*KESÄKUUN KULLANKERÄT* Elokuussa

Huomenta!

rypäle:

Eli minkä verran itkua on ok ja normaalia vauvalle, ja mihin pitäis puuttua?

Tota on varmasti hyvin vaikea sanoo, vauvat kun on luonteeltaan ja tempperamentiltaan erilaisia, toiset vaativampia ja itkuisempia ilman erityistä syytäkään. Sitten miettisin jo lääkärillä käyntiä, jos itku on selkeetä kipuitkua, kun ei syliin ottamiset ja muut rauhottelut auta. Jotenkin tuo kuvaamas (hetken päästä ruuasta alkava kitinä jne.) haiskahtas kumminkin vatsavaivoilta... Varmasti kuluttavaa, kun tekee parhaansa ja kuitenkin toinen on tyytymätön (ja sitten me muut täällä hehkutetaan, miten vauvat vaan hymyilee ja jokeltelee... :ashamed: ) eikä oikein osaa auttaa. Muista kuitenkin, että sussa se syy ei varmasti ole. Kokeiles kysyä (jos et oo jo kysyny), et mitä ne on neuvolassa mieltä. Meidän toiseks vanhin oli vähän samantapanen ihan alussa, mut se meni sit itsekseen ohi. Ja nyt on oikein reipas ja tyytyväinen poika. Jaksamista :hug:

Nimen saaneille ONNEA! :flower:

Pitää mennä puuron keittoon, että lapset ehtii kouluun. Sadepäivä, saa nähdä, miten menee nukkumiset pommiin tänään, kun ei pihalle päästä varmaan päikkäreille... :/

Hyvää viikon alkua kaikille!

A&M =)

 

Nimen saaneille onnittelut!

Taas yks sadepäivä vissiin edessä...Ainakin vielä näyttää siltä. Eikö sen pitäny vielä kesäkelejä tehdä???

Meillä oli poikien serkku kylässä koko viikonlopun, joten esikoisellakin on taas ollu touhuamista. Onneks, itse on päässy hieman helpommalla.

Meillä koko ajan vauvan tuottamat äänet lisääntyy. Juttelee jo välillä leluilleen ihan täysillä ja meidän vanhalle kaappikellolle varsinkin näyttää juttua riittävän. Meillä on vauva luonut itselleen nyt aika selkeän rytmin tai ainakin viikon ajan ollaan samaa kaavaa noudatettu eli kai sitä rytmiks voi sanoo. On vähän helpompaa lähtee ihmisten ilmoille,kun suurin piirtein tietää milloin taas syödään, vaikka onnistuuhan tuo syöttäminen tuolla maailmallakin.

Täällä on taas keskusteltu noista d-vitamiineista. Meikäläinen on sen verran hajamielinen,että ei muista niitä päivittäin edes antaa :ashamed: . Esikoisen kanssa tuli kaikessa tollasessa oltuu todella tarkka, niin nyt ei kyllä muista. No,eipä toi meidän ukko miltää riisitautiselta näytä.

Pitäis alkaa kertaamaan taas tota kirjanpitoa. Tänään alkaa opiskelut ja täytyy vähän kerrata kirjanpidon perusjuttuja, ettei ihan pihalla ole illalla. Siinä asiassa onneks pää toimii, parissa vuodessa ei ole unohtanu ihan kaikkee eli toivoo on vielä .

 

Itkuisuudesta Meillä oli esikoinen oikein sellanen vaativa vauva, huusi yötä päivää, etenkin yöt oli rankkoja kun pisin yhtäjaksoinen unipätkä oli yleensä vain n. 1,5h... Ja EI todellakaan viihtynyt lattialla eikä sylissäkään ellei koko ajan pitänyt pystyssä tai mahallaan ja kävellyt. Ei nukkunut vaunuissa kuin puoli tuntia ja pisimmät päikkärit oli 45min yleensäkin. TÄtä jatkui 8kk ja vieläkin 2,5v iässä heräilee helposti, hermostuu pienestäkin ja on herkkä kirkumaan pää punaisena jos satuttaa itsensä tai legot ei mene kohdalleen ekalla yrityksellä,

Toisaalta ne temperamenttiset itkuiset vauvat jotka vaatii PALJON vanhemmilta yleensä kehittyy motorisesti nopeaa tahtia (meillä kontattiin alle 6kk, käveltiin alle 11kk), ovat empaattisia ja herkkiä toisten tunnetiloille ja niistä kehittyy älykkäitä nuoria ihmisiä.

