllä ottanut koko lääkettä :headwall:

Amy_mam Vauva on mulla perätilassa mutta vielä ei kuulemma mitään huolta kun on tilaa kääntyillä, toivotaan et olis seuravaan ultraan mennessä kääntynyt.

Sokerit oli onneksi ihan kunnossa mut verenpaineet ja paino vaan nousevat. Verenpaineita seurailen silloin tällöin mut vielä en ole alkanut kirjaamaan arvoja. Ehkä sekin olis hyvä tehdä niin olis jotain esitettävää seuraavassa neuvolassa.

Lettu käytiin kans Ikeassa ja onnistuin saamaan useamman satasen menemään lastenhuoneiden vaatekaappeihin ja säilytysjärjestelmiin. No nyt pitäs pojilla olla huoneet kunnossa ja voin sit jossain vaiheessa kun mies siirtää työhuoneensa autotalliin ( ) alkaa sisustaa vauvan huonetta. Ajateltiin et ei tässä nyt vielä ole kiirettä, alkuun kun vauva on kuitenkin meidän kanssa ja autotalli ei ole vielä ihan valmis.

Mitä te kotona oliat olette keksineet ajankuluksi? Nyt kun on jo useamman kuukauden pyörinyt kotinurkissa alkaa tylsistyttää enemmän ja enemmän. Olen tuijottanut ihan liikaa tylsiä päiväsarjoja, lukenut kirjoja ja nettishoppaillut kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta mut nyt nekin alkavat tympiä. Odotusta vielä jäljellä ihan liian kauan... Mulla on kaikilla kavereilla jo isot muksut ja kaikki jotka nyt olisivat kahvittelumatkan etäisyydellä ovat tiukasti työelämässä ja jutut ihan jossain muussa kuin raskausvaivoissa...

S 28+5

 

Mä olinkin räveltänyt puhelimesta jonkun ihmeen työpöytänäkymän ja siks sivu näytti "uudistuneen " Nyt on taas optimoitu puhelimelle Mä en jaksa tolla pöytäkoneella istuksia, mukavampi makoilla sohvalla kun on viipottanut menemään koko päivän

Mua jänskättää viikon päästä tuleva lääkärinla, tää suht hektinen 2-vuorotyö jossa liikkeessä ollaan suurin osa työajasta toivonmukaan ei kostaudu alakerran tilaan. Mulla on supistellut kyllä huom. vähempi nyttemmin ja raskaus etenee helpohkosti - skeptinen minäni vaan nostaa päätään toisinaan.

Amy: Vauvan potkuista päätellen kykenen erottamaan miten se siellä on, mutten kyllä muutoin (jotkuthan tuntee kädellä missä peppu, missä jalka - minä en ). Ihan rundia se täällä vielä menee. Ikävimmät potkut tulee tuonne alakertaan

Hei -kysymys ! Ei kellään ole Ikean Leksvik-sarjan pinnistä? Meiltä on ohjeet hukassa ja voisin tarvita lainaan kokoamisen ajaksi :/

Eipä ihmeitä, sohvalla on hyvä olla

Sabsu 25+3

 

Sockervadd: se kohdunkaula voi auetea tosi nopeasti, muutamassa tunnissa tai päivässä, mä tarkkailen kerran viikossa omaa kohdunkaulaa ja mullahan se pehmeni muutamassa päivässä viikolla 18 ja lyheni parilla sentillä. Se on sullaki voinu olla ihan normaali vielä viime viikolla. Sen tunnustelu ei nimittäin ole vaikeaa, se mitä siellä emättimessä tuntuu eli 1-3 cm kohdunkaulaa, napakkaa tai pehmeää ja kohdunsuu on joko auki tai kiinni, sen voi jokainen ite tuntea (en suosittele silti, koska sen tunnustelu voi ärsyttää sitä aukeamaan, jos jatkuvasti räpeltää!). Mut se, mitä siellä lantiossa on, sitä ei voi kukaan sanoa ilman ultraääntä eli minulla esim. ei tunnu emättimessä kuin 0,5 cm pieni tynkä jäljellä, mut lantiossa piileskelee vinottain vielä 3 cm kiinteää suljettua kanavaa : ) Eli ei kannata sen perusteella menettää luottamusta neuvolalääkäriin, ne on monesti kuitenki tehny sitä työtä pitkään ja tunnustellu päivittäin kohdunkauloja : ) Toisaalta on siellä alottelijoitaki. Mut painotan sitä, että se ei ole avaruustiedettä se kohdunkaula-asia. Mitä lääkettä sulle määrättiin? Esim. Panacod on kolmiolääke, mut sitä voi satunnaisesti ottaa raskaudessa selkäkipuun, migreeniin ym kovaan kipuun vaikka se on raskaustietokannassa luokitelti C:ksi (A lääkkeitä saa vaan periaatteessa käyttää), mut silti jollakin sitä on potilaiden kipua hoidettava ja apteekissa ne on tosi tarkkoja niistä lääkeistä (mikä on hyvä asia), mut ei ne apteekkarit ole lääkäreitä, eli niiltä puuttuu kliininen tieto ja kokemus. Gynekologit esim. suosittelee kovan kivun hoitamista tehokkaasti, mieluummin kuin kovissa kivuissa päivätolkulla kärsimistä : ( Toki lääkkeitä ei raskausaikana saa käyttää päivittäin, siis ei mitään lääkettä, ei edes Panadolia.

