Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Kesäkuun Kastehelmet 2012 **TAMMIKUUSSA**
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Barbamama35, post: 25352835, member: 59759"]</p><p><strong>Sandrastiina</strong>: Kyselit miksi haluan mennä synntyksen luomuna. Esikoisen synnytys käynnistettiin, joten olin osastolla odottelemassa useamman päivän ennen kuin mitään tapahtui. Kun synnytys lähti käyntiin, istuskelin hämärässä suihkussa yksinäni (mies katseli sillä aikaa telkkaria <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" />). Huomasin tuolloin, että voin itse vaikuttaa tosi paljon kivun määrään. Jos pelkää ja pistää hanttiin, kipu on suurempi. Kun annoin kivulle "vallan" ja rentouduin, juttelin vauvalle ja ajattelin positiivisesti, menin ikäänkuin transsiin ja kivut lähes hävisivät. Minua auttoi ajatus, että jokainen supistus toi vauvaa lähemmäs ja nopeuttaa synnytystä. Jopa lauloin vauvalle siellä vaikka en ole mitenkään musikaalinen. Tilanne oli vain todella ihana. Siellä suihkussa ollessa kohdunsuu avautui miltei kokonaan. Ensimmäistä kertaa asialla en oikein tajunnut edes että oltiin jo lähellä ponnistusvaihetta. Alkoi tulla kova ponnistuksen tarve ja sanoin siitä hoitajalle käyrällä ollessani. Hän tarkisti kohdunsuun tilanteen ja olin 9cm auki. Silloin soiteltiin synnytysosastolle, että olisin siirtymässä sinne. Siellä ei ollut tilaa ja käskivät odottaa. Lopulta hoitaja sanoi minulle, että eikä odoteta vaan nyt mennään. Muistan, että hississä tuli jo ihan väkisin ponnistuksia. Kun pääsin synnytyssaliin, kätilö tarjosi epiduraalia. Siinä tilanteessa en ollut enää itse oikein mukana ja sanoin vaan jotain tyyliin "ihan sama". Anestesialääkäri tuli paikalle laittamaan epiduraalia, mutta katsoi hetken minua ja käski kätilön tarkistaa kohdunsuun tilanteen. Olin täysin auki eli se siitä epiduraalista. Suoraan vaan ponnistamaan ja muutaman ponnistuksen jälkeen tyttö oli sylissäni =) Koko synnytys kesti 6 tuntia ensimmäisestä supistuksesta laskien.</p><p></p><p>Huomasin siis tuolloin, että en tarvitse kipulääkitystä. Sillä asenteella lähdin seuraavaan luonnollisesti käynnistyneeseen synnytykseen. Silloin pääsin avautumisvaiheessa ammeeseen. Meinasin nukahtaa sinne (oli yö), joten halusin pois muutaman tunnin kuluttua. Lopun aikaa olin jumppapallon päällä ja mies lämmitti kauratyynyjä alaselälle ja vatsalle. Näillä pärjäsin aivan mainiosti ponnistusvaiheeseen asti. Kätilö tyrkytti koko ajan kipulääkitystä mikä ärsytti, mutta torjuin hänet joka kerta sanomalla, että pyydän itse jos tarvitsen. Olisin halunnut ponnistaa jakkaralla, mutta kätilö sanoi jättävänsä minut siinä tapauksessa yksin. Hän ei suostunut avustamaan koska vauva oli iso. Yritti saada minut selälleni, mutta siihen en suostunut itse. Siinähän joutuu ponnistamaan ylämäkeen eli luonto ei todellakaan auta vaan päinvastoin. Suostuin kompromissiin kylkiasennosta kun ei muita vaihtoehtojakaan tainnut olla. Tuo jäi ainoana ikävänä muistona mieleen synnytyksistäni. Kaikki sujui kuitenkin mallikkaasti ja kohta oli poika sylissä =) Tällä kertaa meni 8 tuntia ensimmäisestä supistuksesta laskien.</p><p></p><p>Syitä on siis monia. Ennenkaikkea se, etten koe tarvitsevani lääkkeitä. Haluan olla itse täysin mukana koko ajan. Olen kuullut ikäviä asioita kaikista kivunlievityksistä, epiduraali vie tunnon niin ettei tiedä mitä tekee ponnistusvaiheessa, ilokaasusta tulee todella huono olo jne. Se on jotenkin voimauttava kokemus, kun tajuaa pystyvänsä itse hallitsemaan täysin oman kehon toimintaa. Itselleni ei siis ole jäänyt ikäviä kokemuksia tökkimisistä tai puuttumisista vaan olen ollut yksin miltei koko ajan ponnistukseen asti (mies tietty mukana statistin roolissa). Näin toivoisin synnytyksen menevän tälläkin kertaa. Kaipaan rauhaa ja keskittymistä vain itseeni ja vauvaan. Kipu kuuluu synnytykseen enkä sitä pelkää pätkän vertaa. Pelkään ainoastaan, että jotain menee pieleen ja joudun sektioon tms. On ihan eri juttu palautua luonnollisesta asiasta mihin keho on luotu kuin isosta leikkauksesta. </p><p></p><p><strong>Käynnistys verrattuna luonnolliseen synnytykseen</strong>: Olen kokenut molemmat, joten pystyn vertaamaan. Supistukset olivat käynnistetyssä heti ensimmäisestä lähtien vahvoja ja synnytys eteni siksi nopeammin. Luonnollisesti alkanut synnytys lähti siis pikkuhiljaa käyntiin ja supistukset vahvistuivat vasta jonkun ajan päästä. Muutoin näillä ei eroa ollut.