Mutta mie tiiän miten älyttömän rankkaa se kanniskelu ja hyssyttely ja heräily ja itkun kuuntelu voi olla. PYYTÄKÄÄ rohkeasti lastenhoitoapua!!! Pienikin tauko auttaa jaksamaan taas monta päivää. Eikä pidä potea syyllisyyttä, mikä on helppo sanoa ja vaikea toteuttaa.. Itsestäni tuntui että "Hylkäsin" lapseni vaan siksi että se itkee ja sillä on huono olla enkä ollut ollenkaan kelpo äiti. Mutta se vauva tarvii enemmän iloista ja levännyttä äitiä kuin väsynyttä, turhautunutta ja hermostunutta äitiä. Pieni tauko ei tunnu sen elämässä läheskään niin isolta asialta ku miltä se voi äidistä tuntua. Kyllä se pieni pärjää yhden päivän mummonkin kanssa... ja mummo ei siihen kuole, jos itkevää pikkuista saa lohduttaa sillä aikaa kun äiti vaikka vaan istuu kahvilassa tuijottaen seinää...

Kovasti jaksamista kaikkien vaativien vauvojen vanhemmille. Se vauvavuosi on rankin mahdollinen vuosi äidin elämässä, mutta ne muistot on sitten kultaakin kalliimmat siinä vaiheessa kun lapsi kirmaa jo pitkin pihamaata... :heart:

Velv

 

Huomenia

kuinkas kauhukeittiössä kävi? Meillä lapsukaiset menivät nukkumaan kahdeksalta ja päätimme miehen kanssa mennä myös.. kuinka ollakaan pienempää piti hyssytellä 23.00 asti ja vanhempi heräili tunnin välein, mitä lie oppinut |O se siitä yhteisestä ajasta!

Viimeyönä neidin nukutukseen meni vain 45 min. Tai nukutukseen ja nukutukseen, läsnäoloon. Pidin Iitan sängyssään ja tassuttelin.. ehkä se tästä taas. Pitäisi yrittää muistaa, jotta tätä onneekin kestää vain hetken, kun nuo pienet kasvavat niin nopeaa.

Nyt kokkailemaan

Hilmuska ja Iita

 

Tiivari kysyi ystävyys asioista, ne ovat itseäkin mietityttäneet.. Toinen läheisimmistä ystävistäni on aivan ihanasti mukana vauva-asioissa, vaikkei itsellään lapsia olekaan, toinen taas.. (luulen myös että kateudesta ainakin osittain.) Tää toinen oli(?) paras ja läheisin ystäväni kauan aikaa, ihminen josta en olisi ikinä kuvitellut että "hylkää" mut elämäni tärkeimpänä ja ihanimpana toisaalta myös rankimpana aikana, lopetti yhteyden pidon täysin pari viikkoa sen jälkeen kun kuuli raskaudestani.. :'( Otin sen tosi raskaasti ja tuntuu pahalle edelleen.. Mutta toisaalta tää on myös lapseton ja elää aika eri vaihetta entä mie.. (olipas pakko avautua tähän väliin..)

Sitä hieman iloisempia asioita: mekkii saatiin ristiäiset vihdoin pois alta ja tyttärestä tuli Eerica. Ihana palata normi arkeen taas kun koko viime viikko meni häslätessä juhlien kans.. Nyt kun vielä oppisi käyttämään nimeä "äitin vauvan" ja "pikku murun" yms tilalla.. =)

Himmula Kauhukeittiön voitti Rock!! (JIPPII!!) =)

Pittääpäs mennä naatiskelemaan aamukahvi nyt rauhassa.

Toukkalat

Vaavi täyttää muuten tänään 2 kk
:heart:

 

Nimen saaneille onnea :flower:

Toukkala: Mei 10v tänää täyttävä typy on Eerika...joten nätti nimi tei tytöllä

 

Heh, nyt vasta tajusin kun lueskelin noita juttuja että miten kaverit pitäny yhteyttä, niin oon ihan väärin ymmärtäny kysymyksen. Jotenkin koko ajan olin siinä uskossa että sillä tarkotettiin lapsettomuudesta kärsiviä kavereita. Noh, parempi myöhään kun ei millonkaan.

