Huh, onpa tänne ilmestynyt tekstiä, kun en muutamaan päivään ole käynyt.
Juilimisesta, sitä on alkanut olla ja olipa huojentavaa kuulla, että niin muillakin - ekasta en muista tällaisia alavatsatuntemuksia. Voisikohan tämä nippailu johtua siitä, että edellisestä kohtu jotenkin vielä on herkillä tms.
Neuvolasta, kävin tiistaina esikoisen neuvolassa ja olin jotenkin ajatellut alkuneuvolakäynnin hoituvan siinä samalla minullekin, mutta ei. Sain ajan 29.10, ihan hyvä niinkin. Tuli muuten puhetta imettämisestä ja neuvolan täti, ei nyt suoraan kieltänyt, mutta melko pontevasti kehotti lopettamaan sen - aiheuttaa kuulemma supisteluita. No, onneksi en ole säännöllisesti enää muutamaan kk imettänyt, mutta silloin tällöin päivittäin kuitenkin, joten ei ole ihan mahdoton vieroitusurakka edessä, hiukan haikea tietty kyllä.
Alun perin ajattelimme kertoa kaikille vasta ekan ultran jälkeen, mutta olemme nyt sitten tulleet kertoneeksi sisarelleni ja äidilleni. Siskoni asuu nyt Etelä-Afrikassa ja oli jotenkin kiva saada hänet mukaan tähän odotukseen jo nyt, ja äitini pohtii muuttoa ja paikkakunnan vaihtoa, joten tulipa hänellekin kerrottua, jos vaikka vaikuttaa päätökseen.
Hiukan on alkanut myös täällä etoa silloin tällöin, onneksi ei vielä mitään vakavaa - ihan kiva olisi jos tällä määrällä pahoinvointia selviäisin...
Joo, mutta nyt täytyy hyväksikäyttää tytön nukkumista ja raahata laiskat luunsa tästä sohvalta petiin itsekin. Öitä ja odotuksia kaikille,
misiwi ja pikkubonus 6+1
Hyvät on tuntemukset.. On tää niin ihanaa aikaa <3 vaikka en vielä meinaa uskoa, että mun mahassa on oikeasti vauva.