</p><p></p><p><strong>Synnytystapa-arvio</strong>: Mulle tehtiin ainakin ensimmäistä odottaessa ja luulin sen olevan ihan vakiokäytäntö. 11 vuotta sitten ainakin oli. Sen jälkeen ei tietenkään ole tarvinnut lantiota mittailla, kun lääkäri totesi sieltä mahtuvan vaikka millaisen jättibeibin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /></p><p></p><p>Barbbis 15+2</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Barbamama35, post: 25352835, member: 59759"] [B]Sandrastiina[/B]: Kyselit miksi haluan mennä synntyksen luomuna. Esikoisen synnytys käynnistettiin, joten olin osastolla odottelemassa useamman päivän ennen kuin mitään tapahtui. Kun synnytys lähti käyntiin, istuskelin hämärässä suihkussa yksinäni (mies katseli sillä aikaa telkkaria :laugh:). Huomasin tuolloin, että voin itse vaikuttaa tosi paljon kivun määrään. Jos pelkää ja pistää hanttiin, kipu on suurempi. Kun annoin kivulle "vallan" ja rentouduin, juttelin vauvalle ja ajattelin positiivisesti, menin ikäänkuin transsiin ja kivut lähes hävisivät. Minua auttoi ajatus, että jokainen supistus toi vauvaa lähemmäs ja nopeuttaa synnytystä. Jopa lauloin vauvalle siellä vaikka en ole mitenkään musikaalinen. Tilanne oli vain todella ihana. Siellä suihkussa ollessa kohdunsuu avautui miltei kokonaan. Ensimmäistä kertaa asialla en oikein tajunnut edes että oltiin jo lähellä ponnistusvaihetta. Alkoi tulla kova ponnistuksen tarve ja sanoin siitä hoitajalle käyrällä ollessani. Hän tarkisti kohdunsuun tilanteen ja olin 9cm auki. Silloin soiteltiin synnytysosastolle, että olisin siirtymässä sinne. Siellä ei ollut tilaa ja käskivät odottaa. Lopulta hoitaja sanoi minulle, että eikä odoteta vaan nyt mennään. Muistan, että hississä tuli jo ihan väkisin ponnistuksia. Kun pääsin synnytyssaliin, kätilö tarjosi epiduraalia. Siinä tilanteessa en ollut enää itse oikein mukana ja sanoin vaan jotain tyyliin "ihan sama". Anestesialääkäri tuli paikalle laittamaan epiduraalia, mutta katsoi hetken minua ja käski kätilön tarkistaa kohdunsuun tilanteen. Olin täysin auki eli se siitä epiduraalista. Suoraan vaan ponnistamaan ja muutaman ponnistuksen jälkeen tyttö oli sylissäni =) Koko synnytys kesti 6 tuntia ensimmäisestä supistuksesta laskien. Huomasin siis tuolloin, että en tarvitse kipulääkitystä. Sillä asenteella lähdin seuraavaan luonnollisesti käynnistyneeseen synnytykseen. Silloin pääsin avautumisvaiheessa ammeeseen. Meinasin nukahtaa sinne (oli yö), joten halusin pois muutaman tunnin kuluttua. Lopun aikaa olin jumppapallon päällä ja mies lämmitti kauratyynyjä alaselälle ja vatsalle. Näillä pärjäsin aivan mainiosti ponnistusvaiheeseen asti. Kätilö tyrkytti koko ajan kipulääkitystä mikä ärsytti, mutta torjuin hänet joka kerta sanomalla, että pyydän itse jos tarvitsen. Olisin halunnut ponnistaa jakkaralla, mutta kätilö sanoi jättävänsä minut siinä tapauksessa yksin. Hän ei suostunut avustamaan koska vauva oli iso. Yritti saada minut selälleni, mutta siihen en suostunut itse. Siinähän joutuu ponnistamaan ylämäkeen eli luonto ei todellakaan auta vaan päinvastoin. Suostuin kompromissiin kylkiasennosta kun ei muita vaihtoehtojakaan tainnut olla. Tuo jäi ainoana ikävänä muistona mieleen synnytyksistäni. Kaikki sujui kuitenkin mallikkaasti ja kohta oli poika sylissä =) Tällä kertaa meni 8 tuntia ensimmäisestä supistuksesta laskien. Syitä on siis monia. Ennenkaikkea se, etten koe tarvitsevani lääkkeitä. Haluan olla itse täysin mukana koko ajan. Olen kuullut ikäviä asioita kaikista kivunlievityksistä, epiduraali vie tunnon niin ettei tiedä mitä tekee ponnistusvaiheessa, ilokaasusta tulee todella huono olo jne. Se on jotenkin voimauttava kokemus, kun tajuaa pystyvänsä itse hallitsemaan täysin oman kehon toimintaa. Itselleni