Tämä perhe vaikuttaa mikkelissä. :wave: kattelin että joku asu vantaanlaaksossa? Mäkin asuin siellä joskus muinoin, n.5v sitten. =)

Tänään saa taas tukan leikkuuta kun miehen sisko tulee visiitille. =) Kieli pitkällä jo ootan kun tukka menny taas niin kamalaan kuntoon vaikka ei oo pitkä aika edellisestä leikkuusta, latvat niin kuivat ja katkelleita hiuksia täynnä koko pää. :/

Nyt on syksy tosiaan tullu, sataa joka hiivatin päivä. :/ ei millään jaksais odottaa torstaita kun päästään vähän irtautumaan ja lähetään laivalle. Pienempi poika jää mumman hoiviin ja isompi, Casper nimeltään, lähtee mukaan. Jännittää ihan Casperin puolesta kun pääsee ekaa kertaa laivalle. =)

Ai niin, semmosta piti kysellä, että kuinka paljon teillä syö vauvat, jotka kokonaan korvikkeella?

 

Niin juu, ja ONNEA KAIKILLE NIMETYILLE!! :flower:

 

TiivariMua kiinnostaa vaan tietää, että mistä keksitte tytön nimen siis sen etunimen?

Nimi löytyi aivan sattumalta kirjasta "Aarnu, Evena, Vinjami". Nimi osui silmään, ja tuntui heti omalta. Muuta nimeä ei sitten enää edes harkittu. Vaikka olimmekin päättäneet, että mitään erikoista nimeä emme lapselle halua... Nimessä toistuu myös sovellettuna isoäitini nimi, joten on toisaalta myös perinteitä kunnioitava.

 

Ai niin, semmosta piti kysellä, että kuinka paljon teillä syö vauvat, jotka kokonaan korvikkeella?

120-160ml/kerta, päivässä menee n. 1l yhteensä.
Neuvolan mukaan pitäis mennä 908ml

 

Hassua miten mielialat vaihtelee unenpuutteessa varsinkin. Tuossa vkoloppuna olin kävelemässä ja shoppailemassa, mietin näitä keskusteluja täällä palstalla ja tuli mieleen ne, jotka kirjoittavat vauvansa nukkuneen koko yön.
Sain ihan silmittömän raivonpuuskan aiheesta ja mietin mielessäni lähettäneeni ko.ihmiset raketilla kuuhun
Ihmiset, joita en edes tunne, mutta niin silmitön kateus iski. Sitten neuvolatädit perään saturnuksen renkaille, jotka sanoo että kaikki on hyvin, semmosia vauvat on ja yritä jaksaa. Joo-o.
Joka ikinen ilta käyt nukkumaan toivoen, josko nyt alkaisi "ne" yöt, ja joka perhanan yö heräät ja heräät ja heräät kunnes kello on 10 aamulla. Toivo hiipuu, minun vauvani varmaan on niitä, jotka valvottaa meitä 2 vuotiaaksi saakka.
Mistä sen tietää, jos se on allerginen jollekkin?? Nyt on lisäksi ruvennut todella paljon mahansa kanssa kipruilemaan? (syö osittain rintaa, osittain korviketta).
Normaali maanantai-olo..sorry vuodatus :$

 

T-Bird :hug: :hug: :hug: :heart:

Ikävä kyllä tuohon allergia-asiaan en näin noviisina osaa sanoa mitään.

 

Heippa!
Meillä aivan ihana yö takana.Tyttö nukkui 8 tuntia putkeen.Äidillä on nyt niin levännyt olo
Tosin neiti tankkasi koko eilisen päivän,ettei ihme että nukutti.

Vaativista vauvoista meillä esikoinen kuului siihen sarjaan...Rankkaa oli,mutta kuten velv sanoi,niin niistä kasvaa aivan ihania ihmisiä :heart:
Voimia kaikille joilla sellainen löytyy :hug:

Paljon onnea nimensaaneille! :flower:

Bamse

 

Tiivari kiitos :flower:
*sytyttelee Bamselle tulilankaa* :x

 

Hei pitkästä aikaa!
Ristiäiset on juhlittu, pojasta tuli Reino Matias.