Mä oon ite työssä vastaillut huolestuneiden mammojen puheluihin Panacodeista, Buranoista ja hiivalääkkeistä ja se on hyvä, että apteekissa ollaan skarppina ja mammat samoin.

Mulla supistelee aina vaan enemmän ja enemmän, höh. Silti, kun kivuttomia ovat, en oo nyt ottanut yhteyttä mihinkään. Vauvan liikkeet saa minun mielestä välillä supistuksen aikaiseksi, samoin jos makaan jalat suorana, niin, että kohtu venyttyy, jalat koukussa ei supista niin paljoa. Onkohan siinä perää? Samoin makuulta tai istumasta pystyyn nousu ja nopea kävely supistaa.

Mä ootan vielä niitä hikkatuntemuksia! Mut vauva punkeaa pyllyä välillä kylkeen ja tänään töissä se venytteli niin, että tunsin jalan oikean rinnan alla, tosi ylhäällä! Sit aina välillä painoin sitä jalkaa niin se potkasi takasin, oli hassua : )

RBB + pikku mukeltaja 26+6

 

Mä en osaaa sanoa miten päin tuo mukelo tuolla vatsassa on, varmaan pyörii miten sattuu Aamulla potkut tuntui navan yläpuolella, nyt illalla taas tuntuneet tuolla alhaalla niin kuin yleensä. Mulla tuli äsken harjoitussupistuksia kun olin koirien kanssa kävelyllä, ei oo vähään aikaan tullutkaan..

Sockervadd Oon ollut nyt useamman viikon kotona ja kyllä tää aika tylsäksi käy On mulla noi koirat joita käytän ulkona ja sit lueskelen vähän blogeja ja lehtiä, teen ruokaa, siivoilen ym. tylsää Mulla on onneks pari mammakaveria jotka ovat äitiyslomalla niin heitä näen useasti.

Redwing blackbird pakko kommentoida tohon kun sanoit että apteekkareilta puuttuu kliininen tieto ja kokemus. Mun anoppi on töissä sairaalafarmaseuttina ja häntä konsultoivat useasti lääkärit, monesti lääkärillä ei ole samanlaista kokemusta ja tietoa lääkkeistä mitä farmaseuteilla ja apteekkareilla. Jossain oli juttua jokin aika sitten että pitäisi lisätä sairaaloihin ja vanhainkoteihin farmaseutteja lääkäreiden tueksi lääkkeiden määräyksissä. Toki on sitten kokeneita lääkäreitä kenellä on paljon kokemusta ja tietoa mutta yleisesti ottaen farmaseutit nimenomaan ovat lääkkeiden ja lääkehodon asiantuntijoita

elpukka & papu 27+5

 

Heippa taas.

Mun on nyt pakko tulla tänne purkamaan teille pahaa oloa. Tämän lapsosen isä päätti ottaa ja lähteä. Mussa tuntu nyt olevan vikaa niin paljon, ja monia tekosyitäkin kuulin. Mikä lie sitten oikeesti syynä. Kenties pelottaa perhe elämä. Itkettää vaan koko ajan ja sitten stressaan vauvaa että miten tää stressi ja paha olo vaikuttaa häneen ja kasvuun ja kehitykseen? (Osaako kukaan kertoa?) Ja sitten taas itkettää lisää...
Ja sitten vielä kävin neuvolassa ja sielä pissatikkuun tuli proteiini yhen plussalle!! Voi ei! Menen huomenna labraan antamaan toisen näytteen. Eihän tämä vaan tarkota automaattisesti raskausmyrkytystä?
Tässä on oltu muutenkin verenpaine seurannassa. Ja löytyy ylipainoa, ja vielä se 1 diabeteskin. Pelottaa ihan pirusti.
Vauva on kyllä masussa niin vilkas ja ihanasti reagoi heilutuksiin ja fikkariin. Se tuo kyllä aina hymyn huulille kun tuota kuulostelee. Menee itkukohtauksetkin ohi näin!