ei siis ole jäänyt ikäviä kokemuksia tökkimisistä tai puuttumisista vaan olen ollut yksin miltei koko ajan ponnistukseen asti (mies tietty mukana statistin roolissa). Näin toivoisin synnytyksen menevän tälläkin kertaa. Kaipaan rauhaa ja keskittymistä vain itseeni ja vauvaan. Kipu kuuluu synnytykseen enkä sitä pelkää pätkän vertaa. Pelkään ainoastaan, että jotain menee pieleen ja joudun sektioon tms. On ihan eri juttu palautua luonnollisesta asiasta mihin keho on luotu kuin isosta leikkauksesta. [B]Käynnistys verrattuna luonnolliseen synnytykseen[/B]: Olen kokenut molemmat, joten pystyn vertaamaan. Supistukset olivat käynnistetyssä heti ensimmäisestä lähtien vahvoja ja synnytys eteni siksi nopeammin. Luonnollisesti alkanut synnytys lähti siis pikkuhiljaa käyntiin ja supistukset vahvistuivat vasta jonkun ajan päästä. Muutoin näillä ei eroa ollut. [B]Synnytystapa-arvio[/B]: Mulle tehtiin ainakin ensimmäistä odottaessa ja luulin sen olevan ihan vakiokäytäntö. 11 vuotta sitten ainakin oli. Sen jälkeen ei tietenkään ole tarvinnut lantiota mittailla, kun lääkäri totesi sieltä mahtuvan vaikka millaisen jättibeibin :laugh: Barbbis 15+2 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Vanhat miehet vallassa?
1 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Miten voi yksiössään asuva voimiltaan heikko mitenkään päästä imuroimaan jääkaapin moottoristoa (sen takaa)?
8 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
300 000 työtöntä onkin ammattiyhdistysten aikaansaannosta...
17 min sitten
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
31 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Olisiko Stubbin pitänyt jättää kutsumatta vasemmistoänkyrät linnanjuhliin?
Tänään 21:45
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Ajatuspaja Liberan entinen toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen: "Perussuomalaisissa kuriyhteiskunnan kannattajia"
Tänään 20:30
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Tänään 20:25
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Poliisi pelkää vasemmiston aiheuttavan itsenäisyyspäivänä pahoja järjestyshäiriöitä
Tänään 20:14
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ukrainan naiset ovat isänmaallisia
Started by vierailija
Tänään 12:14
Luettu: 175
Aihe vapaa
2.
Onko totta että gladiaattorien aikaan naisia sidottiin telineeseen ja härkä pani niitä?
Started by vierailija
Tänään 17:28
Luettu: 169
Aihe vapaa
3.
Ministeri Wille Rydman: "Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”"
Started by vierailija
Tänään 00:35
Luettu: 167
Aihe vapaa
4.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Tänään 10:16
Luettu: 167
Aihe vapaa
5.
Viro valmistautuu sotaan: Valmis evakuoimaan koko väestönsä ulkomaille ja räjäyttämään kaupunkinsa. Todennäköisin kohdemaa evakuoinneille olisi Suomi.
Started by vierailija
Tänään 10:14
Luettu: 163
Aihe vapaa
6.
Trump on vannonut olevansa "diktaattori" heti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisinä Kiina ja Venäjä taputtavat käsiään. Syttyykö siellä sisällissota?
Started by vierailija
Tänään 00:08
Luettu: 128
Aihe vapaa
7.
Ei voi muuta kuin NAURAA!
Started by vierailija
Tänään 00:34
Luettu: 125
Aihe vapaa
8.
"Somalian entinen poliisijohtaja: Älkää lähettäkö lapsia tänne koraanikouluun"
Started by vierailija
Tänään 10:52
Luettu: 103
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Vanhat miehet vallassa?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Miten voi yksiössään asuva voimiltaan heikko mitenkään päästä imuroimaan jääkaapin moottoristoa (sen takaa)?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kokoomuksessa löytyy halua puolittaa lahja- ja perintövero
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
6.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
7.
Relaatio 1065
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
8.
300 000 työtöntä onkin ammattiyhdistysten aikaansaannosta...
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Kesäkuun Kastehelmet 2012 **TAMMIKUUSSA**
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