Ystäviä Minulla ei montaa ole. Toki on muutamia, jotka asuvat kauempana, ja joihin pidän yhteyttä, mutta ei ketään, jonka kanssa voisi käydä kaupossa tms. tai vain viettää aikaa kotosalla. Suurin syy on se, että asutaan niin syrjässä, joten kavereita nähdäkseen täytyy asioikseen lähteä johonkin.

En ole vieläkään aloittanut D-vitamiinia sillä Matiaksella on taas niin kovia vatsakipuja, etten ole halunnut rassata pientä vatsaa enempää. Matias piereskelee paljon, ja usein pierun tullessa itke tosi kimakasti, eli kipeää käy.
Cuplatonia olen taas koittanut antaa, muttei ole vielä ainakaan auttanut.

Te, jotka imetätte, mitkä syömäsi ruuat ovat aiheuttaneet vauvallesi vatsavaivoja?

Tosin mun ruokavalio koostuu lähinnä sämpylästä ja juustosta, ruisleipää en ole enää tohtinut syödä -vatsakivut pahenivat. Maitoa, kahvia teetä tms. en juo, vettä vain.
Lisäksi syön yhden lämpimän ruuan päivässä.

Mulla on koko ajan hirveä nälkä, mutta toisaalta myös niin oksettava olo, etten oikein saata syödä. Syön aivan liian vähän ja huonosti, ja olenkin laihtunut nyt kilon viikossa parin-kolmen viikon aikana. Voikohan tuommoinen painonpudotus aiheutta vatsavaivoja? KUn suosituhan olisi, että vain 0,5kg painonpudotusta/viikko imettäessä. Matiaksen vatsavaivat siis helpottuivat, ja alkoivat uudelleen n. viikko sitten -kahta pahempina.

 

Puhhuh, miusta tulee varmaan hullu. Helvetti ku pitää herätä jokaiseen ääneen ja sit menee aina ainakin se puolituntia et saa uudestaan unen päästä kiinni. Miehen kuorsaukseen herää 4-5 kertaa yössä ja ainakin samanverran Aliisan tuhinointii. Mitä hiivattia sitä tekis et sais nukuttua paremmin.. Syötinki tytön yöllä, ajattelin jos se auttas pitämään häntä siinä syvemmässä unessa pitempää, eikä sit tuhinois koko ajan, mut ei kyllä auttanu.

 

T-bird: :hug: :hug: Jaksamista vauvan kanssa. Myötätunnot on teidän puolella ja tosiaan tiedän, mitä se on ja miten se rassaa. Mutta jokainen päivä on lähempänä kokonaan nukuttua yötä. Pyydä sitten aina apuja ystäviltä ja sukulaisilta, kun oikein rassaa. Ja jos omat mielialat menee ihan sekasin, itkettää ja raivostuttaa usein, ota asia puheeksi neuvolassa.

Ja täällä on hyvä tuulettaa vähän tuntoja. Eihän se sitä arkea pelasta mutta voi vähän auttaa kestämään omia ajatuksia kun saa ne pihalle.

Mun teki aina välillä pistää kaikki vauvaa myöten sinne saturnuksen renkaille. Etenkin niinä päivinä kun ei buranakaan auttanut väsypäänsärkyyn, joka paikka oli kanniskelusta kipeänä, pentu vaan huusi eikä millään nukahtanut ja kaikki kotityöt oli kaatuneet niskaan jo päiviä sitten.

Onneksi se kaikki on ohimenevää. Ja vatsavaivat helpottaa sitten ajallaan nekin. Ja se vaan on kylmä totuus että kroppa tottuu siihen heräilyyn, kahden vuoden päästä ei tunnu pari heräämistä yössä enää missään. Voin luvata. Ja se rauhottelu käy helpommaksi kun ottaa taaperon kainaloon ja sanoo että nyt nukutaan. Meillä on käyty läpi niin helvetilliset unikoulut ja huudatukset ja kirkumiset ja sataan kertaan takas sänkyyn kantamiset ja kaikki että ihan oikeasti tiedän mistä puhun.