No mutta eipä tällä kertaa muuta. Kertokaa joku hyviä vinkkejä stressaamiseen?!

Mami & möntti 26+2

 

Pikkumöntti: jopas tempun teki miehesi! Täällähän tosin taitaa palstailla pari yksinodottajaa, joten ehkä tukea ja vinkkejä löytyy heiltä? Tietämättömiä ovat miesten tiet, sen verran olen sivusta seurannut muutamia sankareita, ettei niistä selvää ota. Stressistä sen verran, että edellisen raskauden aikana olin erittäin stressaantunut monestakin asiasta, mutta kyllä se lapsi ihan normaali lähes kaksivuotias nyt on. Toki oma olo oli huono stressaamisen ja kiukkamisen vuoksi.

Sokervadd: minulle määrättiin viime raskaudessa viimeisellä kolmanneksella pahaan migreenikohtaukseen lääkettä, jotta ei olisi saanut missään nimessä käyttää. Ja tämän kiellon kuulin vasta äippäpolilla tässä raskaudessa nt-ultrassa. Nyt sitten jännään tuleeko samanlaisia migreenin katkaisua vaativia kohtauksia tässä odotuksen lopussa ja mitä tapahtuu, jos sellainen kohdalle osuu taas.

Neuvolalääkäristä: minulle ei taida tosiaan sellaista osua yhtään kertaa, kun kolmatta odotan. Ainoastaan jos olossani tapahtuu jotain, joka lääkäriä vaatii, niin lekurin näen ennen synnäriä. Noh, eipähän tule turhaan ronkittua paikkoja eikä välttämättä suurta hinkua olekaan paikkakunnan neuvolalääkärin vastaanotolle päästä.

ON: Järjetön flunssa alkoi, ensin podin reilun kaksi päivää migreeniä, sitten aloin yskimään keuhkoputkea pihalle ja tänä aamuna heräsin tukkoiseen oloon. Olo on suorastaan hehkeä, kun poskiontelot tuntuvat turvonneilta ja pää on täynnä räkää. Kivuttomat supistuksetkin ovat ilmaantuneet viimeisen parin viikon aikana, lähinnä iltaisin, mutta tänään myös aamulla sellaisen huomasin.

Annales 25+5

 

Sabsu77, mitäs jos ihan googlaisit vaikka Ikea Leksvik instructions niin kuvahausta satavarmasti löytyy kasaamisohjeen sivut. Näin toimin itse kun ostettiin Diktad käytettynä eikä ohjeita tietenkään ollut mukana.

Sockervadd, mä en tiedä miten mä oon saanut aikani kulumaan. Oisko jo yhdeksäs viikko kotona putkeen mulla ja ihan loppuun asti täällä jökötetään. Mä lähinnä pakotan itseni ulos joka päivä, oli se sitten kirpparia tai kauppaa tai lounasta - on kahta kauheampi olo jos ei ulos pääse - ja sitten kaikenlaista kotihommaa: hyllyjen kasausta, vauvan kamojen laittoa, pyykinpesua, ehkä joskus leivontaa. Päiväunia myös. Silti joskus kiukuttaa ja turhauttaa niin että pakko tirauttaa itkut niin jaksaa taas paremmin. Mua ei ainakaan oo luotu tällaiseen "toimettomuuteen" ja odotteluun. Tsemppiä sullekin!

pikkumöntti, mulla ei oikeastaan ole sanoja. Aivan järkyttävä päätös lapsen isältä. Mitäs jos keskustelisit neuvolan kanssa tosta tilanteesta? Ehkä sieltä voisi saada jotain vinkkejä stressin suhteen tai vastaavaa. Kovasti jaksamista. :hug:

Kornelius edelleen perätilassa, kyllä sen ihan tuntee ettei niitä pieniä varpaita tai kantapään potkuja tule minnekään muualle kuin vyön alle ja pää, olkapäät ja välillä nyrkitkin heiluu sitten kylkiluhin ja navan yläpuolella, oikein muljahtelee ja kierii ja kyhnyttää ihoa vasten. Tiikeriraitainen vatsanahka vaan natisee liitoksistaan ja arvet syväpunaistuu entisestään.

Mä en pysty enää makaamaan tai nukkumaan selälläni. Hengitys sellainen kun olisi maratonin juossut, hyperventilointia ja ihan selvää kipuakin kun keuhkot ei vaan saa kunnolla ilmaa. Ja jos vedät täyteen ja pidätät hengitystä, meinaat pyörtyä ihan hetkessä. Eli kyljeltä kyljelle. Yöllä herään jokaiseen kääntymiseen, joten unet on niin risaisia. Enää kaksi ja puoli kuukautta. Ja sitten herätään ihan toiseen syyhyn öisin. |O

Lettu ja Kornelius 29+0