Mutta ennen kaikkea. Pidä itsestäsi huolta. Vaikka sitten palkkatyövoiman avulla... Se vauva ei kärsi sijaishoitajista, vain siitä, jos se oma äiti menee ihan piippuun.

Tosi paljon tsemppiä teille niihin öihin. Oikeasti.

Velv

 

Ja näkihän kaikki nyt varmasti ton edellisen... hitsin boldit...



Mulla oli esikoisen kohdalla kans sama vaiva kun Menhitillä. Ei tullut uni silmään sitten millään. Lopulta sain unilääkkeet ja kiellon imettää niiden kanssa. En tosin suostunut niitä syömään ku ihan vaan parina iltana kun en osannut luottaa siihen, että mies pärjäisi sen palosireenin kanssa. Ja ajattelin että herään kuitenkin kun huuto on niin kovaa.

Me mentiin miehen kanssa puoli vuotta suunnilleen samoilla silmillä. Se oli IHAN KAMALAA. Nyt sit tän kakkosen kanssa hädin tuskin herään aamullakaan kun mies ja poika tekevät lähtöä. Yölläkin saa vieressä käydä aikamoinen mekastus ennenku herään. Ja viimeyönä neiti söi kahden tunnin välein ja aamulla oli ihan normaali olo. Siihen vaan tottuu.

Täällä tyttö nukkuu patjalla keskellä olohuoneen lattiaa ja äiti kattoo nauhalta Serranon perhettä. Isompi veli on omassa sängyssä yläkerrassa. Ihana hiljainen hetki. Ilo irti niistä rauhallisista hetkistä kun kukaan ei itke tai valita. Ah. Vielä kun olis edes tippa kahvimaitoa, vaan eipä ole kukaan käynyt kaupassa... illalla sitten jahka auto ja mies tulee kotiin.
Velv

 

HUISKAHÄNTÄ: Sinun täytyy syödä enemmän!!! Painoa ei saa pudottaa... siis olla niukalla ruokavaliolla imetyksen aikana koska maidon tulo vähenee, voi jopa loppua kokonaan ja elimistöstä erittyy kuonaaineita myös rintamaitoon. Ymmärrän toki tilanteesi koska olin itse kolme-neljä vkoa maidottomalla ruokavaliolla ja lisäksi jätin pois paljon muita ruokia. (ruisleipä, mansikka, kaali, herne, paprika, kananmuna, tuorekurkku, tomaatti, voimakkaat mausteet, kahvi, limsa, suklaa jne.) Söin silti perusruokaa kuten makaroonia, pottuja, kastikkeita, lihaa , makkaraa, salaattia, banaaneja jne. Kun vauva vihdoin vähän rauhottui niin otin pikkuhiljaa ruokia takaisin käyttöön ja nyt syön lähes kaikkea pienissä määrin. Suklaa, kaali ja tuore mansikka on edelleen pannassa koska ne ovat kuulemma niitä pahimpia. Neljä vkoa ilman suklaata!!!! Uskomatonta minulta, mutta mitäpä sitä ei tekisi vauvan takia. Myös muut karkit olen jättänyt melkein kokonaaan koska ne selvästi tekivät mahakipuja. (niissä on paljon sokeria ja lisäaineita)

 

T-Birdille :hug: voimahalaus :hug: Voi että tuntuu pahalle sun puolesta. Onko siellä missä asut mahdollisuutta kysyä neuvolasta perhetyöntekijää avuksi? Meilläpäin tulevat päiväksi hoitamaan pyynnöstä jos äiti on ihan piipussa, eikä ole saanut nukkua.

 

Puhhuh, miusta tulee varmaan hullu. Helvetti ku pitää herätä jokaiseen ääneen ja sit menee aina ainakin se puolituntia et saa uudestaan unen päästä kiinni. Miehen kuorsaukseen herää 4-5 kertaa yössä ja ainakin samanverran Aliisan tuhinointii. Mitä hiivattia sitä tekis et sais nukuttua paremmin.. Syötinki tytön yöllä, ajattelin jos se auttas pitämään häntä siinä syvemmässä unessa pitempää, eikä sit tuhinois koko ajan, mut ei kyllä auttanu.

Mulla on korvatulpat käytössä joka yö. Suosittelen!!

 

Kiitos Ammu ja Velv. Siellä "mitäs nyt"illä kaikki oli heti allergian kannalla ja hyvä ettei tullu ruudun läpi mun silmille, ku sanoin, etten haluais lopettaa imetystä kuitenkaan... :/ Yöt meillä menee luojan kiitos hyvin (yleensä), ni jaksaa taas aamulla. Mä herään ite niin monta kertaa yössä, ette siinä enää vauvan syöttö paljoo paina. Uskaltaisko asian vaan antaa nyt olla ja seurailla tilannetta? Neuvolalekuri olis kuitenki parin viikon kuluttua...

NeitiA, ei se yökestoilu sen kummempaa oo, ku päivisinkään. Mulla on nyt tekeillä ihan varta vasten yö-taskuja; meinasin ommella siihen PULiin kiinni yhen kerroksen bambua, ni olis sit imua tasan kaikkialla. Olis vähän niinki AIOn ja taskun välimuoto. Tuun sit raportoimaan, miten toimi. (Hyvin tietysti, ku minä sen oon tehny )

Onks teillä muilla ilmenny sellasta, et vauvalle joskus kelpaa vaan ja ainoastaan äiti? Meillä on aina ollu näin, mut nyt ku Toivo vanhenee, tuntuu, et vaan lisääntyy. Isi on ihan kiva, mut jos väsyttää/sattuu/harmittaa, kelpaa vaan mamma. Vieraiden sylissä ei meinaa viihtyä, ei edes isovanhempien, vaikka niitä näkee tosi usein.

Huiskahäntä, juusto ei ehkä oo maailman paras syötävä, jos on mahavaivaa. Se kovettaa vatsaa tosi paljon. Mun järjen mukaan kaikkea vois syödä kohtuudella, mut rajotan ainaki kaikkee, mikä aiheuttaa itelle ilmaa; pavut, herneet, vehnä, laktoosi, purukumi, pastillit, maissi jne. Myös mausteet on meillä karsittu puoleen ja muuten "vahvat" tuotteet, esim paprika. Ruisleipä oli meillä pitkään täysin pannassa, nyt oon varovaisesti yrittäny syödä puolikaan aamuin illoin. Suklaasta en luovu! Meillä ollaan siis täysimetyksellä. Nii, ja siis huom, rajotan, en karsi kokonaan (näin neuvottiin neuvolassa, eli ei kokonaan pois, mut vähentää käyttöä, jos aiheuttaa vauvalle jotain).

Rypäle

 

Huiskis! Mansikka, niinku (oliks se?) maleha sanoki, se on aika myrkky monelle vauvalle. Se on meillä kokonaan pois. Siitä tuli Toivolle ainaki ihan törkee ihottuma... :x

 

Kiitos Velv ja Lady Di :hug:
Tuli ihan kyyneleet silmiin velvin tekstiä lukiessa. En tiedä perhetyöntekijöistä, ei ainakaan ole mainittu mitään, vaikka tietäävät tilanteen neuvolassa kun haistattelin sinnekkin tuossa torstaina.. :ashamed:
Luojan kiitos, että mies on ihana ja ymmärtäväinen. Itsellä ois tosi rankkaa tehdä töitä, yöt kuunnella valvovaa vauvaa ja illat kitisevää vaimoa. Lauantaina mies osteli meille kaikkea kivaa, vaikkei itsekkään tienaa paljoa, ja sunnuntaina antoi minun nukkua ja hoiteli vauvaa kaikessa hiljaisuudessa. Ihanaa :heart:
Ilman sitä sunnuntain nukkumista oisin varmaan jo romahduksen partaalla.
Hyvä että on tämä tai joku palsta mihin voi päpättää. Mielummin näin, kun neuvolassa tai jossain julkisessa paikassa julkinen, täysi räjähdys päälle. Auts. :x

Muoks: Velv muistatko millon teidän nyytti sitten rupes lopulta rauhottumaan ja nukkumaan?

Ja mistä mä tiedän, onko jotain allergiaa muksulla? Ihottumaa ei ole, mutta yht´äkkiä muuttunu paljon itkuisammaksi, piereskelee paljon ja pukertaa koko ajan. :|

 

rypäle: meillä on vähä toisinpäin, että vaavi rauhoittuu vain isin syliin, ja sekös mua riipasee :headwall: